908 resultados para mobile phone deployment
Resumo:
Nokian Matkapuhelimien tuotantoprosessit on suunniteltu tukemaan massaräätälöintiä perustuen assembly-to-order tekniikkaan (ATO). Tämän työn tehtävänä oli kehittää toimitusmallit ATO-materiaaleille paikallisilta alihankkijoilta matkapuhelintehtaalle. Aluksi analysoitiin nykyiset toimintamallit perustun Nokia Komarom Kft:n työntekijöiden ja toimittajien haastatteluihin. Ongelmiksi havaittiin toimintatapojen monimuotoisuus, dokumentoinnin puute, puutteelliset laskut ja riittämätön toimitusseuranta.Malleille asetettavien joustavuusvaatimusten selvittämiseksi suoritettiin laajamittainen näkyvyysvälineiden ja tuotantokapasiteetin tutkimus. Vaatimukset tilauksesta toimitukseen läpimenoajoille ja kuljetustoiminnoille johdettiin joustavuusvaatimuksista. Työn lopussa muodostetaan toimitusmallit perustuen nykytilan analyysiin, havaittuihin ongelmiin ja malleille asetettuihin vaatimuksiin. Materiaalit jaetaan eri malleilla ohjattaviksi niiden ominaisuuksiin perustuen. Ensimmäinen malleista implementoidaan kahden pilottitoimittajan kanssa ja esitetään tulokset. Toista mallia hyödynnetään lähitulevaisuudessa Nokia Komarom Kft:n aloittaessa yhteistyön uusien paikallistoimittajien kanssa.
Resumo:
Työn tavoitteena oli selvittää, kokevatko matkapuhelinalalla toimivat kanavapartnerit heitä varten suunnitellun asiakassuhdehallintajärjestelmän lisäarvopalveluna vaiko eivät. Työ toteutettiin asiakastyytyväisyystutkimuksen avulla, jossa mitattiin erilaisten partnereiden asennetta palvelua kohtaan. Työn tuloksena ilmeni, että palvelussa olevan informaation määrällä ei ollut suurta vaikutusta asiakkaiden tyytyväisyyteen. Syyt ovat pikemminkin yleisissä asenteissa vastaavia palveluja kohtaan.
Resumo:
Tässä diplomityössä perehdytään matkapuhelimen näytön testaamiseen massatuotannon eri vaiheissa. Pääasialliset keskittymisen kohteet ovat näytön ohjaamiseen tarvittava tasonmuunnin, sen suunnittelu ja toteutus sekä erilaiset näytöntarkastustekniikat. Samalla käydään läpi myös näyttöjen historiaa ja tulevaisuutta, sekä erilaisia konenäköjärjestelmiä. Työssä oli tavoitteena kehittää joustava ratkaisu nykyisten ja tulevien näyttöjen testaukseen ja ohjaamiseen. Tuloksena saatiin tehtävään sopiva tasonmuunnin ja ohjelmisto. Kehitetyt ratkaisut ovat myös helposti muunnettavissa tulevaisuuden tarpeisiin.
Resumo:
Puhelinmuistio on yksi matkapuhelimen käytetyimmistä ominaisuuksista. Puhelinmuistion tulee siksi olla kaikissa tilanteissa mahdollisimman nopeasti käytettävissä. Tämä edellyttää puhelinmuistiopalvelimelta tehokkaita tietorakenteita ja lajittelualgoritmeja. Nokian matkapuhelimissa puhelinmuistiopalvelin käyttää hakurakenteena järjestettyjä taulukoita. Työn tavoitteena oli kehittää puhelinmuistiopalvelimen hakutaulukoiden lajittelu mahdollisimman nopeaksi. Useita eri lajittelualgoritmeja vertailtiin ja niiden suoritusaikoja analysoitiin eri tilanteissa. Insertionsort-lajittelualgoritmin todettiin olevan nopein algoritmi lähes järjestyksessä olevien taulukoiden lajitteluun. Analyysin perusteella Quicksort-algoritmi lajittelee nopeimmin satunnaisessa järjestyksessä olevat taulukot. Quicksort-insertionsort –hybridialgoritmin havaittiin olevan paras lajittelualgoritmi puhelinmuistion lajitteluun. Sopivalla parametroinnilla tämä algoritmi on nopea satunnaisessa järjestyksessä olevalle aineistolle. Se kykenee hyödyntämään lajiteltavassa aineistossa valmiina olevaa järjestystä. Algoritmi ei kasvata merkittävästi muistinkulutusta. Uuden algoritmin ansiosta hakutaulukoiden lajittelu nopeutuu parhaimmillaan useita kymmeniä prosentteja.
