Tyrosine kinases and calcium dependent activation of endothelial cell phospholipase D by diperoxovanadate

Reactive oxygen species (ROS) mediated modulation of signal transduction pathways represent an important mechanism of cell injury and barrier dysfunction leading to the development of vascular disorders. Towards understanding the role of ROS in vascular dysfunction, we investigated the effect of diperoxovanadate (DPV), derived from mixing hydrogen peroxide and vanadate, on the activation of phospholipase D (PLD) in bovine pulmonary artery endothelial cells (BPAECs). Addition of DPV to BPAECs in the presence of .05% butanol resulted in an accumulation of [P-32] phosphatidylbutanol (PBt) in a dose- and time-dependent manner. DPV also caused an increase in tyrosine phosphorylation of several protein bands (Mr 20-200 kD), as determined by Western blot analysis with antiphosphotyrosine antibodies. The DPV-induced [P-32] PBt-accumulation was inhibited by putative tyrosine kinase inhibitors such as genistein, herbimycin, tyrphostin and by chelation of Ca2+ with either EGTA or BAPTA, however, pretreatment of BPAECs with the inhibitor PKC bisindolylmaleimide showed minimal inhibition. Also down-regulation of PKC alpha and epsilon, the major isotypes of PKC in BPAECs, by TPA (100 nM, 18 h) did not attenuate the DPV-induced PLD activation. The effects of putative tyrosine kinase and PKC inhibitors were specific as determined by comparing [P-32] PBt formation between DPV and TPA. In addition to tyrosine kinase inhibitors, antioxidants such as N-acetylcysteine and pyrrolidine dithiocarbamate also attenuated DPV-induced protein tyrosine phosphorylation and PLD stimulation. These results suggest that oxidation, prevented by reduction with thiol compounds, is involved in DPV-dependent protein tyrosine phosphorylation and PLD activation.

Effect of spatial dispersion of the dielectric on the binding energy of D- ion in Si and Ge

Using a multivalley effective mass theory, we obtain the binding energy of a D- ion in Si and Ge taking into account the spatial variation of the host dielectric function. We find that on comparison with experimental results the effect of spatial dispersion is important in the estimation of binding energy for the D- formed by As in Si and Ge. The effect is less significant for the case of D- formed by P and Sb donors.

Analytical approximation solutions for 3-D optical waveguides: Review

The rectangular dielectric waveguide is the most commonly used structure in integrated optics, especially in semi-conductor diode lasers. Demands for new applications such as high-speed data backplanes in integrated electronics, waveguide filters, optical multiplexers and optical switches are driving technology toward better materials and processing techniques for planar waveguide structures. The infinite slab and circular waveguides that we know are not practical for use on a substrate because the slab waveguide has no lateral confinement and the circular fiber is not compatible with the planar processing technology being used to make planar structures. The rectangular waveguide is the natural structure. In this review, we have discussed several analytical methods for analyzing the mode structure of rectangular structures, beginning with a wave analysis based on the pioneering work of Marcatili. We study three basic techniques with examples to compare their performance levels. These are the analytical approach developed by Marcatili, the perturbation techniques, which improve on the analytical solutions and the effective index method with examples.

The first observation of a Na2TiS2 related structure in a 2-D anionic manganese trimesate intercalated by cationic imidazole

A hydrothermal reaction of Mn(OAc)2·4H2O, trimesic acid, imidazole, KOH and water at 75 °C for 24 h gave rise to a 2-D compound, [HImd][Mn(BTC)(H2O)] (Imd = imidazole; BTC = trimesate), with protonated imidazole molecules occupying the inter-lamellar space, and the structure resembles the classic inorganic compound, the sodium intercalated TiS2 (Na2TiS2).

Interaction of Co, Mn, Mg and AI with d(GCGTACGC): a spectroscopic study

Spectroscopic study on the interactions of trace elements Co, Mn, Mg and Al with d(GCGTACGC) indicated the following: Al and Mg did not alter T-m values. Mn enhanced T-m at lower concentration and decreased it at higher concentrations. Interestingly Co at higher concentration elevated the T-m. These studies also showed lower concentrations of Mn displaced EtBr, whereas Al could displace it at higher ionic strength. Mg and Co displaced EtBr fluorescence at moderate concentrations. The binding constant values and CD spectra clearly indicated strong binding of these elements to DNA.

