Triunfo del amor, y de la lealtad : Dia grande de Navarra, en la festiva ... aclamacion del ... rey don Fernando II de Navarra, y VI de Castilla : egecutada en la Real Imperial Corte de Pamplona ... por su Ilustrisima Diputacion, en el dia 21 de Agosto de 1746

Hay un ejemplar encuadernado con: Oratio ad divinam Sapientiam : (NP08/27).

El VII Marqués del Carpio y las letras

Esta tesis pretende, por un lado, estudiar las distintas bibliotecas de Gaspar de Haro y Guzmán, VII marqués del Carpio. Durante sus 58 años de vida reunió alrededor de 6.000 libros que repartió en sus residencias de Madrid, Lisboa, Roma y Nápoles, y que conocemos gracias a distintos inventarios que permiten un estudio completo y cronológico. Se ha atendido para el estudio al conjunto del inventario de bienes, y no sólo a la parte dedicada a los libros, permitiendo reconstruir no sólo el contenido de la biblioteca sino también su decoración y sus usos prácticos. En segundo lugar, se atiende al intencionado uso político de las letras (dedicatorias, usos de la imprenta, patronazgo) como arma para la lucha política y cortesana. La tesis aspira a ser un trabajo relacionado con el amplio campo de la Cultura escrita, entendida como aquella línea de investigación histórica que reflexiona sobre los procesos que generan documentación (impresa y manuscrita), sus usos y fines, así como los espacios y dispositivos que han permitido su conservación, no siempre de forma conjunta. Pero es sobre todo un estudio que podríamos englobar en el vasto campo de la Historia cultural de la política, tomando como case study a Gaspar de Haro y Guzmán...

Ælii Antonii Nebrissensis Rerum a Fernando et Elisabe Hispaniar[um] ... gestaru[m] Decades duæ, necno[n] belli Nauarie[n]sis libri duo

Sign.: A-Z8, 2A-2F8

Journal de la Société des Pharmaciens de Paris ou recueil d'observations de chimie et de pharmacie, publié pendant les années VI, VII [et] VIII de la République par les citoyens Fourcroy, Vauquelin, Parmentier, Déyeux et Bouillon-Lagrange ... formant un volume in-quarto ...

Mode of access: Internet.

Observaciones sobre la obra del excelentísimo Senor D. Juan Escoiquiz, titulada Idea sencilla de la razones que motivaron el viage del rey Fernando Séptimo á Bayona.

Mode of access: Internet.

