Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta–Nuijamaa : Yleissuunnitelma

Valtatien 13 osuus Lappeenrannasta Nuijamaalle kuuluu Euroopan komission päättämään Suomen kattavaan liikenneverkkoon TEN-T. Tieosuus on maan toiseksi tärkein kansainvälisen liikenteen yhteys kuljetuksille ja henkilöliikenteelle. Valtatie 13 kulkee maan poikki länsirannikolta Kokkolasta Lappeenrantaan ja siitä edelleen Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Venäjän puolelle Viipuriin. Valtatie 13 palvelee osaltaan myös paikallista liikkumista Nuijamaan kylätaajaman ja Lappeenrannan välillä. Erityisesti Mustolan alueelle ja myös osittain Nuijamaan raja-aseman läheisyyteen suunnitellut ja jo osittain toteutuneet maankäytön kaupalliset palvelut lisäävät voimakkaasti kasvaessaan myös seudullista liikennettä suunnitteluosuudella. Nuijamaan raja-asema on ollut Suomen itärajan toiseksi vilkkain tieliikenteen rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan kautta kulki vuonna 2015 noin miljoona ajoneuvoa ja 2,4 miljoonaa matkustajaa. Venäjän ja Suomen valtioiden välisen liikenteen kasvu on ollut voimakkainta Kaakkois-Suomessa ja sille on edelleen perusteltuja kasvuodotuksia, vaikka viime aikoina liikenne on merkittävästi vähentynyt. Myös tavaraliikenteellä on potentiaalia lisääntyä viimeaikaisesta. Suunnittelualueeseen kuuluu valtatien 13 (16,6 km) lisäksi valtatien 6 länsipuolinen valtatien 13 jatke Karjalantie (mt 3821) (1,2 km). Yleissuunnitelmassa on selvitetty valtatien 13 puutteet ja ongelmat, palvelutasotavoitteet, valtatien 13 ja muiden väylien periaateratkaisut tilantarpeineen, suhde ympäröivään maankäyttöön, vaikutukset sekä mahdollisuudet vaiheittain toteuttamiseksi. Päätavoitteena on ollut selvittää valtatien 13 ja muiden väylien kehittämisen periaatteet niin, että palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 13 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 13 parannetaan nykyisellä paikallaan korkealuokkaiseksi nelikaistaiseksi valtatieksi tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Vastakkaiset ajosuunnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti ja kaikki valtatien liittymät ovat eritasoliittymiä.

Six new loci associated with body mass index highlight a neuronal influence on body weight regulation

Common variants at only two loci, FTO and MC4R, have been reproducibly associated with body mass index (BMI) in humans. To identify additional loci, we conducted meta-analysis of 15 genome-wide association studies for BMI (n > 32,000) and followed up top signals in 14 additional cohorts (n > 59,000). We strongly confirm FTO and MC4R and identify six additional loci (P < 5 x 10(-8)): TMEM18, KCTD15, GNPDA2, SH2B1, MTCH2 and NEGR1 (where a 45-kb deletion polymorphism is a candidate causal variant). Several of the likely causal genes are highly expressed or known to act in the central nervous system (CNS), emphasizing, as in rare monogenic forms of obesity, the role of the CNS in predisposition to obesity.

Are transglutaminase 2 inhibitors able to reduce gliadin-induced toxicity related to celiac disease? A proof-of-concept study

Purpose Celiac disease is an autoimmune-mediated enteropathy characterized by adaptive and innate immune responses to dietary gluten in wheat, rye and barley in genetically susceptible individuals. Gluten-derived gliadin peptides are deamidated by transglutaminase 2 (TG2), leading to an immune response in the small-intestinal mucosa. TG2 inhibitors have therefore been suggested as putative drugs for celiac disease. In this proof-of-concept study we investigated whether two TG2 inhibitors, cell-impermeable R281 and cell-permeable R283, can prevent the toxic effects of gliadin in vitro and ex vivo. Methods Intestinal epithelial Caco-2 cells were treated with peptic-tryptic-digested gliadin (PT-gliadin) with or without TG2 inhibitors and thereafter direct toxic effects (transepithelial resistance, cytoskeletal rearrangement, junction protein expression and phoshorylation of extracellular-signal-regulated kinase 1/2) were determined. In an organ culture of celiacpatient- derived small-intestinal biopsies we measured secretion of TG2-autoantibodies into the culture medium and the densities of CD25- and interleukin (IL) 15-positive cells, forkhead box P3 (FOXP3)-positive regulatory Tcells (Tregs) and Ki-67- positive proliferating crypt cells. Results Both TG2 inhibitors evinced protective effects against gliadin-induced detrimental effects in Caco-2 cells but the cellimpermeableR281seemedslightlymorepotent. Inaddition,TG2 inhibitor R281 modified the gluten-induced increase in CD25- and IL15-positive cells,Tregs and crypt cell proliferation, but had no effect on antibody secretion in celiac-patient-derived biopsies. Conclusions Our results suggest that TG2 inhibitors are able to reduce certain gliadin-induced effects related to responses in vitro and ex vivo. © Springer Science+Business Media, LLC 2012.

