Talo, kartano, puutarha. Kauppahuoneen omistaja Marie Hackman ja hänen kulutusvalintansa varhaismodernissa Viipurissa

Tutkimuksessa keskitytään tutkimaan kuluttamista elämäntavan ja identiteetin muovaajana yhden yksilön elämän kautta. Kuluttamista tutkitaan statuskuluttamisen (conspicious consumption), tilallisuuden ja sukupuolihistorian käsitteistöä hyväksi käyttäen. Tutkimuksen lähteinä on käytetty liikekirjeitä ja tilikirjoja, yksityistä kirjeenvaihtoa, päiväkirjoja ja sanomalehtiä sekä aikalaismuistelmia. Naista lähdemateriaaleista on koottu sekä tilastollista aineistoa että kvalitatiivista, lähilukuun ja mikrohistorialliseen tutkimusotteeseen nojautuvaa tutkimusta. Tutkimus alkaa vuodesta 1799 ja päättyy 1830-luvulle, jolloin seuraava sukupolvi otti vastuun liiketoimista ja lähdeaineistossa tapahtui muutoksia kuluttamisen kirjaamisen suhteen. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat statuskuluttaminen ja identiteetti. Näitä käsitteitä lähestytään Thorstein Veblenin, Norbert Eliaksen ja Pierre Bourdieun tutkimuksia apuna käyttäen. Tutkimus käsittelee erottautumisen ja jäljittelyn tematiikkaa merkittävimpänä kuluttamisen motivaattoreina. Lisaksi tutkimus nostaa esille hyvän maun ja muodinmukaisuuden kulutusvalintojen taustalla. Statuskuluttaminen kytkeytyy sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kuluttamisen kohteet ovat esineitä ja asioita, joita pidetään esillä seurapiireissä. Kuluttaminen tapahtuu seuraelämän ehdoilla, sen mukavoittamiseksi, aseman osoittamiseksi seurapiireissä tai sosiaalisen paineen vuoksi. Tutkimus osoittaa kotitalouden merkityksen kuluttamisen paikkana ja kohteena. Tutkimus myös osoittaa naisten toimintakentän olleen kytköksissä kotitalouden asemaan yhteisössään sekä osoittaa, että sukupuolta pitää tarkastella suhteessa yksilön sosiaaliseen asemaan. Tutkimus osoittaa, että Marie Hackmanin kuluttaminen muuttui ikääntymisen myötä. Aseman osoittaminen oli merkittävämpää nuorena ja aseman ollessa vielä vakiintumattomampi.

Maakaasupolttimen säätöjärjestelmän kehittäminen

Jatkuvasti kiristyvät päästörajoitukset pakottavat teollisuuden kehittämään uusia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Hiilimonoksidin ja typen oksidien päästörajoitukset ovat erityi-sen tiukat esimerkiksi Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Maakaasun ja ilman epätäydellisessä pa-lamisessa muodostuu hiilimonoksidia ja typen oksideja. Käytännön sovelluksissa palaminen on lähes aina epätäydellistä polttoaineen ja ilman epätäydellisen sekoittumisen takia, joten palamisreaktiossa muodostuva savukaasu sisältää edellä mainittuja haitallisia komponentteja lähes poikkeuksetta. Savukaasua voidaan puhdistaa erilaisilla menetelmillä ennen sen pää-tymistä ympäristöön. Tässä diplomityössä esitellään maakaasupoltinjärjestelmän keskeiset komponentit ja aihee-seen liittyvät tarpeelliset käsitteet sekä suunnitellaan polttoaine-ilma-seossuhdesäätö eräälle maakaasupoltinjärjestelmälle. Säädön ensisijaisena tavoitteena on pitää seossuhde mahdolli-simman tarkasti halutussa arvossa savukaasun puhdistuksen kannalta. Lisäksi säädön on tarkoitus taata mahdollisimman hyvä suorituskyky transienttitilanteissa. Järjestelmän eri osien toiminta mallinnetaan ja analysoidaan. Mallinnuksen perusteella suunnitellaan ja simu-loidaan säätöjärjestelmä. Suunniteltu säätöjärjestelmä toteutetaan osaksi polttolaitoksen automaatiojärjestelmää. Mittaustulokset osoittavat, että päästöjen kannalta säätö pitää seossuhteen riittävän tarkasti halutussa arvossa: hiilimonoksidin ja typen oksidien päästöt ovat asetettujen rajojen sisällä. Testiajojen perusteella prosessi on kuitenkin erittäin häiriöinen ja transienttitilanteissa ei saavuteta simulointien mukaista suorituskykyä.

