The Prisoner Re-Entry Initiative (PRI) Grant Program Iowa Department of Correctional Services, January 2, 2007

The Iowa Department of Corrections (DOC) and the Department of Human Rights, Division of Criminal and Juvenile Justice Planning (CJJP) entered into a contract for services from January 2, 2007 to June 30, 2008 for the purposes of assisting in the evaluation component for the two-year Prison Re-Entry Initiative (PRI) grand awarded to the DOC by the U.S. Office of Justice Programs. The PRI grant period ran from July 2006 through June 2008 and included two primary components. First, all PRI participants returning to Polk County would participate in a Lifeskills curriculum offered through the Des Moines Area Community College (DMACC) at four Iowa prison institutions located at Mitchellville, Newton, Fort Dodge and Rockwell City. Second, all PRI participants returning to Polk County would be referred to The Directors Council (TDC) for cmmunity-based wrap-around services.

Iowa Prisoner Re-Entry Initiative (PRI) Rural Service Delivery Model Iowa Department of Correctional Services, November 2009

The Iowa Department of Corrections (DOC) and the Department of Human Rights, Division of Criminal and Juvenile Justice Planning (CJJP) entered into a contract for services from September 12, 2007 to June 30, 2009 for the purposes of assisting in the evaluation component for the two-year Iowa Prisoner Re-Entry Initiative (PRI) Rural Service Delivery Model. This contract was extended to November 2009. The Rural PRI grant period ran from July 1, 2007 to June 30, 2009 and was extended to November 30, 2009. The purpose of the program was to improve community safety by providing pre-release services and successful transition planning and aftercare services to offenders released from state institutions to the Second Judicial District Department of Correctional Services. Participants included all offenders released to the Second Judicial District during the grant period.

Governor's Office of Drug Control Policy Five-Year Strategic Plan July 1, 2010-June 30, 2015

The Office of the Drug Policy Coordinator is established in Chapter 80E of the Code of Iowa. The Coordinator directs the Governor’s Office of Drug Control Policy; coordinates and monitors all statewide counter-drug efforts, substance abuse treatment grants and programs, and substance abuse prevention and education programs; and engages in other related activities involving the Departments of public safety, corrections, education, public health, and human services. The coordinator assists in the development of local and community strategies to fight substance abuse, including local law enforcement, education, and treatment activities. The Drug Policy Coordinator serves as chairperson to the Drug Policy Advisory Council. The council includes the directors of the departments of corrections, education, public health, public safety, human services, division of criminal and juvenile justice planning, and human rights. The Council also consists of a prosecuting attorney, substance abuse treatment specialist, substance abuse prevention specialist, substance abuse treatment program director, judge, and one representative each from the Iowa Association of Chiefs of Police and Peace Officers, the Iowa State Police Association, and the Iowa State Sheriff’s and Deputies’ Association. Council members are appointed by the Governor and confirmed by the Senate. The council makes policy recommendations related to substance abuse education, prevention, and treatment, and drug enforcement. The Council and the Coordinator oversee the development and implementation of a comprehensive State of Iowa Drug Control Strategy. The Office of Drug Control Policy administers federal grant programs to improve the criminal justice system by supporting drug enforcement, substance abuse prevention and offender treatment programs across the state. The ODCP prepares and submits the Iowa Drug and Violent Crime Control Strategy to the U.S. Department of Justice, with recommendations from the Drug Policy Advisory Council. The ODCP also provides program and fiscal technical assistance to state and local agencies, as well as program evaluation and grants management.

Governor's Office of Drug Control Policy Five-Year Strategic Plan, July 1, 2013-June 30, 2018

