Concentração e extração de macro e micronutrientes pela cultura do fumo (Nicotiana tabacun L.) var. goianinho

Com o objetivo de determinar: . Curva de crescimento da planta; . Concentração e acumulação de nutrientes pela cultura em função de idade; . Exportação de nutrientes através das folhas. Foi instalado um experimento de campo na Estação Experimental de Tietê, localizado em um solo Podzólico Vermelho Amarelo var. Lara sem o emprego de fertilizantes. O delineamento experimental foi o inteiramente casualizado com 4 repetições. Amostragem de plantas foram efetuadas 12, 24, 48, 60 e 72 dias após o transplante. Os autores observa ram que a maior velocidade de acúmulo de matéria seca ocorreu próximo aos 48 dias após o transplante. As concentrações mínimas dos nutrientes ocorreram próximo ao período de máximo acúmulo de matéria seca. O acúmulo máximo de matéria seca e de nutrientes ocorreu aos 72 dias após o transplante. As quantidades totais de nutrientes absorvidos pela cultura obedeceram a seguinte ordem: K N >Ca> Mg> P S Fe Mn B Zn Cu. A exportação de nutrientes pelas folhas obedeceram a seguinte ordem: K N Ca Mg > P S Fe> Mn > Zn B Cu.

Combate à lagarta do cartucho Spodoptera frugiperda (J.E.Smith, 1797), em plantação de milho

Com a finalidade de estudar o eleito de alguns defensivos químicos sobre a "lagarta do cartucho do milho" foi instalado o presente ensaio no "Campo de Produção de Mudas Tietê", da Coordenadoria de Assistência Técnica Integral (CATI), em Tietê, SP. Foram utilizados os seguintes tratamentos: A - testemunha; B- bendiocarbe, 250 g C- hidrazona BTS 54439, 250 g; D - triclorfom, 250 g; E - piretróide bifentrina (FMC 54800), 30 g; F- piretróide (FMC - 65318), 30 g; G - tiodicarbe, 200 g; H - triazofós, 200 g. As quantidades são de ingrediente ativo por hectare. Os tratamentos tiveram quatro repetições, em blocos ao acaso, com parcelas de 150 m² (cada tratamento, 600 m² ). Aos dois e nove dias da aplicação, os piretróides (FMC - 54800 (bifentrina) e FMC 65318) e tiodicarbe foram promissores.

Avaliação da qualidade de calcários agrícolas através do PRNT

Foram comparados os valores do PRNT de calcários agrícolas, empregando fórmulas que se baseiam em diferentes valores de eficiência relativa das frações granulométricas que compõem esses materiais. Foram utilizadas 22 amostras de calcários, sendo 12 de Rio Claro, Piracicaba e Tietê, Estado de São Paulo e as demais especialmente escolhidas visando variação nas composições granulométrica e química. Os resultados sugerem que as fórmulas de PRNT que têm sido utilizadas no Brasil , devem estar substimando a eficiência desses produtos , além de carecerem de um respaldo experimental mais convincente. A nova fórmula proposta pode ser mais confiável, apesar de estar também sujeita a várias críticas.

Synchaeta jollyae (Shiel & Koste) (Rotifera, Synchaetidae): an overlooked species or a newcomer in Neotropical freshwaters?

Populations of Synchaeta jollyae (Shiel & Koste, 1993) (Rotifera), a species recently recorded for the first time in Brazil and South America, were analyzed in reservoirs in Southeast Brazil. Sampling was carried out monthly from August 2006 to July 2007 at Furnas Reservoir in the Rio Grande basin, state of Minas Gerais, and in four cascade reservoirs in the Tietê River basin (Barra Bonita, Bariri, Ibitinga and Nova Avanhandava) state of São Paulo, in June and September 2008 and in January and May 2009. Synchaeta jollyae occurred in most samples and periods. From the results obtained it is evident that S. jollyae occurs in water bodies of varied trophic status but reaches larger populations in eutrophic water bodies and during lower temperature periods. The greatest densities of S. jollyae were found in the eutrophic Bariri Reservoir, on the Tietê River, during the winter. Mann-Whitney test confirmed the significant difference between the population densities in periods of high and low temperatures, with populations reaching higher densities at lower temperatures. It is not yet possible to tell whether S. jollyae is a widely distributed species that has been overlooked in previous plankton studies in South America. Wherever these populations of S. jollyae might have originated, it appears to be a species well established and adapted to a wide range of conditions in the Neotropics.