Evaluating the Strategic Objectives of Cameroonian Higher Education: An application of the Balanced Scorecard

Contemporary higher education operates in an environment of dwindling and parsimonious resources; the increasing need for accountability and relevance to varying stakeholders with differing expectations. These relatively new trends in higher education have been faced by business organizations which have developed different ways of operating in response. This study outlines one way by which business organizations have addressed similar circumstances to show how the Cameroon higher education (HE) could learn from business organizations to manage strategic objectives. The balanced scorecard (BSC) has been used by business organizations to address similar trends. This study evaluates the strategic objectives of Cameroonian higher education using the balanced scorecard. The system level is used to identify the general strategic objectives and one state university is used to represent the translation and implementation of the objectives at the institution level. The BSC principles used include: operational strategic objectives; organizational alignment to the strategy; making strategy everyone’s everyday job; making strategy continual and; mobilizing the leadership for change. The underlying concepts in these principles are communication, consensus, relevance, and a participatory approach. The study employs data from policy documents, relevant literature, websites and semi-structured interviews. The research approach is qualitative and the analyses are done by making meaning of phenomena in their natural contexts. The results show that there is a general knowledge of the strategic objectives but there is disagreement on the relevance of these objectives to HE and on the type of approaches used in implementing the objectives. It was also found that the relevant stakeholders are known, but not all the respondents agree on the importance of these stakeholders. All stakeholders do not have the same level of influence-the state is the most influential. Reporting is sufficiently done but there are insufficient provisions for feedback from stakeholders. The study concludes that the BSC principles can be applied to the management of strategic objectives in Cameroon HE. For Cameroonian higher education, it is recommended that the focus should be first, on developing tools for strategy before the strategy itself. Even though the need for the BSC is confirmed the context does not seem sufficiently ready to implement the BSC as a strategic management tool. The proposed BSC framework can only be used as a communication tool. The barriers to managing strategic objectives in Cameroon HE are related to the communication, consensus, clarity and relevance. However, the system has prospects for improved management and eventual adoption of the BSC as both a strategic management and communication tool. In line with other BSC applications to higher education, this study concluded that it is more feasible to apply the balanced scorecard to a single higher education institution than to a higher education system. The study makes a contribution to the BSC by showing how its principles can be used in a non-business context. The study also opens up possibilities for future research on the same topic in a different context or the same context with a wider scope (more institutions and respondents); the same study with a deeper focus on the interrelationships between the different strategic objectives (strategy maps). The study could also be extended by including the perspectives of the identified stakeholders who are not directly part of the higher education system but constitute the environment in which higher education operates.

