Letter from Manuel Josephson to K.K.S.I. regarding joint letter to George Washington

Digital image

Oath of allegiance to George II by Jews in American colonies

Digital image

Mothers, your's is a sacred work! Naiskysymys adventistijulistaja Ellen Whiten profeetallisessa terveysopetuksessa vuosina 1866 1878

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani naiskysymystä Seitsemännen päivän adventtikirkon oppiäiti Ellen Whiten (1827 1915) terveysopetuksessa. White tunnetaan ennen kaikkea näyistään, joiden välityksellä hän koki saavansa Jumalalta hyvinvointiin liittyviä ohjeita. White kirjoitti näkyjensä innoittama terveysoppaita ja julisti pääasiassa Yhdysvalloissa yli 70 vuotta. Päälähteenäni ovat kaksi Whiten omaelämäkertaa vuosilta 1880 ja 1915 sekä 83 artikkelia, jotka hän julkaisi adventistien johtavassa terveyslehdessä, Health Reformerissa, vuosina 1866 1878. Tutkimuskysymykseni ovat, miksi White osoitti lähes kaiken terveyteen liittyvän opetuksensa naisille ja miten hän ymmärsi terveyden osana naisen roolia ja tehtäviä. Tulkintani mukaan White julisti naisille, sillä hän uskoi, että naisen asema oli selkeytettävä. Yhdysvallat teollistui ja kaupungistui nopeasti 1800-luvulla, mikä aiheutti naisille taloudellisia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä ongelmia. Lisäksi toinen suuri herätys (1800 1830) synnytti keskustelua naisen roolista. Monet kirkot antoivat naisille luvan esimerkiksi saarnaamiseen, mutta Yhdysvalloissa vahvistui samaan aikaan myös käsitys naisesta kodin uskonnollisena johtajana. Ymmärrän, että Whiten mukaan ratkaisu naisen sekavaan asemaan oli terveys. Uskon, että Whiten mukaan nainen pystyi ottamaan oman paikkansa yhteiskunnassa, mikäli hän pysyi terveenä ja oppi tuntemaan terveyden periaatteet. Toisaalta White sai vaikutteita naisten yhteiskunnallisten oikeuksien puolustajilta. He ajattelivat, että vain koulutettu ja terve nainen kykeni vapautumaan avioliitosta. Toisaalta White oli naisasianaisia maltillisempi. Hän ymmärsi, että vain terve ja terveyskoulutuksen saanut nainen saattoi olla hyvä äiti. Ellen White osallistui terveysopetuksellaan keskusteluun myös naisen uskonnollisesta roolista. White oli itse kiertelevä terveyssaarnaaja. Silti hän ymmärsi, että muiden naisten kutsumus oli olla terve ja koulutettu äiti. White korosti äitien pyhyyttä luultavasti siksi, että hän pyrki turvaamaan oman auktoriteettiasemansa Adventtikirkossa. White myös luultavasti ymmärsi roolinsa ja tehtävänsä poikkeuksellisiksi ja arvosti vilpittömästi äitiyttä. Whiten mukaan äidin tehtävä oli kasvattaa terveitä ja moraalisia kansalaisia. Tehtävän arvon hän perusteli aikansa tieteellisillä teorioilla. White korosti luonnontieteilijä Charles Darwinin (1809 1882) evoluutioteorian mukaisesti, että äidin velvollisuus oli siirtää lapsilleen hyvä terveys. Käsityksensä terveyden ja moraalin suhteesta hän selitti frenologialla, jonka mukaan ihmisen elämäntavat vaikuttivat hänen luonteenpiirteisiinsä. White oli myös todennäköisesti kiinnostunut sosiaalitieteilijä Herbert Spencerin (1820 1903) ajatuksista, joiden mukaan kansalaisten kehittyessä myös yhteiskunta jalostui yhä paremmaksi. Vaikka White perusteli opetustaan modernilla tieteellä, hän oli ennen kaikkea uskonnollinen julistaja. Hän kuului 1840-luvulla herätyssaarnaaja William Millerin (1782 1849) liikkeeseen, jonka jäsenet uskoivat, että Jumala tuhoaa Yhdysvallat viimeisellä tuomiolla, mikäli kansan moraalin tila ei nopeasti kohene. Millerin liikkeen painotukset säilyivät Adventtikirkossa, joka perustettiin vuonna 1863. Siten White ymmärsi, ettei äiti ollut vastuussa vain perheensä ja kansansa maallisesta hyvinvoinnista vaan myös heidän pelastuksestaan. Whiten käsitys äidistä on mielestäni ristiriitainen. White antoi äideille paljon valtaa, mutta myös suuren vastuun. Hän korosti äitien arvokkuutta, mutta toisaalta he eivät olleet hänen mukaansa korvaamattomia. White ei myöskään huomioinut naisia, jotka eivät olleet äitejä.