Structure of the Monosodium Salt of D-Glucose 6-Hydrogenphosphate

Na+.C6HI209 P-, Mr=282.1, monoclinic, e2~, a=5-762(1), b=7.163(2), c=12.313(1)A, fl= 99.97 (1) °, U= 500.5 A 3, Z= 2, D m = 1.86, D x = 1.87 Mg m -s, Cu Ka, 2 = 1.5418 A, /a = 3-3 mm -1, F(000) = 292, T= 300 K, final R for 922 observed reflections is 0-042. The phosphate ester bond, P-O(6), is 1.575 (5)A, slightly shorter than the P~O bond in monopotassium phosphoenolpyruvate [1.612 (6) A] [Hosur & Viswamitra (1981). Acta Cryst. B37, 839-843]. The pyranose sugar ring takes a 4C 1 chair conformation. The conformation about the exocyclic C(5)-C(6) bond is gauche-trans. The endocyclic C-O bonds in the glucose ring are nearly equal with C(5)-O(5) = 1.435 (8) and C(1)-O(5) = 1.436 (9) A. The sodium ion has seven near neighbours within a distance of 2.9 A. The crystal structure is stabilized by hydrogen bonds between the O atoms of symmetryrelated molecules.

Crystalline A-DNA: The X-Ray Analysis of the Fragment d(G-G-T-A-T-A-C-C)

An A-DNA type double helical conformation was observed in the single crystal X-ray structure of the octamer d(G-G-T-A-T-A-C-C), 1, and its 5-bromouracil-containing analogue, 2. The structure of the isomorphous crystals (space group P61) was solved by a search technique based on packing criteria and R-factor calculations, with use of only low order data. At the present stage of refinement the R factors are 31 % for 1 and 28 % for 2 at a resolution of 2.25 A (0.225 nm). The molecules interact through their minor grooves by hydrogen bonding and base to sugar van der Waals contacts. The stable A conformation observed in the crystal may have some structural relevance to promoter regions where the T-A-T-A sequence is frequently found.

Gibbs Energy of Formation of Cobalt Divanadium Tetroxide

The Gibbs energy of formation of V2O3-saturated spinel CoV2O4 has been measured in the temperature range 900–1700 K using a solid state galvanic cell, which can be represented as Pt, Co + CoV2O4 + V2O3/(CaO) ZrO2/Co + CoO, Pt. The standard free energy of formation of cobalt vanadite from component oxides can be represented as CoO (rs) + V2O3 (cor) → CoV2O4 (sp), ΔG° = −30,125 − 5.06T (± 150) J mole−1. Cation mixing on crystallographically nonequivalent sites of the spinel is responsible for the decrease in free energy with increasing temperature. A correlation between “second law” entropies of formation of cubic 2–3 spinels from component oxides with rock salt and corundum structures and cation distribution is presented. Based on the information obtained in this study and trends in the stability of aluminate and chromite spinels, it can be deduced that copper vanadite is unstable.

Fluorescence-polarization studies on binding of 4-methylumbelliferyl beta-D-galactopyranoside to Ricinus communis (castor-bean) agglutinin

The binding of Ricinus communis (castor-bean) agglutinin 1 to saccharides was studied by equilibrium dialysis and fluorescence polarization by using the fluorescently labelled sugar 4-methylumbelliferyl beta-D-galactopyranoside. No appreciable change in ligand fluorescence of 4-methylumbelliferyl beta-D-galactopyranoside was considerably polarized on its binding to the lectin. The association constants obtained by Scatchard analysis of equilibrium-dialysis and fluorescence-polarization data do not differ much from each other, and at 25 degrees C, Ka = 2.4 (+/- 0.2) X 10(4)M-1. These values agree reasonably well with that reported in the literature for Ricinus agglutinin 1. The number of binding sites obtained by the different experimental procedures is 1.94 +/- 0.1 per molecule of 120 000 daltons and is equal to the reported value of 2. The consistency in the values of Ka and number of binding sites indicate the absence of additional subsites on Ricinus agglutinin 1 for its specific sugars. In addition, the excellent agreement between the binding parameters obtained by equilibrium dialysis and fluorescence polarization indicate the potential of ligand-fluorescence-polarization measurements in the investigation of lectin-sugar interactions.