Kontrollin uudet muodot ja niiden ilmeneminen turvallisuushallinnossa

Kontrolli ja valvonta ovat käsitteitä, joihin törmää usein ja ne herättävät tiettyjä mielikuvia. Tarkkaa määrittelyä näille sanoille on kuitenkin vaikea löytää, sillä niitä käytetään useissa erilaisissa yhteyksissä. Tässä tutkielmassa selvitetään, mitä näillä sanoilla tarkoitetaan turvallisuuden, yhteiskunnan ja yksittäisen kansalaisen kannalta. Toisena tutkielman kantavana teemana on kontrollin ja valvonnan uusien menetelmien ilmeneminen kansalaisen ja viranomaisen näkökulmasta. Tutkielman on tarkoitus paneutua vallan, turvallisuuden, kontrollin ja valvonnan monipuoliseen kenttään. Teknologian kehitys on tuonut mukaan uusia kontrollin ja valvonnan muotoja, joita yhteiskunta kohdistaa kansalaisiinsa. Valtion viranomaisilla on suuri vastuu siitä, miten näitä menetelmiä käytetään siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa yksilölle ja hänen oikeuksilleen. Tutkielma on kvalitatiivinen käsitetutkimus, joka perustuu käsiteanalyysiin. Kirjallisista lähteistä on muodostettu kokonaisnäkemys, jonka avulla käsitteet kontrolli ja valvonta on liitetty turvallisuuteen. Kontrollin uusien muotojen vaikutuksia on selvitetty alan tutkimuksista ja ajankohtaisista lehtiartikkeleista sekä asiantuntijoiden lausuntojen perusteella. Kontrolli on voiman ja vallan käyttöä, Se on valvontaa ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamista. Eri kontrolli menetelmillä varmistutaan, siitä että kansalaiset elävät yhteiskunnan asettamien sääntöjen ja asetusten mukaan. Kontrolli on valtaa joka valtiolla on kansalaisiin se voi olla huomaamatonta tai tukahduttavaa pakkovaltaa. Valvonta on tarkkailua, valtaa, tiedonkeruuta ja sen järjestelmällistä rekisteröintiä. Valvonnalla pyritään aina tiettyihin päämääriin, jotka jokainen valvoja määrittää erikseen. Poliisiviranomaisille valvonta tuo kyvyn ennaltaehkäistä, valvoa ja rangaista laittomasta toiminnasta. Kauppiaalle se on mahdollisuus tutustua asiakkaaseensa ja hänen mieltymyksiinsä. Kauppiaan kannalta valvonta on taloudellisesti hyödyllistä. Yksityiselle kansalaiselle valvonta voi olla oman lapsen turvallisuuden lisäämistä seuraamalla lapsen liikkeitä tai se voi olla kansalaisen halua suojella omaisuuttaan ja perhettään.

Turvallisuusjohtaminen osana puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategiaa

Turvallisuus on moniulotteinen käsite ja olotila, jonka tärkeys tiedostetaan viimeistään kun se on uhattuna. Turvallisuus on perustarve ihmiselle, mutta yhä useammin se on perustarve myös eri organisaatioille ja yrityksille. Turvallisuusjohtaminen taas on turvallisuuden hallintaa ja sen jatkuvaa edistämistä. Nykyaikaiselle turvallisuudelle ovat ominaisia monimutkaiset ja nopeasti muuttuvat uhkakuvat. Turvallisuuden hallinnassa korostuukin entisestään uhka – analyysien suunnittelu, sekä organisaation omien virheiden kautta tapahtuva oppiminen. Tutkimuksen aiheena oli tutkia turvallisuutta ja sen johtamista puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategian antamien suuntalinjojen sisällä. Tavoitteena oli aloittaa avaamalla ensin käsitteet turvallisuus ja turvallisuusjohtaminen, joiden avulla oli tarkoitus kartoittaa turvallisuuden eri ilmenemismuotoja sekä puolustusvoimien turvallisuusjohtamisen luonnetta. Turvallisuus käsitettä avattiin käyttämällä puolustusvoimille ominaisia uhkakuvia erottelemaan turvallisuuden eri osa – alueita. Lopuksi koottiin turvallisuusjohtamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä saadut tulokset ja verrattiin niitä puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategiaan, jotta voitiin tehdä johtopäätöksiä sen ominaispiirteistä. Vertailemalla sitä miten puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategia eroaa yleisistä turvallisuus käsityksistä. Kartoitettiin puolustusvoimille ominaisia turvallisuus näkemyksiä, sekä nostettiin esiin useimmin tekstissä mainittuja käsitteitä. Seuraavaksi määritettiin painopiste turvallisuusjohtamiselle, laskemalla montako kertaa kukin turvallisuusjohtamisen malli tai sen alle menevä asia mainittiin turvallisuustoiminnan strategiassa. Eniten esiinnoussutta mallia voitiin pitää turvallisuusjohtamisen painopisteenä. Tutkimuksessa on havaittu turvallisuuteen vaikuttavat uhat keskeisiksi tekijöiksi puhuttaessa turvallisuudenjohtamisen luonteen ymmärtämisestä. Turvallisuusjohtaminen taas on ensisijaisen tärkeää uhkakuvien kartoittamiseksi, kokonaisuutta voikin siis pitää varsin kompleksisena.