Resumo:
TeliaSoneran SME-viestintäjärjestelmän tarkoituksena on toimia demo- ja kehitysalustana uusille viestintäpalveluille. Näitä palveluita ovat esimerkiksi tilatiedon seuraaminen ja muuttaminen sekä pikaviestien lähettäminen ja vastaanottaminen eri alustoilla, kuten matkapuhelimilla, PDA-laitteilla, PC:eillä. Järjestelmän tulee myös toimia helppona yhteysrajapintana mahdollisille tuleville tiedonsiirtoteille. Pikaviestien lähetys- ja puhelujensignalointiprotokollana järjestelmässä toimii SIP. Järjestelmän sisäisenä kommunikaatioprotokollana toimii CORBA. Työn osuus ja tämän dokumentin fokus ovat järjestelmäytimessä eli Core:ssa. Core:n avulla järjestelmän eri komponentit, kuten SIP-, WAP- ja WWW-viestinvälityspalvelimet sidotaan toisiinsa sekä tietokantaan. Ytimen tehtäviin kuuluu myös käyttäjien tilatietojen ylläpito, viestien reititys eri päätelaitteisiin, ryhmäviestintä sekä pikaviestikomentojen toiminnallisuus, eli sanalla sanoen älykkyys. Lisäksi työssä tarkastellaan ytimen käyttämiä rajapintoja ja niiden toteutustekniikoita, projektin toteutukseen käytettyjä työkaluja sekä järjestelmän tarjoamia palveluita yksityiskohtaisemmin ytimen kannalta. Lopuksi luodaan silmäys tulevaisuuden näkymiin ja järjestelmän nykytilaan sekä kokonaisuutena hyvin menneen projektin tavoitteisiin.
Resumo:
Tässä työssä käsitellään muutoksia, joita EGPRS-standardi aiheuttaa matkapuhelimen fyysiselle signalointiprotokollatasolle. EGPRS on laajennus normaaliin GPRS-verkkoon ja se mahdollistaa yhteistoiminnan Yhdysvalloissa käytetyn TDMA-matkapuhelinstandardin kanssa. EGPRS-puhelimessa puhelut hoidetaan TDMA-verkon kautta ja datan siirto GPRS-verkon kautta. EGPRS operoi GSM850 ja GSM1900 taajuusalueilla. EGPRS:n merkittävimpiä uusia ominaisuuksia ovat modulointimenetelmä EDGE ja kompaktit kontrollikanavat. Uudella modulointimenetelmällä saavutetaan kolminkertainen tiedonsiirtonopeus vanhaan modulointimenetelmään verrattuna. Kompaktien kontrollikanavien avulla voidaan tukiaseman taajuuskaistan tarvetta pienentää huomattavasti. Tukiasema voi käyttää vanhaa ja uutta modulointimenetelmää yhtä aikaa. EGPRS-verkko voi sisältää sekä kompakteja että normaaleja tukiasemia.
Resumo:
Shortening development times of mobile phones are also accelerating the development times of mobile phone software. New features and software components should be partially implemented and tested before the actual hardware is ready. This brings challenges to software development and testing environments, especially on the user interface side. New features should be able to be tested in an environment, which has a look and feel like a real phone. Simulation environments are used to model real mobile phones. This makes possible to execute software in a mobile phone that does not yet exist. The purpose of this thesis is to integrate Socket Server software component to Series 40 simulation environments on Linux and Windows platforms. Socket Server provides TCP/IP connectivity for applications. All other software and hardware components below Socket Server do not exist in simulation environments. The scope of this work is to clarify how that can be done without connectivity problems, including design, implementation and testing phases.