Ecoepidemiological aspects of american cutaneous leishmaniasis in the state of São Paulo, Brazil

The aim of this study is to review some of the ecoepidemiological aspects of american cutaneous leishmaniasis (ACL) in the state of São Paulo, Brazil. During the first half of this century ACL occured in São Paulo, predominantly on the bank of the Tietê river, where there were railroad constructions and there was inevitable contact between and forested areas. Man's activities resulted in a drastic reduction of the forested regions of the state and molded the present landscape found in São Paulo, which brought a gradual change in the epidemiology of ACL during this century. Currently ACL can be considered as an endemic disease. Nowadays, ACL is found in different regions of São Paulo state, and is no longer limited to the bank of the Tietê river. The disease occurs in all age groups and sexes. Lack of knowledge about wild reservoir hosts of Leishmania (V.) braziliensis has simulated speculation about the possible role played by domestic animals (dogs and equines). Man's activities also favoured Lutzomyia intermedia a sandfly species which can clearly thrive in changed environments L. (V.) braziliensis continues to be transmitted, even after decades of forest destruction in São Paulo.

Acidentes de trânsito: caracterização das vitimas segundo o "Revised Trauma Score" medido no período pré-hospitalar

O estudo descreve idade, sexo, aspectos do mecanismo e procedimentos realizados em. 643 acidentados de trânsito atendidos nas Marginais Tietê e Pinheiros, considerando os valores do Revised Trauma Score (RTS) do período pré-hospitalar. As vítimas com RTS=12 somaram 90,8%, com RTS=11, 4,0% e RTS<10, 5,2%. No grupo de RTS<10, destacam-se os atropelamentos (36,4%), os impactos frontais (24,2%), as vítimas projetadas (36,4%) ou presas às ferragens (15,1%), e que receberam o maior percentual de procedimentos de suporte avançado. Os motociclistas e as vítimas do gênero masculino e de idade entre 21 e 30 anos predominaram. Espera-se com este estudo, fornecer subsídios para a melhora da assistência às vítimas de acidente de trânsito.

Elokuvien levittäminen Internetissä

Movie distribution on the Internet has become more common in recent years along with fast broadband internet connections. The problem so far has been that the greatest part of movie distribution on the Internet has been illegal. This is about to change because the major film distributors are finally starting to rent and sell movies more and more on the Internet due to their growing confidence in new copy protection methods. The importance of movie online distribution to the movie industry is still tiny but it is increasing rapidly as is investing in new business models and distribution methods in the USA and Europe. This thesis examines the basic concepts of online movie distribution, such as distribution techniques and copy protection, the main companies that rent and sell movies on the internet and their business models, the effects of movie piracy and non-commercial distribution channels. The intention was to provide the reader with an overview of different aspects of movie distribution on the Internet and its future. The conclusion was that movie distribution on the Internet will play a bigger financial part in the future although it was still too early to say just how significant that will be. We will probably see many corresponding distribution techniques, like peer-to-peer networks and streaming servers distributing and broadcasting movies to different end-user platforms like television, PC and portable media players. Internet distribution of movies will not revolutionize movie distribution in the next couple of years but it will make possible new efficient and inexpensive ways to distribute movies globally which will in turn increase the possibilities for revenue, especially for small independent movie producers and distributors.

