Violence as a research object and intervention in the health field: an analysis from the production of the Research Group on Gender, Health and Nursingi

The study aimed to describe how violence is revealed in the production of the Research Group on Gender, Health and Nursing. This is a historical research of qualitative approach, which evaluated the production of the Research Group, through content analysis. The results show gender as a central category in determining violence and health practices. This aspect determines limitations on professional practices of coping, such as the invisibility of the problem. The female autonomy, the use of alcohol and drugs and social vulnerability play an important relation with the phenomenon and the bond is revealed as potentiality of health practices to address the problem. Conclusion: The gender perspective in nursing research is an innovative field and counter-hegemonic, a possibility to assume a meaning of praxis by transforming potential of understanding and modes of intervention in the phenomenon of gender violence.

Cumulative Vulnerability: A Case Study on intrafamilial violence, Drug Addiction and Adolescent Pregnancy

A pregnant adolescent’s vulnerability increases when she is a victim of intrafamilial violence and drug addiction, which cause physical and biopsychosocial damage to the mother and her baby. Objective Present and analyze the case of an adolescent who is addicted to drugs, pregnant and the victim of lifelong intrafamilial violence. Method A case study based on a semi-structured interview conducted in the Obstetrics Emergency Unit at the Teaching Hospital of the University of São Paulo. The data were interpreted and analyzed using Content Analysis. Results intrafamilial violence experienced at the beginning of the adolescent’s early relationships seriously affected her emotional maturity, triggering the development of psychopathologies and leaving her more susceptible to the use and abuse of alcohol and other drugs. The adolescent is repeating her history with her daughter, reproducing the cycle of violence. Conclusion Adolescent pregnancy combined with intrafamilial violence and drug addiction and multiplies the adolescent’s psychosocial vulnerability increased the adolescent’s vulnerability.

Uniform Crime Reports as a Vehicle For Reporting State Wide Data on Domestic Violence and Sexual Assault, April 1998

This project is part of an effort conducted by the Justice Research and Statistics Association (JRSA) under a grant whose objective is to provide states with descriptions of existing methodologies to collect Domestic Violence (DV) and Sexual Assault (SA) data. JRSA has identified three different methodologies to collect such data: · Incident-based reporting as part of the Uniform Crime Reports · Specialized data collection from law enforcement through a separate data collection system · Specialized data collection coming directly from service providers. One state has been selected as an example of each type of data collection above, with Iowa selected as a representative of states with incident based reporting (IBR) as part of the UCR system.

Report on a special investigation of the City of Dunkerton Police Department for the period January 1, 2013 through August 31, 2014

Report on a special investigation of the City of Dunkerton Police Department for the period January 1, 2013 through August 31, 2014

Individual Crimes or a Sociological Phenomenon: A Critical discourse analysis of the 2014 Royal Canadian Mounted Police National Operational Overview on missing and murdered Indigenous women in Canada

