1000 resultados para Hartikainen, Pertti: Hugo Österman. Sotaväen päällikkö - rakentaja ja puolustaja
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Tss tutkimuksessa keskitytn rauhan ajan perusyksikn pllikn kokemuksiin tyss jaksamisesta ja johtamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvitt mitk asiat vaikuttavat perusyksikn pllikn tyss jaksamiseen ja johtamiseen. Tutkimuksen teoria rakentuu yksiliden kokemusten, johtamisen, tyss jaksamisen ja pllikn tehtvien muodostaman kokonaisuuden ymprille. Tutkimus tarkastelee päällikkö sek tyntekijn ett esimiehen. Tutkimuksessa kerttiin tietoa 24 (n=24) päällikköin toimineelta esiupseerikurssin opiskelijalta. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmn kytettiin internet-pohjaista Webropol-kyselylomaketta. Tutkimus on Mixed Methods -tutkimus, jossa kytetn sek laadullista, ett mrllist tarkastelua. Tll pyritn lismn tutkimustulosten luotettavuutta. Kvalitatiivinen aineisto on analysoitu sisllnanalyysill ja kvantitatiivinen aineisto pienen vastaajamrn vuoksi posin SPSS -ohjelmiston parametrittmill testeill. Sotilasorganisaatio keskittyy tulostavoitteiden vuoksi vahvasti tuloksellisuuteen ja siksi yksiln hyvinvointiin kiinnitetn huomiota usein vasta, kun yksil itse hakee apua tyuupumukseen, tai muihin stressist johtuviin oireisiin. Perusyksikn päällikkö ei saa vastata kaikkiin tyilmapiirikyselyn kysymyksiin, jotka ksittelevt esimiehen johtamistoimintaa ja kehityskeskustelun henke ja tarpeellisuutta. Keskeisimpn tutkimuskysymyksen oli: Miten päällikkö kokee viihtyvn tyssn ja mitk ovat pllikn johtamistoiminnan trkeimmt tykalut ja haasteet? Tutkimuksessa havaittiin, ett pllikt ovat viihtyneet tyssn varsin hyvin. Faktorianalyysin perusteella valikoitui kahdeksan pllikn kokemuksia parhaiten kuvaavaa summamuuttujaa: kiitoksen saaminen (ka= 3.85 ja s= 1.005), yksikn henki (ka= 4.79 ja s= .42), tyn vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin (ka= 3.54 ja s= 1.22), kuormitus (ka=2.96 ja s=1.22), ylityt ilmoittamatta (ka=3.17 ja s=1.63), palautuminen (ka=3.83 ja s=1.01), tietojrjestelmt (ka=2.65 ja s=.87) sek dissonanssi omien odotusten ja kytettviss olevien resurssien suhteen (ka=2.35 ja s=.52). Sek tyss jaksamisen ett johtamisen haasteina vastaajat kokivat suuren tymrn, tiden seuraamisen kotiin, informaatiotulvan, ajan ja resurssien riittmttmyyden suhteessa tavoitteisiin, koulutussuunnittelun ja hallinnon yhteensovittamisen sek tietojrjestelmt. Tyss jaksamisen kulmakivin pllikt kokivat tyn mielekkyyden, omat vaikutusmahdollisuudet ja koko sosiaalisen kentn tuen. Johtamisen haasteina koettiin tietojrjestelmt ja yliptn hallinnollisten tehtvien viem aika koulutuksen seuraamisesta, esimiehen tai esikunnan antaman ohjauksen vhyys tai puute, tiedon pimittminen sek pikatilanteet.