Merialueet uhkaympäristönä

Uhka on laaja käsite, jota ei periaatteessa ikinä voi sulkea pois. Uhka on kaikessa toiminnassa jonkinlaisessa muodossa läsnä. Uhkaan liitetään usein käsitteitä, kuten turvallisuus, riski ja haavoittuvuus. Nämä neljä käsitettä kuuluvat turvallisuuden kenttään. Merenkulun turvallisuus tarkoittaa, että saadaan vaara-/riskitekijät hallintaan teknillisillä tai organisatorisilla toimenpiteillä niin, että onnettomuuden riski ei ylitä sille asetettua hyväksyttyä rajaa. Meriturvallisuudella pyritään varmistamaan, ettei alusta, siellä olevia ihmisiä, sen lastia eikä meriympäristöä vaaranneta. Laajimmillaan meriturvallisuuden katsotaan kattavan neljä eri osa-aluetta, jotka ovat alusturvallisuus, väyläturvallisuus, meripelastus ja ympäristöturvallisuus. Koska merialueet ovat Suomelle sekä kaikille merivaltioille hyvin oleellinen osa jokapäiväistä elämää, tulee meidän pystyä turvaamaan meriliikenne merialueilla. Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista yli 80 prosenttia tapahtuu meritse, ja nykyaikaisen nopean logistiikkaketjun vaatimukset kohdistuvat pääosin merikuljetuksiin. Lisäksi meri ympäristöineen tarjoaa virkistyskäyttöön loistavat elementit. Tutkimukseni pääkysymyksenä on: Mikä uhkaa merialueilla? Alakysymyksinä tutkimuksessa ovat mitä uhka tarkoittaa ja mitkä ovat siihen liittyvät käsitteet? Miten toimijat merialueillamme näkevät uhan? Suomen merellisillä toimijoilla on omat intressinsä ja omat toiminta-alueensa, mutta kaikilla toimiojilla on kuitenkin yhteinen uhka. Kaikki toimijat näkevät merellisen suuronnettomuuden suurimpana uhkana. Tämä sitoisi kaikki toimijat samaan onnettomuuteen, ja onnettomuudella voisi olla laajat seuraamukset.

Neuvostoliiton intressit Keski-idässä

Tutkielma vastaa kahteen sille asetettuun tutkimuskysymykseen. Mitkä olivat Neuvostoliiton intressit Keski-idässä sekä kuinka he pyrkivät saavuttamaan näitä intressejään? Johdannossa tuodaan esille tietoa tutkimuksen taustoista sekä lähteistä. Edellä mainitut tutkimuskysymykset myös esitetään ja selitetään hieman tarkemmin lukijalle. Keskeisimmät käsitteet ja määritelmät on myös käsitelty johdanto osiossa. Tsaarivaltion perintö osiossa käsitellään Keski-itää koskevaa Venäjän historiaa. Venäjän historia on yksi taustatekijä Neuvostoliiton Keski-idän intressien takana ja näin ollen siihen on pyritty pureutumaan hieman. Kolmas luku käsittelee itse Keski-itää ja sen rakennetta. Samalla luvussa selvitetään jo hieman Neuvostoliiton ja Keski-idän välisiä yhteyksiä sekä näiden tarkempia alkuperiä. Neljäs kappale käsittelee jo selkeämmin Keski-itää Neuvostoliiton näkökulmasta. Siinä selvitetään kuinka Neuvostoliitto on yhdessä muiden maiden kanssa kiistellyt jo pitkään Keski-idän asioista. Laajat Keski-idän ja Neuvostoliiton väliset rajat ovat myös olleet yksi huolenaihe Moskovassa. Keski-idän merkitys on myös muodostunut sen suurista luonnonvaroista, joista öljy on selkeästi tärkein, sekä sen geopoliittisesta asemasta. Viidennessä luvussa on selvitetty millä keinoilla Neuvostoliitto on pyrkinyt parantamaan omia asemiaan Keski-idässä. Asekauppojen sekä länsivaltojen vaikutuksen heikentämisellä pyrittiin vaikuttamaan Keski-idän konflikteihin sekä eri maiden johtajiin. Lopputuloksena selviää kuinka länsivaltojen vaikutuksen heikentämisellä, asekaupoilla, konfliktien sekä eri maiden johtajien manipuloinnilla Neuvostoliitto on pyrkinyt tavoitteisiinsa. Selkeitä tavoitteita tutkimuksella löydettiin useita. Niitä olivat muun muassa Länsivaltojen heikentäminen globaalisti, oman turvallisuuden parantaminen sekä rajojen stabilisointi.