The Office of the Drug Policy Coordinator is established in Chapter 80E of the Code of Iowa. The Coordinator directs the Governor’s Office of Drug Control Policy; coordinates and monitors all statewide counter-drug efforts, substance abuse treatment grants and programs, and substance abuse prevention and education programs; and engages in other related activities involving the Departments of public safety, corrections, education, public health, and human services. The coordinator assists in the development of local and community strategies to fight substance abuse, including local law enforcement, education, and treatment activities. The Drug Policy Coordinator serves as chairperson to the Drug Policy Advisory Council. The council includes the directors of the departments of corrections, education, public health, public safety, human services, division of criminal and juvenile justice planning, and human rights. The Council also consists of a prosecuting attorney, substance abuse treatment specialist, substance abuse prevention specialist, substance abuse treatment program director, judge, and one representative each from the Iowa Association of Chiefs of Police and Peace Officers, the Iowa State Police Association, and the Iowa State Sheriff’s and Deputies’ Association. Council members are appointed by the Governor and confirmed by the Senate. The council makes policy recommendations related to substance abuse education, prevention, and treatment, and drug enforcement. The Council and the Coordinator oversee the development and implementation of a comprehensive State of Iowa Drug Control Strategy. The Office of Drug Control Policy administers federal grant programs to improve the criminal justice system by supporting drug enforcement, substance abuse prevention and offender treatment programs across the state. The ODCP prepares and submits the Iowa Drug and Violent Crime Control Strategy to the U.S. Department of Justice, with recommendations from the Drug Policy Advisory Council. The ODCP also provides program and fiscal technical assistance to state and local agencies, as well as program evaluation and grants management.

Das geplante "Datenschutz-Gesetz": eine Bedrohung der medizinisch-epidemiologischen Forschung in der Schweiz? [The proposed law on safeguarding of data: a threat to medical-epidemiologic research in Switzerland?].

The draft of the new law on the confidentiality of personal data severely curtails medical and epidemiological research. This might be detrimental and dangerous to public health. The project therefore has to be amended.

Iowa Prison Population Forecast FY 2015-2025

CJJP takes a look at the forecast of inmates population in the state of Iowa in a ten year period. Information was produced by Division of Criminal and Juvenile Justice Planning. This report was made possible partially through funding from the U.S. Department of Justice, Bureau of Justice Statistics and its program for State Statistical Analysis Centers. Points of view or opinions expressed in this report are those of the Division of Criminal and Juvenile Justice Planning (CJJP), and do not necessarily reflect official positions of the U.S. Department of Justice.

Iowa Prison Population Forecast FY 2014-2024

CJJP takes a look at the forecast of inmates population in the state of Iowa in a ten year period. Information was produced by Division of Criminal and Juvenile Justice Planning. This report was made possible partially through funding from the U.S. Department of Justice, Bureau of Justice Statistics and its program for State Statistical Analysis Centers. Points of view or opinions expressed in this report are those of the Division of Criminal and Juvenile Justice Planning (CJJP), and do not necessarily reflect official positions of the U.S. Department of Justice.

FY 2016 State Justice System Legislation Monitoring Report, December 1, 2015

The Criminal and Juvenile Justice Planning Advisory Council (CJJPAC) has requested that the Division of Criminal and Juvenile Justice Planning (CJJP) monitor the correctional impact of enacted legislation of particular interest. Completion of this report fulfills the CJJPAC’s legislative obligations outlined in Iowa Code section §216A.133. The following information provides a summary of select data identified as having a correctional impact. The total report provides data used to monitor other legislation for which the CJJPAC has interest in monitoring.

Fungus ball in the urinary tract: A rare entity.

A fungal mass in the urinary tract (fungus ball), mainly occurring in compromised patients, is a rare and dangerous complication of candiduria. We report 2 cases of fungus ball associated with hydronephrosis and sepsis. As reported in the literature, we treated the first patient by prompt relief of obstruction by nephrostomy and local and systemic antifungal agent. The second patient failed to respond to this treatment due to a distal ureteral stenosis and required open surgery with fungus ball removal and ureteral reimplantation. Despite a large success in urinary tract drainage with antifungal treatments, some cases need a modified approach due to anatomical modification.

Transcriptional regulator PRDM12 is essential for human pain perception.

Pain perception has evolved as a warning mechanism to alert organisms to tissue damage and dangerous environments. In humans, however, undesirable, excessive or chronic pain is a common and major societal burden for which available medical treatments are currently suboptimal. New therapeutic options have recently been derived from studies of individuals with congenital insensitivity to pain (CIP). Here we identified 10 different homozygous mutations in PRDM12 (encoding PRDI-BF1 and RIZ homology domain-containing protein 12) in subjects with CIP from 11 families. Prdm proteins are a family of epigenetic regulators that control neural specification and neurogenesis. We determined that Prdm12 is expressed in nociceptors and their progenitors and participates in the development of sensory neurons in Xenopus embryos. Moreover, CIP-associated mutants abrogate the histone-modifying potential associated with wild-type Prdm12. Prdm12 emerges as a key factor in the orchestration of sensory neurogenesis and may hold promise as a target for new pain therapeutics.