Fernando Pessoan ortonyymi ja heteronyymit modernistis-romanttisena myyttinä

Tutkimuksessani selvitän portugalilaisrunoilija Fernando Pessoan (1888-1935) heteronyymejä ja ortonyymiä modernistis-romanttisena myyttinä. Myytin piirteet paljastuivat Pessoan omia kirjoituksia ja runoja tutkimalla ja käyttämällä apuna Pessoa-tutkimusta. Tutkimusaineistonani ovat Pessoa-ortonyymin Mensagem-runoelma ja ”Autopsykografia”-runo, Álvaro de Campoksen vuonna 1917 Portugal Futurista –lehdessä julkaistu ”Ultimatum”-runomanifesti, Alberto Caeiron ”Guardador de Rebanhos”-runosikermä sekä Ricardo Reisin ”Oodit”-kokonaisuuteen kuuluvat runot: n:ro 59 ”Acima da verdade estão os deuses” (”Totuuden yläpuolella ovat jumalat”, 1914), n:ro 66 ”Olho os campos, Neera” (”Katson peltoja, Neera”, 1917), n:ro 181 ”Amo o que vejo” (”Rakastan sitä mitä näen”, 1934), n:ro 175 ”Estas só. Ninguem o sabe.” (”Olet yksin. Kukaan ei tiedä sitä”, 1933). Tutkimuksessani romanttisen runouden keskeisinä piirteinä pidetään uskoa taiteilijaneroon (geniukseen), mimeettiseen illuusioon (taide tavoittelee ulkoisen todellisuuden toisintamista mahdollisimman autenttisena) ja tekijän ja kokijan eli subjektin ja objektin erottamiseen toisistaan. Käsitänkin modernin runon tutkimuksessani hylänneen monia entisiä käsityksiä ja vastakkainasetteluja muun muassa tekijän ja ulkopuolisen maailman, mielen ja kielen välillä. Näitä moderneja ”rikkomuksia” identifioin ja määrittelen Pessoan heteronyymien runoudessa. Tutkimukseni apukäsitteitä ovat vilpittömyys ja autenttisuus, jotka kuvaavat runoilijan suhdetta itseensä ja muihin ja joita on pohtinut mm. Lionel Trilling teoksessaan Sincerity and authencity. Romanttisessa runoudessa suhde yhteisöön muodostui ensisijaisesti suhteessa omaan itseen, yhtenäiseen minuuteen nojaavan vilpittömyyden kautta, modernissa runoudessa hajanaisuutta ja yksilön suhdetta myös yhteisöön korostavan autenttisuuden avulla. Tutkimuksessani havaitsin, että Pessoa on jo tuotantonsa alusta lähtien kehittänyt tietoisesti modernistis-romanttista myyttiä – päätelmää tukivat niin Pessoan omat kirjoitukset kuin runoanalyysini. Pessoa ennusti ensimmäisen kerran romanttiseen nerotaiteilijaan vertautuvaa ”supra-Camõesia” ”A nova poesia Portuguesa Sociologicamente considerada” –esseessään vuonna 1912. Campoksen ”Ultimatum”-manifestissa puhuja uskoi muutaman useita kymmeniä persoonallisuuksia hallitsevan ”Synteesi-Ihmisen” tai ”supra-Camõesin” ilmestymiseen. ”Synteesi-Ihmisen” oli määrä palauttaa kukoistukseensa lamaantuneessa tilassa ollut Portugalin kirjallisuus uuteen kukoistukseensa. Eräänlaisen perustan koko myytille loi vuotta ennen Pessoan kuolemaa julkaistu Mensagem (suom. Viesti), jossa runoilija esittää saudosistisen ja sebastianistisen perustan. Teixeira de Pascoaesin kehittämä saudosismi näkyy Mensagemissa uskona Portugalin valtion perustajien ja laajentajien – löytöretkeilijöiden – edustamaan voittoisaan lusofoniseen mentaliteettiin, jonka Pessoa asettaa niin kansakunnan, runoilijan kuin ihmisen ihanteeksi. Toinen Mensagemissa esiintyvä myytin rakennusaine on sebastianismi eli usko kuningas Sebastianin (1554-1578) paluuseen. ”Synteesi-Ihminen”/”supra-Camões” oli reinkarnoitunut Sebastian, jonka piti palauttaa kansa ja kulttuuri kukoistukseensa lusofonisen valloittajamentaliteetin avulla. ”Autopsykografia”-runossaan Pessoa esittää puolestaan runoilijaa koskevan modernin poetiikan ongelmineen: esittävyyteen perustuva taide etäännyttää kokijan – taiteilijan – aina väistämättä ensimmäisestä, spontaanista ja luonnollisesta kokemuksesta ja tekee hänestä teeskentelijän ja simulakrumien (Baudrillard), toisen tason merkityksen tuottajan. ”Autopsykografian” moderni poetiikka koskee myös lukijaa, joka ei tavoita runoilijan välittämää merkitystä vaan kolmannen tason merkityksen. ”Autopsykografian” runous- ja ihmiskäsitys on moderni: runoilija on ammattimainen teeskentelijä, lähtökohtaisesti vilpillinen ja epäautenttinen. Pessoa ja Campos edustavat Pessoan objektiivisia heteronyymejä ja myytin modernia puolta. Pessoan subjektiiviset heteronyymit Reis ja Caeiro täydentävät objektiviisia, modernin ihmisen ahdistusta ja levottomuutta ilmaisseita Pessoaa ja Camposta ollen luonteeltaan romanttisia vilpittömyyden kannattajia. Caeiro arvosti näköaistia yli muiden aistien. Hänen tavoitteenaan oli katsoa aina kuin ensimmäistä kertaa, spontaanisti ja välittömästi kuin lapsi. Reis puolestaan korosti harmoniaa jumalten, ihmisten ja luonnon välillä ja uskoi kohtuullisiin aistinautintoihin. Molemmat muodostivat Pessoan myytin romanttisen puolen yhteisessä halussaan hylätä sosiaaliset roolit ja opetukset ja palata kohti yksilöllistä minää. Vilpittömyys ja autenttisuus ovat Caeiron ja Reisin ohjeita runoilijalle ja ihmiselle. Objektiiviset ja subjektiiviset heteronyymit yhdessä muodostavat modernistis-romanttisen myytin, joka kokonaisuudessaan on looginen: objektiiviset heteronyymit esittivät teeskentelyn, vilpillisyyden ja moderniuden ongelmat; subjektiiviset tarjosivat ratkaisua niihin, poisopettelua sosiaalisista rooleista ja rohkeutta mennä kohti omaa yksilöllistä minuutta.