Todellisuuden tasot: Luonnon supervenienssi ja tieteenalojen väliset suhteet

Tämä tutkielma käsittelee kysymystä siitä, miten superveniensin käsitettä voidaan soveltaa selitettäessä, miten eri tieteenalojen tutkimat ilmiöt voivat näyttäytyä luonteeltaan erilaisina ja toisiinsa palautumattomina siinäkin tapauksessa, että kaikki ilmiöt nousisivat yhdeltä perustavan fysiikan tasolta. Supervenienssi on tunnettu filosofisena käsitteenä ja sitä on esitetty selitykseksi moniin tämänkaltaisiin kysymyksiin, mutta pelkkänä teoreettisena käsitteenä se on vain osittainen esitys siitä, millainen eri tasojen suhde voisi teoriassa olla. Tässä työssä tutkin, miten empiirisiin tieteisiin pohjautuvat käsitteet suhtautuvat supervenienssin käsitteeseen ja antavat sille tarkemmin määritellyn sisällön sekä todisteita sen olemassaolosta. Ajatus siitä, että kaikki totuudet maailmassa olisivat johdettavissa jollekin yhdelle tasolle, kaipaa tarkennusta. David Chalmers on kirjassaan Constructing the World osoittanut yksityiskohtaisesti, miten tämä ajatus voidaan ymmärtää. On kuitenkin mahdollista väittää myös, että sekä käytännön tieteen että filosofian näkökulmasta on olemassa perusteita uskoa, että maailmassa ei ole yhtä perustasoa vaan useita toisiinsa palautumattomia tasoja. Tällaisen näkemyksen on yksityiskohtaisesti esittänyt ja perustellut John Dupré kirjassaan The Disorder of Things. Duprén esittämien kaltaisiin argumentteihin on mahdollista vastata käyttämällä supervenienssin käsitettä, kunhan sitä käytetään oikein. Supervenienssin ja siihen liittyvän emergenssin käsitteet voidaan ymmärtää eri tavoilla, joista toiset ovat järkevämpiä ja luonnon ymmärrettävyyden kannalta lupaavampia kuin toiset. Olennaista käsitteelle on moninainen toteutuvuus, jossa samat supervenientit ominaisuudet voivat toteutua monella tavalla alemmalla tasolla. Kun tarkastellaan luonnossa esiintyviä supervenienssin kaltaisia ilmiöitä, voidaan huomata fysiikan karkeistuksen käsitteen, jossa systeemiä koskevaa informaatiota katoaa, johtavan supervenienssisuhteeseen. Jack Cohenin ja Ian Stewartin emergenssiin liittyvät argumentit osoittavat, että luonnon supervenienssi johtaa myös siihen, että korkeamman tason ilmiöt voivat toteutua samanlaisina riippumatta siitä, mikä alemman tason pohja toteuttaa ne, ja liikkuminen selityksissä alemman ja ylemmän tason ilmiöiden välillä on usein ongelmallista. Tästä päästään havaintoon, että Duprén esittämä eri tasojen epäyhtenäisyys on käytännön tasolla varsin todellista, eikä tieteessä pitäisikään aina olettaa reduktionistista lähestymistapaa, mutta tämä ei toisaalta tarkoita, että tasojen erot olisivat jyrkkiä ja metafyysisiä. Tietoinen kokemus on ehkä ainoa ilmiö, jonka paikan löytäminen kokonaiskuvassa näyttäytyy periaattessakin hyvin ongelmallisena.