Pro gradu -tutkielma käsittelee Kanadan poliisivoimien, Royal Canadian Mounted Police (RCMP), vuoden 2014 operationaalista raporttia Kanadan kadonneista ja murhatuista alkuperäiskansojen naisista. Heitä katoaa ja murhataan Kanadassa suhteessa huomattavasti enemmän kuin muita naisia. Aihe on hyvin ajankohtainen sekä kriittinen ja siihen on paikallisten organisaatioiden lisäksi kiinnittänyt huomiota mm. Amnesty International ja Yhdistyneet Kansakunnat. Tilannetta pidetään jo ihmisoikeuskriisinä ja sen puolesta puhuminen voidaan nähdä osana laajempaa kansannousua alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. Kanadan hallitusta sekä poliisivoimia on syytetty välinpitämättömyydestä ja rasismista, poliiseja jopa väkivallasta alkuperäiskansojen naisia kohtaan. Kanadan hallitus ei myönnä ongelman olevan sosiologinen ilmiö, vaan pääministerin mukaan naisten katoamiset ja murhat ovat yksittäisiä rikoksia. Tilanteen taustalla on laajempi ongelma, joka juontaa juurensa kolonialismista, alkuperäiskansojen pakkokoulutuksesta ja heidän kulttuurinsa sekä identiteettinsä tuhoamisesta. Ennakkoluulot ja stereotypiat elävät yhä vahvana luoden heikon aseman alkuperäiskansojen edustajille ja tässä tapauksessa erityisesti naisille, joita myös usein syytetään omista ongelmistaan. Tutkielma selvittää, onko tämä operationaalinen raportti eriarvoisuutta, stereotypioita sekä ennakkoluuloja ylläpitävä ja tukeeko se näkemystä sosiologisesta ilmiöstä. Poliisivoimat ovat yhteiskunnassa vaikutusvaltaisessa asemassa ja voivat edesauttaa, jatkaa ja voimistaa syrjivää ajattelua, käytöstä ja viestintää. Vaikka he myös ajavat alkuperäiskansojen etuja, tulee heidän toimintaansa ja täten tätä kyseistä raporttia tarkastella kriittisesti. Tutkielma keskittyy kriittiseen diskurssianalyysiin (Fairclough 1995, Wodak & Meyer 2009). Raportin teksti ei ole avoimesti diskriminoivaa ja keskittyy tilastojen ja lukujen raportointiin sekä vertailuun, luoden samalla kuvan asianomaisista sekä tilanteesta yleisesti. Makroanalyysi (van Dijk 1977, 1980) mahdollistaa korkeamman tason ajatusten ja ideoiden esille tuonnin paljastaen ns. rivien välistä löytyvän viestinnän. Näistä makroanalyysin tuloksista etsitään erilaisia diskurssistrategioita (Reisigl & Wodak 2001), joiden avulla luodaan mm. kuva positiivisesta itsestä ja negatiivisesta toisesta. Näitä tuloksia tuetaan lyhyellä multimodaalisella analyysillä, joka keskittyy lähinnä raportin kahteen kuvaan (Kress & van Leeuwen 2006). Lopuksi tuloksista keskustellaan suhteessa yhteiskunnan valtasuhteisiin (Foucault 1976), rasismiin ja seksismiin. Analyysin perusteella raportti on selkeästi diskriminoiva. Se tuo esiin vanhoja stereotypioita ja ennakkoluuloja, esittää tilanteen alkuperäiskansojen sisäisenä ongelmana, jättää mainitsematta tilanteen taustat ja luo hyvin positiivisen kuvan poliisivoimista (RCMP). Tällä tavoin se ylläpitää yhteiskunnan epätasapainoisia valtasuhteita ja alkuperäiskansojen naisten heikompaa ja marginalisoitua asemaa. Raportti todistaa kuinka syvällä Kanadan yhteiskunnassa jopa institutionaalisella tasolla nämä ajatukset piilevät, sillä diskriminaatio ulottuu tapausten syistä niiden käsittelyyn ja raportointiin. Tilanne on huolestuttava ja voidaan nähdä sosiologisena ilmiönä. Poliisivoimien tulisi lisätä sisäistä koulutusta asian suhteen sekä hallituksen tutkia tätä ilmiönä ja paneutua sen selvittämiseen laaja-alaisesti ja läpinäkyvästi.

Individual Crimes or a Sociological Phenomenon: A Critical discourse analysis of the 2014 Royal Canadian Mounted Police National Operational Overview on missing and murdered Indigenous women in Canada