Right ventricular rupture due to recurrent mediastinal infection with a closed chest.

Right ventricular (RV) rupture in cases of mediastinitis following cardiac surgery is a rare and dangerous complication. Bleeding from the right ventricle occurs mainly after sternal reopening, due to either iatrogenic manipulation (wire removal, lesions due to wiring maneuvers) or mechanical shearing forces, producing direct injury. We present a case of RV wall perforation due to infection in a recurrent postoperative mediastinitis with a closed chest. The current literature on treatment of postoperative mediastinitis is also reviewed.

Hallinnollinen sanktiointi

Tausta Suomessa lainsäätäjä reagoi helposti yhteiskunnalliseen häiriötekijään rikosoikeuden keinoin. Tästä on osoituksena se, että syksyllä 2010 varsinaisen rikoslain lisäksi rikoksesta oli säädetty 256 eri laissa. Suomalainen, lähtökohdiltaan maltillinen kontrolli- ja kriminaalipolitiikka on 1970-luvulla linjatun vastaisesti johtanut 2000-luvulle tultaessa rikosoikeudellisen kontrollin lisääntymiseen ja jopa kiristymiseen. Raja rikosten ja rikkomusten välillä on liudentunut ja paikoitellen kadonnut ja erityisesti turvallisuudesta on kehittynyt – käsitteeseen liittyvistä oikeudellisista jännitteistä huolimatta – keskeinen rikosoikeudellisen sääntelyn oikeutusperuste. Rikosoikeuden käyttäminen vähäisten rikosten kontrollointiin on aiheuttanut Suomeen viivästymisen ongelman. Yleisessä tiedossa on se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut 2000-luvulla Suomelle kymmeniä tuomioita siksi, että rikosjuttuja on käsitelty viranomaisissa ja tuomioistuimissa liian kauan. Vähemmän on sen sijaan keskusteltu siitä, että myös vähäiset rikokset viivästyvät rikosoikeuden alan laajetessa ja viranomaisten voimavarojen ehtyessä. Suomessa ongelmaa on pyritty hoitamaan rikosoikeudellista toimivaltaa hallintoviranomaisille delegoimalla tilanteen ollessa nyt se, että uuden sakkomenettelylain voimaan tullessa noin 90 % rikosoikeudellisesta kompetenssista on poliisilla ja muilla hallintoviranomaisilla. Se taasen on ongelmallista perustuslain 3 §:ssä säädetyn vallanjakoperiaatteen kannalta. Välttämätöntä on korostaa myös sitä, että pääosin rikosoikeudelliseen kontrolliin perustuva systeemi aiheuttaa rikosoikeuden inflaatiota: rikosoikeuden arvostuksen vähenemisestä aiheutuvia ei-mittavissa olevia kuluja. Rikosoikeuden laajenemista vastaan esitetään kuitenkin harvoin kritiikkiä. Rikosoikeustieteen piirissäkään sille ei ole esitetty vakavasti otettavaa vaihtoehtoa. Esimerkiksi hallinnollisia sanktioita ei ole Suomessa – ei tosin muissa Pohjoismaissakaan – koettu rikosoikeuden vaihtoehtona, vaan usein rikosoikeutta täydentävänä järjestelmänä. Hallinnollisten sanktioiden käyttäminen rikosoikeuden ohessa ei ole ollut yksiselitteistä ja jäsenneltyä, yleisiin oppeihin perustuvaa. Kontrollin erityisille alueille, esimerkiksi sotilaskontrolliin, on lisäksi kehittynyt rikos- ja hallinto-oikeuden sekajärjestelmiä. Tutkimuskysymykset Käsillä olevassa artikkelimuotoisessa väitöskirjatutkimuksessa pyritään hahmottelemaan rikos- ja hallinto-oikeudellisten rangaistusjärjestelmien välisiä eroavaisuuksia Suomessa. Tutkimuksen keskeisin tehtävä on sen pohtiminen, millä tavalla 2010-luvulle tultaessa olisi tutkimuksen empiiriset ja teoreettiset lähtökohdat huomioon ottaen järkevää ja tarkoituksenmukaista rangaista. Tällä perusteella kehitetään yksikertaista hallintosanktiointiteoreettista mallia, että sitä hyväksikäyttäen lainvalmisteluprosessin sanktiointitilanteessa, sanktiosta päätettäessä, olisi mahdollista asettaa oikeusturvan vähimmäistakeet täyttävällä tavalla oikeus- ja muilta