Työnantajabrändäyksen nykytila kunta-alan organisaatioissa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia työnantajabrändäyksen tilaa suomalaisissa kunta-alan organisaatioissa. Suurten demografisten muutosten vuoksi erityisesti kuntasektori joutuu tulevaisuudessa merkittävien haasteiden eteen. Jotta kunta-alan organisaatiot voivat menestyä yhä kovenevassa kilpailussa, on entistä tärkeämpää, että ne onnistuvat houkuttelemaan osaavia potentiaalisia työntekijöitä sekä sitouttamaan nykyisiä työntekijöitään. Tällöin esiin nousevat ulkoisen ja sisäisen työnantajabrändäyksen käsitteet. Ulkoisella työnantajabrändäyksellä tarkoitetaan juuri potentiaalisten työntekijöiden houkuttelemista kun taas sisäinen työnantajabrändäys viittaa nykyisen henkilökunnan sitouttamiseen. Tutkimuskysymyksenä tässä tutkimuksessa oli se, miten kunnalliset organisaatiot ovat tällä hetkellä onnistuneet ulkoisessa ja sisäisessä työnantajabrändäyksessä ja mitä haasteita näissä on kohdattu. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin kymmenellä puolistrukturoidulla haastattelulla, joissa haastateltavina oli kunta-alan rekrytoinnin ja viestinnän ammattilaisia. Tutkimuksen aineisto analysoitiin teemoittelun ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työnantajabrändäys on kokonaisvaltainen ilmiö, jossa onnistumista voidaan luonnehtia eri luokkien avulla. Tutkimuksessa mukana olleet organisaatiot luokiteltiin kolmeen luokkaan sen perusteella, miten he ovat onnistuneet työnantajabrändäyksen eri ulottuvuuksissa. Tutkimuksen johtopäätökset muodostettiin Morocon ja Unclesin (2008) typologian avulla. Tulokset osoittivat, että neljä organisaatiota oli tasolla, jossa koetaan sisäisen työnantajabrändäyksen onnistuvan mutta ulkoisessa brändäyksessä kohdataan suuria haasteita. Neljä organisaatiota oli puolestaan tasolla, jossa molemmissa onnistutaan verrattain hyvin. Loput kaksi organisaatiota oli tilanteessa, jossa sekä ulkoisessa että sisäisessä työnantajabrändäyksessä epäonnistutaan. Yksikään organisaatio ei ollut tilanteessa, jossa ulkoinen brändäys onnistuisi mutta sisäisessä brändäyksessä epäonnistuttaisiin. Kaiken kaikkiaan nykyisten työntekijöiden sitouttaminen ja työhyvinvointi on kunta-alan organisaatioissa yleisesti ottaen menestyksekkäämpi osa-alue kuin potentiaalisten työntekijöiden houkutteleminen. Tutkimuksesta saatiin selville, että suurin haaste työnantajabrändäyksessä on esimiesten johtaminen kohti työnantajabrändiajattelun tärkeyttä. Esimiehet eivät aina pidä työnantajabrändäystä tärkeänä asiana eivätkä välttämättä noudata heille annettuja ohjeistuksia. Tämän tutkimuksen tulosten valossa esimiesten kouluttaminen, johtaminen ja ohjaaminen kohti työnantajabrändiajattelua ovat tulevaisuudessa avainasemassa kunta-alan työnantajabrändäyksen ja kilpailukyvyn näkökulmasta.

Sosiaalisen ilmapiirin yhteys työturvallisuuteen perusopetuksen käsityön opetuksessa