Resumo:
Jatkuvasti lisääntyvä matkapuhelinten käyttäjien määrä, internetin kehittyminen yleiseksi tiedon ja viihteen lähteeksi on luonut tarpeen palvelulle liikkuvan työaseman liittämiseksi tietokoneverkkoihin. GPRS on uusi teknologia, joka tarjoaa olemassa olevia matka- puhelinverkkoja (esim. NMT ja GSM) nopeamman, tehokkaamman ja taloudellisemman liitynnän pakettidataverkkoihin, kuten internettiin ja intranetteihin. Tämän työn tavoitteena oli toteuttaa GPRS:n paketinohjausyksikön (Packet Control Unit, PCU) testauksessa tarvittavat viestintäajurit työasemaympristöön. Aidot matkapuhelinverkot ovat liian kalliita, eikä niistä saa tarvittavasti lokitulostuksia, jotta niitä voisi käyttää GPRS:n testauksessa ohjelmiston kehityksen alkuvaihessa. Tämän takia PCU-ohjelmiston testaus suoritetaan joustavammassa ja helpommin hallittavassa ympäristössä, joka ei aseta kovia reaaliaikavaatimuksia. Uusi toimintaympäristö ja yhteysmedia vaativat PCU:n ja muiden GPRS-verkon yksiköiden välisistä yhteyksistä huolehtivien ohjelman osien, viestintäajurien uuden toteutuksen. Tämän työn tuloksena syntyivät tarvittavien viestintäajurien työasemaversiot. Työssä tarkastellaan eri tiedonsiirtotapoja ja -protokollia testattavan ohjelmiston vaateiden, toteutetun ajurin ja testauksen kannalta. Työssä esitellään kunkin ajurin toteuttama rajapinta ja toteutuksen aste, eli mitkä toiminnot on toteutettu ja mitä on jätetty pois. Ajureiden rakenne ja toiminta selvitetään siltä osin, kuin se on oleellista ohjelman toiminnan kannalta.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli tarkastella innovaatioiden leviämismallien ennustetarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkielmassa ennustettiin logistisella mallilla matkapuhelinliittymien leviämistä kolmessa Euroopan maassa: Suomessa, Ranskassa ja Kreikassa. Teoriaosa keskittyi innovaatioiden leviämisen ennustamiseen leviämismallien avulla. Erityisesti painotettiin mallien ennustuskykyä ja niiden käytettävyyttä eri tilanteissa. Empiirisessä osassa keskityttiin ennustamiseen logistisella leviämismallilla, joka kalibroitiin eri tavoin koostetuilla aikasarjoilla. Näin tehtyjä ennusteita tarkasteltiin tiedon kokoamistasojen vaikutusten selvittämiseksi. Tutkimusasetelma oli empiirinen, mikä sisälsi logistisen leviämismallin ennustetarkkuuden tutkimista otosdatan kokoamistasoa muunnellen. Leviämismalliin syötettävä data voidaan kerätä kuukausittain ja operaattorikohtaisesti vaikuttamatta ennustetarkkuuteen. Dataan on sisällytettävä leviämiskäyrän käännöskohta, eli pitkän aikavälin huippukysyntäpiste.
Resumo:
Purpose of this work was to study different types of barcodes and possibilities of reading them with mobile phones camera. Another goal was to transfer product information from a server to a mobile phone according to a barcode. There is existing software to read barcodes with mobile phones camera. They also open a www – page to mobile phones browser according to a URL address interpreted from a barcode. I simulated a use-case scenario, in which product delivery related information was controlled by a mobile phone. The information was located in a MySQL database and it was controlled with www – pages through mobile phones browser. I also made tests about how possible difficulties effect on successful interpretation of a barcode.
Resumo:
Mobile technologies have brought about major changes in police equipment and police work. If a utopian narrative remains strongly linked to the adoption of new technologies, often formulated as 'magic bullets' to real occupational problems, there are important tensions between their 'imagined' outcomes and the (unexpected) effects that accompany their daily 'practical' use by police officers. This article offers an analysis of police officers' perceptions and interactions with security devices. In so doing, it develops a conceptual typology of strategies for coping with new technology inspired by Le Bourhis and Lascoumes: challenging, neutralizing and diverting. To that purpose, we adopt an ethnographic approach that focuses on the discourses, practices and actions of police officers in relation to three security devices: the mobile digital terminal, the mobile phone and the body camera. Based on a case study of a North American municipal police department, the article addresses how these technological devices are perceived and experienced by police officers on the beat.
Resumo:
Tutkielma keskittyy tarkastelemaan yritysten verkkoviestinnässä tarjoamaa tietoa tuotteista sekä kuluttajien tiedon tarvetta ennen ja jälkeen tuotteen hankinnan. Työssä tutkitaan verkkoviestinnän, tuotetiedon, tiedon tarpeen ja tiedon etsinnän keskeisiä elementtejä. Työn empiirisessä osiossa tarkastellaan matkapuhelinvalmistajien kotisivuillaan tarjoamaa tietoa tuotteista ja kuluttajien omia tarpeita sekä näkemyksiä. Aineisto on kerätty haastattelemalla kymmentä kuluttajaa. Verkkoviestinnän ja sähköisen tuotetiedon ominaisuudet tukevat toisiaan. Teorian ja empiirisen osion perusteella verkkosivujen on oltava päivitetyt, niiden on latauduttava nopeasti. Tuotetiedon on oltava kattavaa, luotettavaa ja ajankohtaista. Matkapuhelinvalmistajien kotisivujen merkitys matkapuhelimen ostossa ja oston jälkeen on tärkeä kuluttajille. Tiedon etsintään ja tiedon tarpeeseen internetissä vaikuttavat kuluttajien oma osaaminen, motivaatio, aiempi tietämys ja tiedon tarpeen taso. Yritysten tulee vastata verkkosivuillaan kuluttajien tiedon tarpeeseen ja helpottaa tiedon etsintää.