vaikutuksiltaan rationaalinen seuraamus sekä säätää sen määräämiseksi yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan tehokas ja riittävän oikeusturvallinen menettely. Tutkimustehtävä on tiivistetysti 1) hallinnollisten sanktioiden ja rikosoikeudellisten rangaistusten ja niiden alan määrittäminen, 2) hallinnollisten sanktioiden sääntelymallien valintaperusteluiden selvittäminen, 3) hallintosanktioteoreettisen mallin kehittäminen lainvalmisteluprosessia varten sekä 4) de lege ferenda -suositusten tekeminen rangaistavuuden hyväksyttävyyden ja joutuisuuden parantamiseksi. Menetelmä ja aineistot Tutkimus kytkeytyy teoreettisen rikosoikeustieteen, hallinto-oikeustieteen ja prosessioikeustieteen alalle ja se on luonteeltaan ongelmakeskeinen. Tieteenalojen väliset painotukset ja niiden vaikutus vaihtelevat tutkimuksessa. Vaikka tutkimus on monella tavalla luonteeltaan teoreettinen, siinä rakennetaan nimenomaan lainsäädäntötyötä ja lainvalmistelua tukevaa tutkimusta ja teoriaa. Tältä osin näkökulma liittyy kriminalisointiteoreettisessa tutkimuksessa hahmotettuun lainsäätäjän oikeuslähdeoppia koskevaan uuteen näkökulmaan, jolla on yhteyksiä lainsäädäntötutkimukseen ja oikeusteoriassa hahmotettuun legisprudence-tutkimusuuntaukseen, näkökulman suuntautuessa lainsäädäntötasolle. Tutkimuksen lähteistä suurin osa on oikeustieteellistä kirjallisuutta, jonka pääosa muotoutuu suomalaisesta oikeustieteellisestä kirjallisuudesta. Myös pohjoismaalaista, saksalaista ja hieman myös anglosaksista kirjallisuutta on käytetty. Kansainvälisten kirjallisuuslähteiden merkitys ei ole ollut merkittävä, koska kattava eurooppalainen näkemys aihepiiristä on pyritty saamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä hyödyntäen. Tutkimuksen lähteinä on käytetty laajasti myös kansallista lainvalmisteluaineistoa, erityisesti hallituksen esityksiä ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä. Johtopäätökset Kriminaali- ja/tai kontrollipolitiikassa on juuri nyt tärkeää pohtia, millä tavalla 2010-luvulle tultaessa on järkevää ja tarkoituksenmukaista rangaista. Tähän voisi olla mahdollista vastata tutkimuksessa kehitettävällä hallintosanktiointiteoreettisella mallilla. Mallin kehittäminen on edellyttänyt yhteiskunnallisten sanktiokäytäntöjen oikeusvaltioopillista tarkastelua, jolloin sanktioiden yhteiskunnalliseen merkitykseen pureutuminen kuvailee myös sitä, millainen modernin oikeusvaltion tila tällä hetkellä on. Perinteisten oikeusvaltioiden paradigmojen käyttäminen ei välttämättä edistä relevantin oikeusvaltiollisen sanktiointiteoreettisen mallin kehittämistä. Voi olla niinkin, että klassinen oikeusvaltio-oppi ja oletetunlaiset rikosoikeuden erityiset elementit eivät enää vastaa yhteiskuntatodellisuutta. Näin rankaisemisen yleiset opit voivat nousta kehittämisen kohteeksi oikeusvaltiollisuuden elementtien toteuttamiseksi valtavasta kasvaneessa hallintoyhteiskunnassa – hallinto-johtoisessa yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Suomen rikoslaki sisältää laajassa merkityksessä sadoittain erilaatuisia kriminalisointeja, joiden merkitys on usein hallinnon toimintaa subventoiva, symbolinen tai jonkin toisen kriminalisoinnin vaikutusta tehostamaan pyrkivä. Tällainen rikoslaki on tehtävänsä, vaikuttavuutensa ja hyväksyttävyytensä kannalta ongelmallinen. Suomalainen hallinnollisten sanktioiden järjestelmä ei sekään ole järkevä ja tarkoituksenmukainen, yleisiin oppeihin perustuva systeemi. Myös yleiseurooppalainen kehitys näyttäisi viittaavan siihen, että Suomessa on tarve kehittää sekä rikosoikeutta että sille vaihtoehtoista hallintosanktioiden järjestelmää, sanktio-oikeutta. Tämä edellyttää lainsäädäntöuudistuksia.