Tutkimuksen tarkoituksena on saada uutta tietoa sosiaalisen ilmapiirin yhteydestä käsityöoppiaineen ja erityisesti sen teknisen työn sisältöalueiden työturvallisuu- teen, jotta käsityön opetusta voidaan kehittää työturvallisuusnäkökulmasta parem- paan suuntaan. Tutkimusongelmanamme onkin, miten perusopetuksen käsityön teknisen työn sisältöalueisten oppituntien aikana vallitseva sosiaalinen ilmapiiri on yhteydessä työturvallisuuteen? Tutkimusongelmaan etsimme ratkaisua haastatte- lemalla viittä käsityön teknisen työn sisältöalueita yläkoulussa opettavaa opettajaa ja havainnoimalla heidän oppituntejaan. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyk- sessä esitellään tutkimuksen aiheen kannalta keskeisimmät käsitteet, joita ovat työturvallisuus, turvallisuuskulttuuri, turvallisuuskasvatus, käsityön oppimisympä- ristöjen turvallisuus, käsityön oppimista koskeva työturvallisuusnormisto, sosiaali- nen ilmapiiri, ryhmädynamiikka, opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus sekä ryhmän roolit. Koska tutkimuksemme uusi tieto pohjautuu pääosin opettajien kokemuksiin, hei- dän työuransa aikana tekemään havainnointiin ja tutkijoiden omaan havainnointiin, toteutettiin tutkimus fenomenologisen tutkimusstrategian mukaisesti kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin. Aineisto kerättiin teemahaastattelun, sekä osallistumattoman havainnoinnin keinoin. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, johon havainnointiaineistoa suhteutettiin. Tutkimustuloksista käy ilmi, että selkeä ja suora yhteys sosiaalisen ilmapiirin ja työturvallisuuden välillä jää puuttumaan tai on melko harvinainen. Kaikista tutki- musongelmamme kannalta tärkeistä käsitteistä (ryhmädynamiikka, ryhmän roolit, opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus ja sosiaalinen ilmapiiri) löytyi yhteyk- siä ja yhtymäkohtia työturvallisuuteen, mutta aineistosta voimakkaimmin ja luku- määräisesti eniten nousi esille opettajan ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen yhteys työturvallisuuteen. Vuorovaikutustilanteet voivat tutkimustulostemme perus- teella toimia käsityön opetuksessa suoraan työturvallisuutta rakentaen. Vuorovai- kutus ilmenee myös työturvallisuutta ylläpitävässä ja kehittävässä toiminnassa, kuten esimerkiksi opettajan ja oppilaiden välisen luottamuksen rakentamisessa oppilaantuntemuksen kautta, sekä turvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Asiasanat: työturvallisuus, sosiaalinen ilmapiiri, turvallisuuskulttuuri, vuorovaikutus, ryhmän roolit, ryhmädynamiikka, käsityön opetus

Rheological characterization of polysaccharide gels

In this Master’s Thesis work the rheological properties of different polysaccharide gels have been studied. The results of this study are used as a starting point for further investigations of potential applications. In order to understand rheological behavior of studied materials, the commercial hydrocolloids such as sodium carboxymethyl cellulose, xanthan gum and guar gum were used as reference and comparison material for rheological studies. As a part the rheological research the development and implementation of proper measurement methods for studied materials were carried out. In the literature review, short introductions of studied materials and application areas of rheological modifiers are summarized. In addition, basic rheological concepts and key fundamentals are explained. In the experimental part the focus was on the rheological characterization of aqueous suspensions of studied materials. Especially, gel strength and solution stability were investigated. The rheological measurements included both rotational and oscillatory measurements in different conditions, where several chemical and physical properties were measured with Anton Paar MCR302 dynamic rotational rheometer. Studied polysaccharide gels can be clearly defined to be shear thinning and thixotropic materials. They have strong gel forming properties even at low concentrations, which explains the superior thickening behavior for some of the samples. Along with rheological characterization of selected materials the factors behind different phenomena were investigated. To reveal value and potential use of polysaccharide gels the influence of various factors such as concentration, temperature and ionic strength were determined. The measurements showed a clear difference between studied materials under investigated external parameters.

Yhteistoiminnallinen ja yksilömerkityksinen palautevaikutus : substantiivinen teoria palautteesta varusmiesten kouluttajien toimintaympäristössä