Pro gradu -tutkielma käsittelee Kanadan poliisivoimien, Royal Canadian Mounted Police (RCMP), vuoden 2014 operationaalista raporttia Kanadan kadonneista ja murhatuista alkuperäiskansojen naisista. Heitä katoaa ja murhataan Kanadassa suhteessa huomattavasti enemmän kuin muita naisia. Aihe on hyvin ajankohtainen sekä kriittinen ja siihen on paikallisten organisaatioiden lisäksi kiinnittänyt huomiota mm. Amnesty International ja Yhdistyneet Kansakunnat. Tilannetta pidetään jo ihmisoikeuskriisinä ja sen puolesta puhuminen voidaan nähdä osana laajempaa kansannousua alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. Kanadan hallitusta sekä poliisivoimia on syytetty välinpitämättömyydestä ja rasismista, poliiseja jopa väkivallasta alkuperäiskansojen naisia kohtaan. Kanadan hallitus ei myönnä ongelman olevan sosiologinen ilmiö, vaan pääministerin mukaan naisten katoamiset ja murhat ovat yksittäisiä rikoksia. Tilanteen taustalla on laajempi ongelma, joka juontaa juurensa kolonialismista, alkuperäiskansojen pakkokoulutuksesta ja heidän kulttuurinsa sekä identiteettinsä tuhoamisesta. Ennakkoluulot ja stereotypiat elävät yhä vahvana luoden heikon aseman alkuperäiskansojen edustajille ja tässä tapauksessa erityisesti naisille, joita myös usein syytetään omista ongelmistaan. Tutkielma selvittää, onko tämä operationaalinen raportti eriarvoisuutta, stereotypioita sekä ennakkoluuloja ylläpitävä ja tukeeko se näkemystä sosiologisesta ilmiöstä. Poliisivoimat ovat yhteiskunnassa vaikutusvaltaisessa asemassa ja voivat edesauttaa, jatkaa ja voimistaa syrjivää ajattelua, käytöstä ja viestintää. Vaikka he myös ajavat alkuperäiskansojen etuja, tulee heidän toimintaansa ja täten tätä kyseistä raporttia tarkastella kriittisesti. Tutkielma keskittyy kriittiseen diskurssianalyysiin (Fairclough 1995, Wodak & Meyer 2009). Raportin teksti ei ole avoimesti diskriminoivaa ja keskittyy tilastojen ja lukujen raportointiin sekä vertailuun, luoden samalla kuvan asianomaisista sekä tilanteesta yleisesti. Makroanalyysi (van Dijk 1977, 1980) mahdollistaa korkeamman tason ajatusten ja ideoiden esille tuonnin paljastaen ns. rivien välistä löytyvän viestinnän. Näistä makroanalyysin tuloksista etsitään erilaisia diskurssistrategioita (Reisigl & Wodak 2001), joiden avulla luodaan mm. kuva positiivisesta itsestä ja negatiivisesta toisesta. Näitä tuloksia tuetaan lyhyellä multimodaalisella analyysillä, joka keskittyy lähinnä raportin kahteen kuvaan (Kress & van Leeuwen 2006). Lopuksi tuloksista keskustellaan suhteessa yhteiskunnan valtasuhteisiin (Foucault 1976), rasismiin ja seksismiin. Analyysin perusteella raportti on selkeästi diskriminoiva. Se tuo esiin vanhoja stereotypioita ja ennakkoluuloja, esittää tilanteen alkuperäiskansojen sisäisenä ongelmana, jättää mainitsematta tilanteen taustat ja luo hyvin positiivisen kuvan poliisivoimista (RCMP). Tällä tavoin se ylläpitää yhteiskunnan epätasapainoisia valtasuhteita ja alkuperäiskansojen naisten heikompaa ja marginalisoitua asemaa. Raportti todistaa kuinka syvällä Kanadan yhteiskunnassa jopa institutionaalisella tasolla nämä ajatukset piilevät, sillä diskriminaatio ulottuu tapausten syistä niiden käsittelyyn ja raportointiin. Tilanne on huolestuttava ja voidaan nähdä sosiologisena ilmiönä. Poliisivoimien tulisi lisätä sisäistä koulutusta asian suhteen sekä hallituksen tutkia tätä ilmiönä ja paneutua sen selvittämiseen laaja-alaisesti ja läpinäkyvästi.

Influence of Weapon Types on the Patterns and Outcomes of Violent Encounters

Rapport de stage présenté à l'école de Criminologie de la Faculté des arts et sciences en vue de l'obtention du grade de Maître ès sciences (M.Sc.) en criminologie option analyse criminologique

Corruption policière et violence : analyse de l'impact de la corruption policière sur les variations du taux d'homicide de 143 pays du monde en 2010