Resumo:
Suomalaisten ammattisotilaiden kenttkelpoisuus arvioidaan vuosittain suoritettavilla testeill, jotka koostuvat fyysisen kunnon testeist sek palvelusammunnoista. Tll hetkell alin hyvksyttv kenttkelpoisuusluokka on kaksi (2.0). Viime vuosina taistelukentn kuva on kuitenkin muuttunut entist vaativammaksi, joka vaatii sotilasjohtajilta yh kovempaa fyysist ja henkist kuntoa. Suomessa ammattisotilaiden fyysist kuormittumista sotilaallisen harjoituksen aikana ei ole juurikaan tutkittu, vaan tutkimukset ovat painottuneet varusmiesten ja reservilisten tutkimukseen. Kuormitusfysiologisia muutoksia voidaan tutkia mittaamalla esimerkiksi hormonaalisia vasteita. Autonomisen hermoston muutoksia voidaan selvitt mittaamalla sykevlivaihtelua, joka on noninvasiivinen tutkimusmenetelm. Tmn tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt ammattisotilaiden kuormitusfysiologiset vasteet sotilaallisen harjoituksen aikana sek miten ne ovat yhteydess kuntoindeksiin. Koehenkilin oli yhdeksn (n=9) miespuolista ammattisotilasta, jotka toimivat sodanajan organisaation mukaisessa Karjalan Jkriprikaatin esikunta- ja viestipataljoonan keskeisiss johto-, päällikkö- ja asiantuntijatehtviss. He osallistuivat mittauksiin sotilaallisen harjoituksen aikana, joka kesti viisitoista piv. Ennen harjoitusta koehenkilt suorittivat alkumittaukset, joilla selvitettiin heidn fyysisen kunnon lhttaso sek stressihormonitasot. Ennen harjoitusta koehenkilt suorittivat mys liikunta- ja terveyskyttytymiskyselyn sek henkisen kuormittumisen arviointikyselyn (POMS, Profile of Mood States). POMS kysely uusittiin samansisltisen harjoituksen viimeisen pivn aamulla. Hormonaalisia vasteita mitattiin alkumittauksen lisksi harjoituksen 8. ja 15. pivin. Harjoituksen aikana koehenkililt kerttiin kolmena vuorokautena sykevlivaihtelutietoa, alkaen mittauspivn aamuna ja pttyen seuraavaan aamuun. Sykevlivaihtelutiedostot analysoitiin kyttmll hyvinvointianalyysi. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS- ohjelmalla kytten toistettujen mittausten ANOVA:a. Vapaa- aikanaan 11 % koehenkilist ei harrastanut juuri mitn liikuntaa. Viikoittain yhten tai useampana pivn rauhallista ja verkkaista liikuntaa harrasti 33 % ja 56 % harrasti yhdest kolmeen kertaan viikossa ripe ja reipasta liikuntaa. Viimeisen kolmen kuukauden aikana liikunnan mr oli 56 %:lla vhentynyt. 67 % koehenkilist ilmoitti krsivns selkvaivoista. Alkumittausten perusteella koehenkiliden keskimrinen kuntoindeksi oli 3.0, joka vastaa Cooperin juoksutestin perusteella noin 44 ml/kg/min. Sotilaallinen harjoitus ei ollut hengitys- ja verenkiertoelimistlle kuormittava. Kuormitusfysiologiset vasteet muodostuivat pasiassa psyykkisten stressitekijiden ja olosuhteiden yhteisvaikutuksesta. Harjoituksen aikana ei koehenkilille muodostunut energiavajetta. Vapaan testosteronin mr seerumissa laski koko harjoituksen ajan ja oli harjoituksen lopussa keskimrin 17 % alkutilannetta alhaisemmalla tasolla. Lasku ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkittv. Henkilkohtaiset erot olivat sen sijaan huomattavat. Henkilkohtaisia vapaan testosteronin vasteita selitti kuntoindeksi (r= 0.665, p= 0.051). Tmn tutkimuksen mukaan erottelevaksi fyysisen kunnon rajaksi muodostui kuntoindeksin taso 3.0, jonka omaavat henkilt suoriutuivat kohtuuttomasti rasittumatta rauhanajan sotilaallisesta harjoituksesta. Unen mrll oli merkittv vaikutus elimistn kuormittumisen tasoon (r= 0.783, p= 0.013). Keskimrinen vuorokautinen unen mr oli 6h 20 min. Tmn tutkimuksen mukaan noin 5h 30 min yuni on riittv taso toimintakyvyn silymisen kannalta sotilaallisen harjoituksen aikana. Kuormitusfysiologiset vasteet eivt vaikuttaneet merkittvsti koehenkiliden mielialoihin. POMS- mieliala kyselyn perusteella koehenkilt olivat harjoituksen jlkeen hieman kyllstyneempi, mutta paremmalla mielin alkutilanteeseen verrattuna. Johtoptksen voidaan todeta, ett sotilaallinen harjoitus ei ole fyysisesti kuormittavaa. Kuormittumista syntyy kuitenkin johtuen muista tekijist ja ammattisotilaiden kuntoindeksin tulisi olla vhintn tasolla 3.0, jotta rauhanajan tehtviss ei kohtuuttomasti kuormituta.