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa substantiivinen teoria palautteesta varusmiesten kouluttajien toimintaympäristössä. Tavoitteena oli kuvata, minkälaisessa palauteympäristössä varusmiesten kouluttaja työskentelee, miten siellä palaute esiintyy ja minkälainen käytännön teoria varusmiesten kouluttajien näkemyksistä voidaan muodostaa palautteesta heidän toimintaympäristössään. Tutkimuksessa haettiin vastausta siihen, mitkä käsitteet kuvaavat varusmiesten kouluttajien perusteella palautetta varusmieskoulutuksen palauteympäristössä, miten käsitteet suhtautuvat toisiinsa nähden ja minkälainen substantiivinen teoria muodostuu palautteesta varusmiesten kouluttajien toimintaympäristössä. Tutkimus on empiiriseen aineistoon perustuva, jossa on induktiivis-deduktiivisesti käytetty grounded theory -menetelmää straussilaisen suuntauksen periaattein. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 14 eri varusmiesten kouluttajaa teemahaastatteluin. Haastattelut toteutettiin ensin kahdella ryhmähaastattelulla. Saatua aineistoa hyödynnettiin siten, että aineiston analyysin ensimmäisessä vaiheessa avoimella koodauksella saatuja alakategorioita hyödynnettiin yksilöhaastattelurungon laatimisessa. Kaikkien haastattelujen litteroitu aineisto analysoitiin koodaamalla, muodostamalla alakategoriat, kategoriat ja yläkategoriat sekä tunnistamalla niiden väliset suhteet. Substantiivinen teoria kehittyi muodostuneen ydinkategorian ympärille yhdessä edellä mainittujen tekijöiden perusteella. Tutkimuksen tuloksena saatiin yläkategoriat Henkinen voima, Asennekapasiteetti, Palautteen kohtaaminen, Jokapäiväinen vaikuttaminen ja Yhteinen kehittyminen, jotka ovat substantiivi-sen teorian teoreettiset käsitteet. Käsitteiden välisten suhteiden perusteella muodostettiin ydinkategoria Yksilövoimainen ja yksilömerkityksinen palautevaikutus. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että palautevaikutus ulottuu laajalle varusmieskoulutuksen toimintaympäristössä ja että monilla tekijöillä on vaikutusta palautevaikutuksen toteutumiseen. Muodostetut teoreettiset käsitteet korostavat yksilöllisellä tasolla asenteen ja palautteen arvostamisen merkitystä palautevaikutuksen toteutumisessa tai toteutumattomuudessa. Yhteistoiminnallisella tasolla korostuu nimensä mukaisesti yhteinen toiminta eli palautevaikutuksen molemminpuolinen työ onnistumisen eteen. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan käyttää varusmiesten ja varusmiesten kouluttajien palautetoiminnan ja -osaamisen kehittämiseen sekä vastaamaan varusmiesyksiköiden haasteelliseen koulutustoimintaan ja palautekulttuuriin toimivien käytäntöjen jatkuvassa kehittämisessä.

”Ich bin alles anderes als ein Freund von Prostitution.” Eine linguistische Analyse über Selbst- und Fremddefinition in einem Diskussionsforum

Tämä sivuainetutkielma tarkastelee, miten keskustelufoorumin käyttäjät tunnistavat ja määrittelevät erilaisia sosiaalisia viiteryhmiä erimielisyystilanteissa. Työ pohjautuu sosiaalipsykologisiin käsitteisiin omasta ja vieraista viiteryhmistä, jotka voidaan ilmaista eksplisiittisesti tai implisiittisesti. Viiteryhmiin viittausta analysoitiin keskustelunanalyyttisen konseptin jäsenkategoria avulla. Tarkasteltavana oli saksalaisen naistenlehden Brigitte Community -keskustelupalstalta löytyvän keskusteluketjun 50 ensimmäistä viestiä. Keskustelunaiheena oli vastakkainasettelu kumppaninen salaisen rakastajan ja kumppanin salaisen bordellissa käymisen välillä. Tämän sivuaineen tutkielman taustalla vaikuttavat useammat teoreettiset lähtökohdat, jotka yhdistettiin ja joita muokattiin aineistoon sopivaksi. Jotta eri viiteryhmien määritelmiä pystyttiin analysoimaan keskustelunanalyyttisin keinoin, piti huomioida sellaiset perinteiset käsitteet, kuin vuoroparit ja keskustelun rakenne. Vuoropareja käsiteltiin näkökulmasta, jonka mukaan asynkronisessa tietokonevälitteisessä viestinnässä vallitsee illuusio vuoropareista. Keskustelun katsottiin koostuvan kokonaisuutena lomittaisista ja toisiinsa nivoutuneista keskustelukentistä. Analyysiin sisällytettiin kenttiä, jotka koostuivat vähintään kolmesta vuorosta ja muodostivat selkeän erimielisyyden. Erimielisyyden määrittely pohjautuu Muntiglin ja Turnbullin (1998) malliin. Tulokset osoittivat, että asynkronisen median käyttäjillä on monimuotoisia keinoja määritellä sekä oma että vieras viiteryhmä. Oman viiteryhmän määrittelyssä ilmeni ainoastaan harvoja esimerkkejä monitahoisemmista rakenteista, mutta vieraiden viiteryhmien määrittelyssä mahdollisuudet olivat moninaisemmat. Tulokset vihjaavat, että toisinaan erimielisyydet saattavat johtua vieraiden viiteryhmien eriävistä määritelmistä eriävien omien viiteryhmien sijaan.