Structural studies of analgesics and their interactions. VII. Stereoisomerism and disorder in the structure of oxyphenbutazone monohydrate

Oxyphenbutazone, C19H20N203, a metabolite and perhaps the active form of phenylbutazone, is a widely used non-narcotic analgesic and anti-inflammatory pyrazolidinedione derivative. The monohydrate of the compound crystallizes in the triclinic space group Pi with two molecules in a unit cell of dimensions a -- 9.491 (4), b = 10.261 (5), c = 11.036 (3)A and ¢~ = 72.2 (1), fl = 64.3 (1), 7 = 73.0 (1) °. The structure was solved by direct methods and refined to an R value of 0.107 for 1498 observed reflections. The butyl group in the molecule is disordered. The hydroxyl group occupies two sites with unequal occupancies. On account of the asymmetry at the two N atoms and one of the C atoms in the central five-membered ring, the molecule can exist in eight isomeric states, of which four are sterically unfavourable. The disorder in the position of the hydroxyl group can be readily explained on the basis of the existence, with unequal abundances, of all four sterically favourable isomers.The bond lengths and angles in the molecule are similar to those in phenylbutazone. The crystal structure is stabilized by van der Waals interactions, and O-H... O hydrogen bonds involving the carbonyl and the hydroxyl groups as well as a water molecule.

Daniel VII:25 explained fixing time for Messiah, found among papers of Gershom Mendes Seixas

Digital image

Conspectus florae Fennicae vol. VII Dicotyledoneae: pars VI Compositae.

Kielet ruotsi, latina ja suomi. Typis impr. 1924-1926.

Steroids and related natural products. VII. Boron trifluoride etherate-lithium aluminum hydride reduction of smilagenin acetate

Reduction of smilagenin acetate (Va) using a boron trifluoride etherate-lithium aluminum hydride reagent, followed by hydrogen peroxide oxidation and acetylation, was found to yield: 3β-ethoxysmilagenin (Vb), 3β-ethoxydihydrosmilagenin acetate (VIa), dihydrosmilagenin diacetate (VIb), and a complex mixture of partially acetylated products. Similar reaction conditions were employed to convert dihydrodiosgenin (II) to dihydrochlorogenin (III). Boron trifluoride etherate-lithium aluminum hydride reduction of 3β-acetoxy-5α-cholestane and 3β-acetoxy-5α-lanostane (VIIIa) was shown to yield the corresponding 3β-ethoxy (e.g., VIIIb) derivatives.

Reactions of tetrahalogeno-o-benzoquinones—Part VII. Reaction of alkyl-2-naphthols with tetrachloro-o-benzoquinone

Reaction of 8-methyl-2-naphthol (4a) with the quinone3 gave a mixture of 8-methyl-2,2-(tetrachlorohenylenedioxy)naphthalen-1(2H)-one (1b) and 8-methyl-1,1-(tetrachloro-o-phenylenedioxy)naphthalen-2(1H)-one (2b) in almost equal amounts. Similarly, reaction of the naphthols (4b), (4d) and (4e) with3 gave the corresponding dienones (1c &2c), (1e &2e) and (1f &2f) in almost equal amounts. Reaction of 8-t-butyl-2-naphthol (4c) with3 gave exclusively 8-t-butyl-2,2-(tetrachloro--henylenedioxy)-naphthalen-1(2H)-one (1d). Oxidation of 3-t-butyl-2-naphthol (4f) with3 gave a mixture of 3-t-butyl-2,2-(tetrachloro-o-phenylendioxy) nephthalene-1(2H)-one(1g) and 3-t-butyl-1,1-(tetrachloro--phenylenedioxy)naphthelen-2 (1H)-one (2g) in the ratio 1∶6. Thus, onlyt-butyl group exherts pronounced steric influence on the rearrangement observed in the reaction of β-naphthol with the quinone3. Structures of all the compounds have been established by spectral data.