Resumo:
Ilmavoimien lentoupseeri on koulutettu lentj sek sotilasjohtaja. Jokainen lentoupseeri joutuu uransa aikana erilaisiin vastuutehtviin ja yleisimmin ne liittyvt lentopalvelukseen. Tm seikka antaa mielenkiintoisen lhtkohdan tutkimukselle, jossa etsin vastauksia kysymykseen: minklaista johtamista lentopalveluksen johtaminen teoriassa on? Asia on itselleni lheinen, koska se liittyy suoranaisesti tulevaan lentoupseerin uraani. Kytnnn lentopalveluksen johtajana ilmavoimissa toimii Flight Operations Officer, kenen toiminnan olen ottanut suurennuslasin alle. Tutkimuksen tarkoituksena on selvitt mitk johtamisen nelikentn osa-alueet painottuvat lentopalveluksen johtamisessa. Tutkimuksen teorian muodostavat johtamisen nelikentn sisltmt johtamisteoriat sek yksittinen tilannejohtamisen teoria, joiden valossa tarkastellaan aineistoa. Aineiston luovat asiakirjat, jotka mrittvt lentopalveluksen johtajan tytehtvt. Tutkimustulokseksi saadaan lentopalveluksen johtamisen olevan normaalitoiminnassa asioiden johtamista. Ht- tai ongelmatilanteissa asioiden johtaminen j taka-alalle ja ihmisten johtaminen astuu kuvaan. Ht- ja ongelmatapaukset mys tekevt toiminnasta haastavampaa ja kiireellisemp, jolloin lentopalveluksen johtajalta edellytetn tilannejohtamisen teorian mukaista johtamistoimintaa. Lopuksi arvioin johtamisen nelikentn sopivuutta tykaluksi kyseisen tutkimusongelman ratkaisun kannalta. Tutkimuksessa pdytn tulokseen, jossa johtamisen nelikentll ei kyet analysoimaan yhden henkiln johtamista tarpeeksi tarkasti, vaan sopii paremmin laajemman kokonaisuuden arvioimiseen.
Resumo:
Organisaatiokulttuuri kokonaisuudessaan on yksi trkeimpi tekijit erilaisten organisaatioiden toiminnassa. Organisaatiokulttuuriin liittyvt tutkimukset antavat meille perusteita ymmrt eri organisaatioiden toimintaa ja niiden tehokkuutta tai tehottomuutta. Jokainen organisaatio luo itselleen organisaatiokulttuurin. Se ei muodostu yhtkki, vaan on toimintaympristns ja sen historian summa. Toimintaympristss vaikuttavimmiksi tekijiksi on aikaisemmissa tutkimuksissa nostettu organisaation tehtv, koko ja historiallinen tausta. Muita trkeit asioita ovat henkilst, heidn ammattitaitonsa ja muut kytss olevat resurssit. Jokaisessa organisaatiossa on virallinen ja epvirallinen organisaatio. Virallinen organisaatio on vlttmttmyys, joka luo perustan organisaation toiminnalle. Virallisen organisaation rinnalle muodostuu usein epvirallisia organisaatioita. Virallinen ja epvirallinen organisaatio eivt vlttmtt sodi toisiaan vastaan, mutta tllainenkin vaara on olemassa. Ymmrtmll epvirallisten organisaatioiden toimintaan virallisten organisaatioiden nkkulmasta, annamme itsellemme entist enemmn tykaluja parantaa ja tehostaa eri organisaatioiden toimintaa. Ptutkimusongelmana on selvitt 5. Pjohtokeskuksen torjuntakeskuksen johtaminen organisatorisesti ja kytnnss. Toimivatko organisatorisina johtajina samat henkilt kuin kytnnn arjessa? Aineistonkeruumenetelm