Le niveau de violence, tel que mesuré par le taux d’homicide, varie beaucoup d’un pays à l’autre. Dans certains pays, on note un taux de 0,5 par 100,000 habitants tandis que pour d’autres, ce taux se situe autour de 50 par 100,000 habitants. Parmi les facteurs évoqués dans la littérature scientifique pour expliquer cette variation, on retrouve des concepts tels que la pauvreté, les inégalités et d’autres facteurs sociaux, économiques ou démographiques. Or, il y a relativement peu d’études qui examinent le rôle éventuel de la qualité du système de justice sur l’incidence de la violence. La présente étude s’intéresse au rôle de la corruption policière sur les variations du taux d’homicide entre les pays du monde. La corruption se définit comme le fait d’agir contre son devoir. Dans le cadre de l’activité policière, la corruption peut prendre la forme d’abus du pouvoir discrétionnaire, de recours à des moyens illégaux ou d’acceptation de récompenses. Considérant que ces différentes formes de corruption policière ont pour principale conséquence de créer des inégalités, il ne fait peu de doute que ce que font les policiers influence le taux de criminalité d’un endroit donné. Cette étude tente donc de déterminer s’il existe un lien entre le niveau de corruption policière et le niveau de violence, tel que mesuré par le taux d’homicide pour 143 pays. Des analyses statistiques univariées et bivariées sont réalisées afin de déterminer les indicateurs pertinents à inclure dans les différents modèles de régression multiple. Les résultats de nos analyses indiquent qu’une relation relativement forte et significative est retrouvée entre la corruption policière et le taux d’homicide. De plus, les résultats montrent que les inégalités influencent la corruption policière et que ces deux phénomènes influencent à leur tour le taux d’homicide.

Gender and cultural effects on perception of psychological violence in the partner

Resumen tomado de la publicaci??n

Partially identified treatment effects under imperfect compliance: the case of domestic violence

The Minneapolis Domestic Violence Experiment (MDVE) is a randomized social experiment with imperfect compliance which has been extremely influential in how police officers respond to misdemeanor domestic violence. This paper re-examines data from the MDVE, using recent literature on partial identification to find recidivism associated with a policy that arrests misdemeanor domestic violence suspects rather than not arresting them. Using partially identified bounds on the average treatment effect I find that arresting rather than not arresting suspects can potentially reduce recidivism by more than two-and-a-half times the corresponding intent-to-treat estimate and more than two times the corresponding local average treatment effect, even when making minimal assumptions on counterfactuals.

'Moving On' and Transitional Bridges : Studies on migration, violence and wellbeing in encounters with Somali-born women and the maternity health care in Sweden

During the latest decade Somali-born women with experiences of long-lasting war followed by migration have increasingly encountered Swedish maternity care, where antenatal care midwives are assigned to ask questions about exposure to violence. The overall aim in this thesis was to gain deeper understanding of Somali-born women’s wellbeing and needs during the parallel transitions of migration to Sweden and childbearing, focusing on maternity healthcare encounters and violence. Data were obtained from medical records (paper I), qualitative interviews with Somali-born women (II, III) and Swedish antenatal care midwives (IV). Descriptive statistics and thematic analysis were used. Compared to pregnancies of Swedish-born women, Somali-born women’s pregnancies demonstrated later booking and less visits to antenatal care, more maternal morbidity but less psychiatric treatment, less medical pain relief during delivery and more emergency caesarean sections and small-for-gestational-age infants (I). Political violence with broken societal structures before migration contributed to up-rootedness, limited healthcare and absent state-based support to women subjected to violence, which reinforced reliance on social networks, own endurance and faith in Somalia (II). After migration, sources of wellbeing were a pragmatic “moving-on” approach including faith and motherhood, combined with social coherence. Lawful rights for women were appreciated but could concurrently risk creating power tensions in partner relationships. Generally, the Somali-born women associated the midwife more with providing medical care than with overall wellbeing or concerns about violence, but new societal resources were parallel incorporated with known resources (III). Midwives strived for woman-centered approaches beyond ethnicity and culture in care encounters, with language, social gaps and divergent views on violence as potential barriers in violence inquiry. Somali-born women’s strength and contentment were highlighted, and ongoing violence seldom encountered according to the midwives experiences (IV). Pragmatism including “moving on” combined with support from family and social networks, indicate capability to cope with violence and migration-related stress. However, this must be balanced against potential unspoken needs at individual level in care encounters.With trustful relationships, optimized interaction and networking with local Somali communities and across professions, the antenatal midwife can have a “bridging-function” in balancing between dual societies and contribute to healthy transitions in the new society.