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta–Nuijamaa : Hanke-esite

Valtatien 13 osuus Lappeenrannasta Nuijamaalle kuuluu Euroopan komission päättämään Suomen kattavaan liikenneverkkoon TEN-T. Tieosuus on maan toiseksi tärkein kansainvälisen liikenteen yhteys kuljetuksille ja henkilöliikenteelle. Valtatie 13 kulkee maan poikki länsirannikolta Kokkolasta Lappeenrantaan ja siitä edelleen Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Venäjän puolelle Viipuriin. Valtatie 13 palvelee osaltaan myös paikallista liikkumista Nuijamaan kylätaajaman ja Lappeenrannan välillä. Erityisesti Mustolan alueelle ja myös osittain Nuijamaan raja-aseman läheisyyteen suunnitellut ja jo osittain toteutuneet maankäytön kaupalliset palvelut lisäävät voimakkaasti kasvaessaan myös seudullista liikennettä suunnitteluosuudella. Nuijamaan raja-asema on ollut Suomen itärajan toiseksi vilkkain tieliikenteen rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan kautta kulki vuonna 2015 noin miljoona ajoneuvoa ja 2,4 miljoonaa matkustajaa. Venäjän ja Suomen valtioiden välisen liikenteen kasvu on ollut voimakkainta Kaakkois-Suomessa ja sille on edelleen perusteltuja kasvuodotuksia, vaikka viime aikoina liikenne on merkittävästi vähentynyt. Myös tavaraliikenteellä on potentiaalia lisääntyä viimeaikaisesta. Suunnittelualueeseen kuuluu valtatien 13 (16,6 km) lisäksi valtatien 6 länsipuolinen valtatien 13 jatke Karjalantie (mt 3821) (1,2 km). Yleissuunnitelmassa on selvitetty valtatien 13 puutteet ja ongelmat, palvelutasotavoitteet, valtatien 13 ja muiden väylien periaateratkaisut tilantarpeineen, suhde ympäröivään maankäyttöön, vaikutukset sekä mahdollisuudet vaiheittain toteuttamiseksi. Päätavoitteena on ollut selvittää valtatien 13 ja muiden väylien kehittämisen periaatteet niin, että palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 13 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 13 parannetaan nykyisellä paikallaan korkealuokkaiseksi nelikaistaiseksi valtatieksi tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Vastakkaiset ajosuunnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti ja kaikki valtatien liittymät ovat eritasoliittymiä.

Applying a synthetic approach to the resilience of Finnish reindeer herding as a changing livelihood

Reindeer herding is an emblematic livelihood for Northern Finland, culturally important for local people and valuable in tourism marketing. We examine the livelihood resilience of Finnish reindeer herding by narrowing the focus of general resilience on social-ecological systems (SESs) to a specific livelihood while also acknowledging wider contexts in which reindeer herding is embedded. The questions for specified resilience can be combined with the applied DPSIR approach (Drivers; Pressures: resilience to what; State: resilience of what; Impacts: resilience for whom; Responses: resilience by whom and how). This paper is based on a synthesis of the authors’ extensive anthropological fieldwork on reindeer herding and other land uses in Northern Finland. Our objective is to synthesize various opportunities and challenges that underpin the resilience of reindeer herding as a viable livelihood. The DPSIR approach, applied here as a three step procedure, helps focus the analysis on different components of SES and their dynamic interactions. First, various land use-related DPSIR factors and their relations (synergies and trade-offs) to reindeer herding are mapped. Second, detailed DPSIR factors underpinning the resilience of reindeer herding are identified. Third, examples of interrelations between DPSIR factors are explored, revealing the key dynamics between Pressures, State, Impacts, and Responses related to the livelihood resilience of reindeer herding. In the Discussion section, we recommend that future applications of the DPSIR approach in examining livelihood resilience should (1) address cumulative pressures, (2) consider the state dimension as more tuned toward the social side of SES, (3) assess both the negative and positive impacts of environmental change on the examined livelihood by a combination of science led top-down and participatory bottom-up approaches, and (4) examine and propose governance solutions as well as local adaptations by reindeer herders as equally relevant responses to enhance livelihood resilience.