Insectos y enemigos naturales asociados que colonizan troncos de pino en el municipio de San Fernando, Nueva Segovia, 2009

Con el objetivo de conocer los insectos que colonizan troncos cortados de pino y sus enemigos naturales asociados, se realizó el presente estudio en tres sitios: la Unión, Las Tapias y San José del municipio de San Fernando en Nueva Segovia durante el periodo comprendido entre Diciembre 06 a Mayo 07. Varios tipos de insectos descortezadores, barrenadores y descomponedores de la madera a ser: Ips sp, Xyleborus sp, Lochmaeocles sp y termites fueron encontrados. Comparativamente Ips sp fue mas abundante en el sitio Las Tapias con un total de 179 emergencias, que representó el 44,58 % de los Ips sp que emergieron de los tres sitios de estudio. Asociados a Ips sp tres tipos de enemigos naturales fueron encontrados: el depredador Medetera sp (Diptera: Dolich opodidae), el parasitoide Heterospilus sp (Hymenoptera: Braconidae) y un parasitoide de identificado (Hymenoptera: Eulophidae). En los tres sitios de estudio el depredador Medetera sp fue el más abundante con 170 individuos que representaron el 88,54 % del total de todos los parasitoides emergidos en los tres sitios. El periodo y patrón de emergencia de Ips sp y los tres enemigos naturales observados fue similar para los tres sitios de estudio. La referencia de los dos parasitoides observados constituye la primera referencia de estos insectos afectando insectos descortezadores en Nicaragua, así también lo constituye la primer referencia del cerambicido Lochmaeocles sp como colonizador de trozas de pino en nuestro país.

Alfonso I y Alfonso VII : del condado al reino de Portugal. Jurisdicción, pacto y fronteras en el contexto del imperio leonés

Resumen: Las relaciones entre el condado de Portugal y el reino de León en la segunda mitad del siglo XII únicamente pueden ser entendidas en el contexto de fronteras entre ambos territorios, el tipo de dominio indirecto leonés, pero siempre marcando jurisdicción efectiva, las relaciones de parentesco entre las hijas y los nietos de Alfonso VI de León, y el papado romano en el ejercicio de su auctoritas. Esta ponencia da un nuevo punto de vista a la consolidación del reino de Portugal, dentro del ámbito del Imperium legionense, y de la definitiva separación e independencia del territorio lusitano de la Corona de León.

El escrito autobiográfico de Fernando Álvarez de Albornoz y la guerra civil castellana (1366- 1371)

Resumen: En la segunda mitad del siglo XIV, Fernando Álvarez de Albornoz escribió un texto autobiográfi co en latín en la hoja de guarda de un códice del Decreto de Graciano. Parte de este texto es un relato de la guerra civil castellana (1366-1371), probablemente basado en la información que le llegó a Italia a través de cartas enviadas a él o a alguno de sus familiares. Así, puede ser estudiado como fuente primaria o como escrito historiográfi co. En este estudio el texto es transcrito, traducido y analizado. A partir de este análisis, se proponen una datación del texto, modelos para sus estructuras temática y narrativa, y algunas hipótesis sobre su naturaleza e intencionalidad.

El impacto de la Primera Invasión Inglesa a la Ciudad de Buenos Aires en 1806, en la política del virrey José Fernando de Abascal y Sousa para el Virreinato del Perú

Resumen: José Fernando de Abascal y Sousa recibió la noticia de la invasión inglesa de 1806 a Buenos Aires, en el inicio de su administración como virrey del Virreinato del Perú. A partir de esta primera misiva enviada por el virrey Rafael de Sobre Monte, comenzó un intercambio epistolar entre las dos autoridades sobre dicho acontecimiento, a partir del cual se fueron perfi lando las preocupaciones, cuidados y políticas iniciales de defensa aplicadas por Abascal a su jurisdicción.