Kaksoiskäämitty hybridibussin kestomagneettiajomoottori

Tämä työ on tehty Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle, joka on suunnitellut ja toteuttanut hybridibussin. Hybridibussin ajomoottorissa käytetään kaksoiskäämitystä, joka mahdollistaa bussin ajamisen vikatilanteessa, jossa toinen käämityksistä on epäkunnossa. Työn tavoitteena on selvittää, millainen kaksoiskäämitys toimii parhaiten tämän hybridibussin kestomagneettiajomoottorissa. Työssä tutustutaan ajomoottoreihin ja niiltä vaadittaviin ominaisuuksiin sekä vikasietoisiin sähkömoottoreihin. Tutkimuksessa löydettyihin vikasietoisiin ajomoottoreihin perustuen päädyttiin neljään kaksoiskäämitysvaihtoehtoon. Näitä kaksoiskäämityksiä tutkittiin FE-analyysiä hyödyntäen. Kaksoiskäämitysten toimintaa simuloitiin nimellis- ja vikatilanteessa. Simuloinnin tuloksista selvisi, että kaksoiskäämitys, jossa jokaisessa urassa oli puolet yhtä käämitystä ja puolet toista (kaksoiskäämitys 1), ei toiminut kunnolla nimellistilanteessa eikä vikatilanteessa. Suurin ongelma oli vikatilanteessa aiheutuva suuri oikosulkuvirta. Kaksoiskäämitys, jossa kaksi napaa oli samaa käämitystä (kaksoiskäämitys 2), toimi moitteettomasti nimellistilanteessa. Vikatilanteen toiminnassa kuitenkin havaittiin epäjaksollisuutta magneettivuontiheydessä, mikä on haitallista moottorin käynnille ja vaaraksi roottorille. Kaksoiskäämityksiä, joista ensimmäisessä oli neljäsosa konetta samaa käämitystä (kaksoiskäämitys 3) ja toisessa puolet koneesta samaa käämitystä (kaksoiskäämitys 4), tutkittiin vikatilanteessa vain magneettivuontiheyden osalta. Puolet ja puolet käämityn koneen osalta magneettivuontiheys osottautui epäjaksolliseksi kuten oli odotettu. Neljäsosiksi käämityn koneen magneettivuontiheys oli säännöllisen jaksollinen. Nimellispisteessä kaksoiskäämityksillä 3 ja 4 havaittiin suuri vääntöväre verrattuna kaksoiskäämityksiin 1 ja 2. Johtopäätöksenä kaksoiskäämitys 3 vaikuttaa lupaavalta, mikäli suuri nimellispisteen vääntöväre saadaan hallintaan käyttämällä uravinoutta staattorissa.

A Profile of Gamblers

This Study Presents Both a Comprehensive Survey Jof the Empirical Literature on Gambling and Our Most Recent Research Based on Data Provided by Both Loto-Quebec and Statistics Canada. in Spite of All the Excitement Surrounding the Subject, the Typical Gambler Emerges with the Relatively Boring Image of a Regular, Relatively Lower Paid Blue Or White Collar Worker, Whose Career Stalled, Who Is Relatively Older and Has More Children Than the Rest of the Population. But He Is Not Criminal and Does Not Spend Recklessly. the Game Gives Him Hope, Type of Hope That No Other Existing Spending Opportunities Can Provide. the Study Also Reveals That People Do Not Tell the Truth About Their Spendings on Games of Chance.

La convergence de la sécurité informatique et de la protection des renseignements personnels : vers une nouvelle approche juridique

"Mémoire présenté à la Faculté des études supérieures en vue de l'obtention du grade de maîtrise en droit (LL.M.) option Nouvelles technologies de l'information"