Left-handed helices for DNA: studies on poly[d(I-C)]

Earlier, we showed that, for the D form (n = 8 and h = 3.03 A, where n is number of nucleotide units per turn and h is height per nucleotide unit) of poly[d(A-T)], both right- and left-handed double helical models are stereochemically satisfactory and give good agreement with the observed fiber diffraction data. It was also noted that the conformations of the right- and left-handed D-DNA models are very similar to those of the right- and left-handed B-DNA models. This observation was consistent with the D leads to B transition in the solid phase. As a continuation of our earlier studies, we have carried out similar experiments with poly[d(I-C)]. We could obtain a crystalline D-form pattern (n = 8, h = 3.13 A) of the fiber at 75% relative humidity (r.h.); the hydrated (r.h. approximately equal to 95%) form of the same fiber gave the classical B-form pattern (n = 10, h = 3.40 A). In the present report, we show that both right- and left-handed double-helical models are consistent with the fiber diffraction data of poly[d(I-C)] in the D-form. Theoretical energy calculations also suggest that the right- and left-handed B- and D-DNA models are almost equally stable. Hence, we conclude that the right- and left-handed double-helical models of poly[d(I-C)] in a given form (B or D) are equally likely and that the fiber diffraction data do not permit discrimination.

L'ecfrasis nel Piacere di Gabriele D'Annunzio

Tutkielman aiheena on ekfrasis Gabriele D'Annunzion romaanissa Il Piacere (1889). Lähtökohtana on selvittää, millaisissa muodoissa ekfrasis esiintyy romaanissa sekä miten ekfrasis vaikuttaa teoksen tulkintatradition esille tuomaan tematiikkaan. Pyrkimyksenä on myös selkeyttää ekfrasiksen käsitettä, jonka ongelmana ovat sanaan eri aikakausina liitetyt eri merkitykset. Tärkeimpiä lähdeteoksia ovat James A.W. Heffernanin Museum of Words (1993) ja W.J.T. Mitchellin Picture Theory (1994), Marinella Cantelmon Il Piacere dei leggitori: D'Annunzio e la comunicazione letteraria (1996) sekä John Hollanderin artikkeli "The Poetics of Ekphrasis" (1988). Tutkielman avainkäsitteenä on Heffernanin määritelmä, jonka mukaan ekfrasis on sanallinen esitys kuvallisesta esityksestä. Määritelmää sovellettaessa on otettu huomioon representaatiokäsityksen avautuminen, jolloin vastaanottaja, ympäristö etc. ovat osa esitystä. Korpuksen muodostavat tapahtumaympäristöä, taideteoksia, esineistöä ja henkilöhahmoja kuvaavat ekfrastiset katkelmat. Luokittelussa toimivat alakäsitteinä Valerie Robillardin kuvaileva, attributiivinen ja assosiatiivinen ekfrasis sekä Tamar Yacobin ekfrastinen vertaus. Analyysi osoittaa, että kuvaileva ekfrasis on yleisin, mutta vain kuvitteellisten teosten yhteydessä. Katkelmissa on näkyvissä ekfrasikselle luonteenomainen kerronnallinen impulssi. Ekfrasis osallistuu tunnetun ja uuden elementin vuoropuheluun ankkuroimalla kuvitteelliset taideteokset lukijalle tuttuun ympäristöön, jolloin myös uusi tulee toden kaltaiseksi. Attributiivinen ekfrasis takaa välittömän tunnistettavuuden. Henkilöhahmot, erityisesti keskeiset naishahmot, on määritelty ekfrastisten vertausten kautta. Ekfrasis ilmentää osaltaan naishahmojen vaihdettavuuden tematiikkaa. Kyseessä on myös toiseuden haltuunotto. Kuvallisen viittaussuhteen ansiosta ekfrasis toimii tehokeinona. Tekstuaalisena strategiana ekfrasis luo siteitä tapahtumien välille ja rytmittää teoksen vaiheita. Ekfrastiset katkelmat tarjoavat myös väylän vaihtoehtoiselle tulkinnalle haastamalla tekstin totuuskäsityksen. Kuvallinen ja sanallinen esitys tuovat tekstiin omat merkityksensä, jolloin merkityskenttä laajenee. Il Piacere on intertekstuaalinen kollaasi, jossa kokonaiskuva muodostuu eri elementtien vuorovaikutuksesta. D'Annunzion mielestä kauneus on taiteen ensisijainen tarkoitus, ja ekfrasis retorisena keinona on osa pyrkimystä tavoittaa täydellinen muoto.