Resumo:
Opinnäytetyön tavoitteena on määritellä kevyt videotuotanto, määritellä verkkoleikkaaminen ja analysoida kevyen videotuotannon tuotteita eli verkkovideoiden roolia mediakentässä julkaisemisen kannalta. Opinnäytetyö sai alkunsa Stadian Videos-hankkeen videotuotantojen yhteydessä. Aihealue tarkentui Helsingissä järjestettävän ESC2007- eli Euroviisut 2007 -monijulkaisutuotannon yhteydessä. ESC2007-tapahtuman ympärillä tuotettiin ammattikorkeakoulu Arcadan sekä Dina-kaapelikanavan yhteistyönä useilla erilaisilla tuotantomenetelmillä materiaalia Euroviisujen tapahtumista, ilmiöistä ja ihmisistä. Yksi näistä tuotantomenetelmistä oli multimediapuhelin-tuotanto. Toimittajat kuvasivat niin sanotuilla kamerakännyköillä videomateriaalia, haastatteluja ja niin edelleen. Näitä kahta tuotantoa eli Videos-hankkeen tuotantoja ja ESC2007-tuotantoa käytetään tässä opinnäytetyössä pohjana kevyen videotuotannon määrittelemiselle. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään verkkovideoeditointia, joka on myös osa Videos-hanketta. Videos- hankkeen tarkoitus on rakentaa verkkoleikkauseditori Fooga, joka on täysin vapaasti asennettavissa kenen tahansa internet-sivuille. Opinnäytetyössä esitellään myös muita verkkovideoeditoreja. Lopuksi määritellään kevyt videotuotanto perusteluineen. Lisäksi kokonaisuudessa kerrotaan verkkovideoiden julkaisemisesta sekä mediakonvergenssin ja divergenssin merkityksestä julkaisemisessa. Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että kevyt videotuotanto on nopean reagoimisen videotuotanto, jossa idea näyttelee pääroolia.
Resumo:
El projecte que es presenta a continuació és el resultat fruit de la detecció d’un problema de comunicació entre les escoles (sobretot de primària) i el pares dels alumnes que hi cursen els estudis, i la necessitat de trobar-hi una solució. Amb aquesta premissa, i tenint en compte que la tecnologia cada vegada ens ofereix més i millors eines per gestionar les nostres necessitats, es porta a terme la construcció d’un servei al núvol (Saas) capaç de cobrir aquestes necessitats i de fer-ho de la manera més senzilla i eficient possible. La plataforma Aula és un servei on tant professors com pares dels alumnes poden comunicar-se i consultar la informació referent als seus alumnes (en el cas del professors), i dels seus fills (en el cas dels pares/tutors). La solució adoptada ha de ser capaç de funcionar sobre qualsevol aparell (ordinador, tablet o mòbil) i en qualsevol lloc on hi hagi connexió a Internet. No s’ha de realitzar cap tipus d’instal·lació un cop el sistema estigui funcionant, i s’hi podran registrar tants centres com siguin necessaris, així com professionals i pares dels alumnes. També s’ha valorat el manteniment mínim del sistema i la seva escalabilitat, per poder fer front a diferents volums de dades. Així doncs, el projecte Aula es presenta com una solució per gestionar el dia a dia dels professors i alumnes, però que no pretén ser substitut de cap altre sistema de gestió que pugui tenir el centre.
Resumo:
Tässä diplomityössä tutkitaan kolmiulotteisen konenak6järjestelmän soveltuvuutta matkapuhelimien alikokoonpanojen testaukseen massatuotannossa. Tavoitteena oli saada tietoa 3D järjestelmän käytettävyydestä suorituskyvyn ja kapasiteetin suhteen sekä selvittää järjestelmän joustavuutta testattavia tuotteita vaihdettaessa. Haluttiin myös selvittää, että ratkaiseeko 3D järjestelmä käytössä olevan 2D järjestelmän kanssa ilmenneitä ongelmia Järjestelmän suorituskykyä tutkittiin tekemällä testiajoja, joista saatuja tuloksia analysoitiin tilastollisella laadunvalvontaohjelmistolla. Varsinaisen kehitystyön teki konenäköjärjestelmiin erikoistunut alihankkija, jolla on kokemusta 3D testauksesta muilta teollisuuden aloilta. Matkapuhelimien alikokoonpanojen testauksessa laatukriteerit ja tarkkuusvaatimukset ovat kuitenkin liian kovia saavutettaviksi 3D lasertriangulaatioon perustuvaa testausjärjestelmää käytettäessä