The Home of Hearing : George Lindbeck's understanding of community

The aim of this thesis was to examine the understanding of community in George Lindbeck s The Nature of Doctrine. Intrinsic to this question was also examining how Lindbeck understands the relation between the text and the world which both meet in a Christian community. Thirdly this study also aimed at understanding what the persuasiveness of this understanding depends on. The method applied for this task was systematic analysis. The study was conducted by first providing an orientation into the nontheological substance of the ND which was assumed useful with respect to the aim of this study. The study then went on to explore Lindbeck in his own context of postliberal theology in order to see how the ND was received. It also attempted to provide a picture of how the ND relates to Lindbeck as a theologian. The third chapter was a descriptive analysis into the cultural-linguistic perspective, which is understood as being directly proportional to his understanding of community. The fourth chapter was an analysis into how the cultural-linguistic perspective sees the relation between the text and the world. When religion is understood from a cultural-linguistic perspective, it presents itself as a cultural-linguistic entity, which Lindbeck understands as a comprehensive interpretive scheme which structures human experience and understanding of oneself and the world in which one lives. When one exists in this entity, it is the entity which shapes the subjectivities of all those who are at home in this entity which makes participation in the life of a cultural linguistic entity a condition for understanding it. Religion is above all an external word that moulds and shapes our religious existence and experience. Understanding faith then as coming from hearing, is something that correlates with the cultural-linguistic depiction of reality. Religion informs us of a religious reality, it does not originate in any way from ourselves. This externality linked to the axiomatic nature of religion is also something that distinguishes Lindbeck sharply from liberalist tendencies, which understand religion as ultimately expressing the prereflective depths of the inner self. Language is the central analogy to understanding the medium in which one moves when inhabiting a cultural-linguistic system because language is the transmitting medium in which the cultural-linguistic system is embodied. The realism entailed in Lindbeck s understanding of a community is that we are fundamentally on the receiving end when it comes to our identities whether cultural or religious. We always witness to something. Its persuasiveness rests on the fact that we never exist in an unpersuaded reality. The language of Christ is a self-sustaining and irreducible cultural-linguistic entity, which is ontologically founded upon Christ. It transmits the reality of a new being. The basic relation to the world for a Christian is that of witnessing salvation in Christ: witnessing Christ as the home of hearing the message of salvation, which is the God-willed way. Following this logic, the relation of the world and the text is one of relating to the world from the text, i.e. In Christ through the word (text) for the world, because it assumes it s logic from the way Christ ontologically relates to us.

De la rama al partido : leyes, militancias y liderazgos entre 1948-1949

Resumen: Este artículo procura dar cuenta del escenario legal y político abierto con la sanción de la ley de Derechos Políticos de la Mujer en 1947. Entre ellos, los mecanismos que el estado solventó con el empadronamiento de las mujeres y la confección de los documentos de identidad; la sanción de la normativa acorde al voto femenino en las provincias a fin de no desvirtuar el espíritu de ley nacional; y la ley de Estatutos de Partidos Políticos. Los aspectos políticos revelaban los cambios y reacomodamientos de la rama femenina que integraban los centros cívicos partidarios; la aparición en escena y el juego político que emprendieron algunas primeras damas provinciales. Todos estos temas son analizados a la luz de la incesante metamorfosis que adquiría Eva Perón, que troca de primera dama a líder popular.

Sapientia, 1949, Vol. IV, nº 13 (número completo)

Contenido: Para la constitución de un humanismo auténtico / La Dirección – La noética tomista y el idealismo / José Ignacio de Alcorta y Echevarría – Valor y existencia / Fritz Joachim V. Rintelen – Jaime Balmes (1810-1848) / F. J. Thonnard – Notas y comentarios -- Bibliografía

Sapientia, 1949, Vol. IV, nº 14 (número completo)

Contenido: Filosofía y ateísmo / La Dirección – Corrientes filosóficas del siglo XIII / Fernand Van Steenberghen – Las leyes arquitectónicas de la comunidad política / Benito R. Raffo Magnasco – La razón y la fe / Manuel Gonzalo Casas – La finalidad de la creatura intelectual / Jorge María Mejía – Notas y comentarios -- Bibliografía

Deseo y satisfacción, el camino orteguiano hacia los Estados Unidos de Europa, 1910-1949

Resumen: Se presentan en este artículo de modo sintético las tres etapas principales en el pensamiento del fi lósofo español José Ortega y Gasset sobre su idea de Europa como regeneración de España a través de la europeización de la patria.

Aquecimento global : George Leuzinger e um alerta fotográfico

Descreve, tomando por base uma fotografia de 1865, algumas iniciativas para preservação da natureza realizadas no Brasil durante o século XIX. Resume dados biográficos do suíço George Leuzinger, dando ênfase a preocupação ecológica desse fotógrafo. Afirma a necessidade de transformar o ser humano em "parasita do Bem", extraindo do planeta Terra o seu sustento, mas retribuindo com a correção dos malefícios feitos até agora.

Collecção das Leis do Imperio do Brasil de 1866

Parte 1 - Atos do Poder Legislativo

Coleção das Leis da República dos Estados Unidos do Brasil de 1949

Parte 1 - Atos do Poder Legislativo.

Traducciones de teatro inglés en la colección "Teatro selecto, antiguo y modeno, nacional y extranjero (1866-1869)"

Santamaría, José Miguel; Pajares, Eterio; Olsen, Vickie; Merino, Raquel; Eguíluz, Federico (eds.)

Redeeming America's Fall from Grace between Utopian and Dystopian horizons: The case of George Lucas's Star Wars trilogy

Eterio Pajares, Raquel Merino y José Miguel Santamaría (eds.)

Cartas enviadas por J. Alberdi Ziluaga a Justo Garate entre 1949 y 1954

2 cartas (manuscritas y mecanografiadas) ; 225x170mm . Ubicación: Caja 1 - Carpeta 14