Le processus de travail d'une correspondante: une étude observationnelle

Pro gradu -tutkielman aiheena on kirjeenvaihtajan työprosessi. Tutkielma kuuluu kääntämisen sosiologian piiriin. Tutkimuksen kohteena oli Helsingin Sanomien Pariisin-kirjeenvaihtaja Minna Nalbantoglu, jonka työskentelyä tutkielman tekijä havainnoi Pariisissa viiden päivän ajan syyskuussa 2006. Tutkimuksen päämetodina oli tapaustutkimus, jonka lisäksi tutkimuksessa käytettiin metodina haastattelua ja havainnointia sekä dokumenttien, tallenteiden ja työnäytteiden analysointia. Tutkimuksen aineisto muodostui havaintomuistiinpanoista, kirjeenvaihtajan haastattelusta, ääneenajatteluprotokollista, haastattelunauhoista, kirjeenvaihtajan tuottamista artikkeleista, kirjeenvaihtajan käyttämistä lähteistä ja juttupäiväkirjoista. Tutkielman tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva kirjeenvaihtajan työprosessista. Tavoitteena oli vastata seuraavin kysymyksiin: 1) Miten ja millä kriteereillä kirjeenvaihtaja valitsee Helsingin Sanomien lukijoille välitettävät uutiset? 2) Miten uutinen tuotetaan? 3) Minkälaista kääntämistä tai käännöseditointia (transediting) kirjeenvaihtajan työssä esiintyy? Tutkimustulokset on analysoitu viiden käsitteen avulla, jotka ovat uutiskriteerit, uutisen tuottamisprosessi, kääntäminen, käännöseditointi ja portinvartiointi (gatekeeping). Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastattiin analysoimalla kirjeenvaihtajan tutkimusviikon aikana tuottamia artikkeleita Johan Galtungin ja Mari Holmboe Rugen (1965) klassisten uutiskriteerien avulla, joita täydennettiin Judy McGregorin (2002) päivitetyillä uutiskriteereillä. Toiseen tutkimuskysymykseen vastattiin kuvailemalla uutisten tuottamisprosessia. Samalla selvitettiin, mitä lähteitä kirjeenvaihtaja oli käyttänyt jutuissansa. Kolmatta tutkimuskysymystä varten artikkelit analysoitiin Teun A. van Dijkin (1988) uutisen tuottamisprosessin tutkimista varten kehittämällä mallilla. Van Dijkin mallin avulla määriteltiin, mikä tekstinkäsittelystrategia on kääntämistä ja mitkä käännöseditointia. Analyysin perusteella todettiin, että tekstin tuottamisprosessissa esiintyy myös uuden tekstin luomista ja tuotantoa yksikielisen materiaalin pohjalta. Kääntäminen ja käännöseditointi (Karen Stetting 1989) -käsitteitä pohdittiin ennen analyysia työn teoriaosuudessa. Uutisaiheiden analyysin perusteella todettiin, että mitä enemmän tapahtuma täyttää uutiskriteereitä, sitä todennäköisemmin se valitaan uutiseksi. Niin ikään mitä enemmän tapahtuma täyttää McGregorin päivittämiä uutiskriteereitä, sitä todennäköisemmin se valitaan uutiseksi. Analysoitujen uutisten määrä oli kuitenkin pieni, eikä tuloksia voida pitää kuin suuntaa-antavina. Artikkeleiden lähteenä oli käytetty lähinnä haastatteluita, lehtiartikkeleita ja uutistoimistojen sähkeitä. Muiden lähteiden käyttö oli satunnaista. Lähteiden ja käännösstrategioiden välillä ei havaittu korrelaatiota. Eniten käytetty tekstinkäsittelystrategia oli tiivistäminen. Käännöseditoinnin osuus oli yli puolet artikkeleiden tekstistä (keskiarvo 62 %) ja kääntämisen osuus vain kahdeksan prosenttia. Tutkimuksen perusteella käännöseditointi-käsitteen käyttö on perusteltua puhuttaessa kyseisen kirjeenvaihtajan työstä. Tutkimuksen perusteella on kehitetty uusi portinvartiointimalli, joka pohjautuu van Dijkin uutisen tuottamisprosessimalliin. Mallin avulla voidaan analysoida uutisen tuottamisprosessia ja päätellä, minkä verran kääntämistä ja käännöseditointia työssä esiintyy. Mallia ehdotetaan sovellettavaksi paitsi muiden kirjeenvaihtajien niin myös monikielisen materiaalin parissa työskentelevien toimittajien työn sekä uutiskääntämisen analysointiin.