on laadullinen tutkimus ja analyysimenetelmn on sislln analyysi. Tutkimuksen tekijn itse tuottama materiaali on olemukseltaan laadullista, mutta siit johdetaan mys mrllisi johtoptksi tuloksien selkeyttmiseksi. Tarkoituksena on selvitt eroaako asiakirjojen osoittamat johtosuhteet kytnnn toiminnasta ja tukevatko aikaisemmat tutkimukset ja teoria torjuntakeskuksen toimintaa kokonaisuudessaan. Tutkimuksessa todetaan, ett torjuntakeskuksen organisatorisina johtajina toimivat odotetusti torjuntakeskuksen pllikt sek jaosjohtajat. Organisatorisia tehtvi torjuntakeskuksen henkilstlle antoivat mys pjohtokeskuksen päällikkö sek muut ilmavoimien joukkoosastot. Kytnnn johtajana eli pivittisen taistelunjohtopalveluksen johtajana toimi ohjeistuksen mukaisesti Fighter Allocatorin tehtvss toimiva henkil. Tutkittavat yksikn nykyisiin toimintamenetelmiin vaikuttivat vahvimmin organisaation tehtvt. Muina vahvoina vaikuttajina koettiin organisaation tradition ja ohjesnnt. Torjuntakeskuksessa todettiin olevan mys epvirallisia organisaatioita ja toimintamenetelmi. Suurimpia niden syntyyn johtaneita tekijit olivat ammattitaito, virkaik ja ohjeistamattomat osa-alueet. Kokonaisuudessaan tutkimus osoitti torjuntakeskuksessa ja ilmavoimissa vallitsevan toimintakulttuurin, jossa kytnt muokkaa toimintatavat, jotka pyrkivt vlttmn byrokratiaa.
Resumo:
Tutkimusty liittyy NH90 Helikopterin RTM-322 moottoreiden syklivaihdettavi-en osien huollonsuunnitteluun ja sen kehittmiseen. Tavoitteena oli lyt nykyi-sen kyttsyklilaskennan tilalle sstvmpi ratkaisumalli ja saada mritetty suihkumoottorin osakokonaisuuksille lislentoaikaa sek huollonsuunnitteluun jrkevmmt kyttjaksot. Thn pstiin selvittmll kytnnn lentotoiminnan avulla uudet laskentakertoimet ja -mallit moottorin eri osien elinin mrittmi-seksi. Konkreettisena tavoitteena oli saada koneen kytthistoriaan perustuen kohdeorganisaatiolle esitys, miten moottoreiden kyttsyklilaskentaa tulisi muut-taa ja tehostaa. Diplomityn aihe muodostuu kolmesta tutkimusongelmakokonaisuudesta; moot-torin kytthistorian tutkimisesta, moottorivalmistajan hyvksymien syklilasken-tamenetelmien tutkimisesta ja moottorin syklien sstvaikutustarkastelusta tut-kimuksen mrittmill uusilla laskentamenetelmill. Tutkimuksen tuloksena muodostui NH90 huollonsuunnitteluun arvio mahdollisis-ta moottorisyklisstist sek moottoreiden nkkulmasta priorisoitu lista heli-kopterien moottoreiden laitevaihtohuoltojen jrjestyksest seuraavan viiden vuo-den aikana. Syklien ssttarkastelun pohjalta suoritettiin yhden koneen osalta koko kytthistorian ajalta takaisinlaskentatarkastelu. Tutkimuksessa selvitettiin Ilmavoimien meneilln olevien projektien valossa moottorisyklien tarkanlasken-nan toteuttamismahdollisuudet tulevaisuudessa. Tutkimuksessa saatujen tulosten avulla vltyttisiin tulevaisuudessa RTM-322 moottorin ennenaikaisilta laitevaih-doilta koko NH90 kaluston suhteen ja nin saataisiin aikaan merkittvn suuria sstj vuoteen 2020 menness.