Base-base interactions in nucleic acids containing A-T base pairs: Structure of poly[d(A-T)]

The Watson-Crick type of base pairing is considered to be mandatory for the formation of duplex DNA. However, conformational calculations carried out in our laboratory, have shown that some combinations of backbone torsion angles and sugar pucker lead to duplexes with Hoogsteen type of base pairing also. Here we present the results of energy calculations performed on A-T containing doublet sequences in the D-form with both Hoogsteen and Watson-Crick type of base pairing and the 3 viable models for the A-T containing polynucleotide duplex poly[d(A-T)].

Nés sous de bons auspices? Etude qualitative de facteurs contribuant à l'acquisition du bilinguisme par les enfants d'un couple mixte

Pro gradu- tutkielmassani tarkastelen suomi-ranska kaksikielisyyden kehittymistä perheissä, joissa vanhemmilla on eri äidinkieli. Työni tavoitteena on ollut tutkia kuinka eri ympäristötekijät vaikuttavat kaksikielisyyden omaksumiseen ja miten perheiden erilainen panostus vähemmistökielen, ts. kielen joka ei esiinny ympäristössä, oppimiseen näkyy saavutetuissa tuloksissa. Tutkimukseeni osallistui 13 perhettä, joilla on 10-12 vuotiaita, ranskaa ja suomea päivittäin käyttäviä lapsia. Lapsia oli yhteensä 18. Voidakseni tarkastella myös kieliympäristön vaikutusta oppimiseen valittiin perheistä kuusi Suomesta ja seitsemän Ranskasta sekä Sveitsin ranskankieliseltä alueelta. Tutkimusmenetelmiini kuului vanhempien haastattelu perheen sosiolingvististen tekijöiden selville saamiseksi ja lasten kanssa keskustelu suullisen kielitaidon arvioimiseksi. Pääpaino kielitaidon arvioinnissa oli kuitenkin kirjallisella tekstillä, jonka lapset tuottivat molemmilla kielillä tekstittömän kirjan kuvien perusteella. Teksteistä suoritettiin virheanalyysit, joissa eri virheet jaettiin ortografisiin, semanttisiin ja kieliopillisiin virheisiin. Jokaiselle lapselle lasketiin myös keskiarvo, joka osoitti kuinka monta sanaa tekstissä oli jokaista virhettä kohti. Näiden keskiarvojen pohjalta tutkittiin yhteneväisyyksiä virhemäärien sekä perheiden sosiolingvististen tekijöiden kesken. Yhteenvedossa verrattiin myös tuloksia teoriaosassa esitettyihin kielitieteilijöiden tarjoamiin periaatteisiin. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että ympäristön vaikutus näytetään usein aliarvioitaneen kaksikielisyyttä koskevissa teoksissa. Hyvään kielitaitoon vähemmistökielessä tarvitaan enemmän kuin yksi kieli - yksi henkilö menetelmä, jossa vanhemmat puhuvat lapselle omaa äidinkieltään. Hyviksi vahvistuskeinoiksi havaittiin varsinkin kaksikielinen koulu sekä useat vierailut toisen vanhemman kotimaahan. Varsinkin perheen nuorimpien lasten vähemmistökielen oppimiseen tulisi panostaa sillä näillä on syntymästään asti mahdollisuus käyttää enemmistökieltä myös vanhempien sisarusten kanssa. Kieliympäristön vaikutuksesta havaittiin, että Suomessa asuvat lapset hallitsivat yleisesti ottaen paremmin vähemmistökielensä kuin Ranskassa asuvat. Tähän pidettiin syynä ranskalais-suomalaisen koulun positiivista vaikutusta kielen oppimiselle sekä ranskankielen arvostettua asemaa Suomessa. Avainsanat: Kaksikielisyys, kieltenoppiminen, bilinguisme, acquisition des langues, couple mixte