Paljon puhuttu AJAX

Web 2.0 viittaa toisen polven rikkaisiin verkkosovelluksiin, jotka lähestyvät käytettävyydeltään työpöydän ohjelmia. AJAX (Asyncrhonous JavaScript and XML) on ryhmä tekniikoita, joilla rakennetaan rikkaita verkkosovelluksia. AJAX on saanut valtavasti huomiota mullistavien ominaisuuksiensa ansiosta ja se on syrjäyttämässä tuttuja malleja verkkoympäristössä. Kaikki puhuvat AJAXista, mutta harva todella tietää mistä on kyse. Tämän opinnäytteen tavoitteena on selvittää mistä AJAXissa oikein on kyse, miten se on mullistanut verkkosovelluksia ja mihin suuntaan se on menossa tulevaisuudessa. Tutkimuksen kohteena olivat myös AJAXin kilpailijat, joita verrattiin tähän teoreettisella tasolla. Alan kirjallisuuteen nojautuvassa teknisessä selvityksessä esiteltiin AJAX-tekniikat ja niiden toimintatavat AJAX-sovelluksissa. Median esille tuomien AJAXin uraauurtavien hyvien ominaisuuksien lisäksi käytiin tutkimuksessa läpi kriittisesti myös sen heikkoja puolia. SWOT-analyysissä selvisi, että AJAXin vahvuuksia ovat nopeus ja asynkronisuus ja heikkouksista suurimpia olivat tietoturva-aukot ja navigointimallin muutoksen mukanaan tuomat ongelmat. Analyysin tuloksena AJAXin mahdollisuuksiksi nähtiin laajempi levinneisyys ja kehittyminen sekä näiden mukanaan tuomat hyödyt. Uhkina nähtiin kilpailijat ja AJAXin suosion lasku. Tuloksissa selvisi myös, että kilpailijat esiintyvät kuitenkin AJAXin kanssa yhteiskäytössä, minkä vuoksi niiden vertailu kilpailijoina on hankalaa. Kilpailu on tärkeää, sillä se lisää tekniikoiden kehittymistä ja standardien muodostumista ja johtaa entistä parempiin rikkaisiin verkkosovelluksiin. Heikkouksistaan huolimatta AJAX on käyttöominaisuuksiltaan varteenotettava malli ja säilyttää varmasti paikkansa muiden WWW-sovellustekniikoiden joukossa.

Ohjeita ortoptisiin harjoitteisiin

Teimme opinnäytetyönämme oppaan internetiin ortoptisista harjoitteista. Tavoitteenamme oli tehdä optikoille selkeä ja tiivis opas, jota he voisivat käyttää työvälineenä omassa työssään. Toiveenamme oli, että opas toimisi tukena ortoptisten harjoitteiden valinnassa ja siitä olisi apua annettaessa harjoitteita asiakkaille. Halusimme myös herättää oppaan avulla optikoiden kiinnostuksen ortoptisten harjoitteiden käyttämiseen yhtenä mahdollisuutena lähiongelmien vähentämiseen. Työmme teoriaosuus selvittää silmän ja näköjärjestelmän toimintaperiaatteita, jotka täytyy tietää ymmärtääkseen binokulariteetin ongelmia ja ortoptisten harjoitteiden käyttöä erilaisissa binokulaarisen näkemisen ongelmatilanteissa. Varsinainen opas tehtiin teoriaosuuden pohjalta. Oppaassa esittelemme ortoptisia harjoitteita, joista on apua akkommodaation, konvergenssin ja exoforian aiheuttamiin lähiongelmiin. Kerromme lyhyesti kyseisiin ongelmiin liittyvät oireet ja annamme ohjeet kuhunkin ongelmaan liittyvän harjoitteen suorittamiseen. Lisäksi oppaasta löytyy jokaisesta harjoitteesta tulostettava ohje annettavaksi asiakkaalle kotiharjoittelun tueksi. Yhteistyökumppaninamme toimi Optiikka Media Oy (OMO), joka julkaisee oppaan internetsivuillaan tekemämme luonnoksen pohjalta. Oppaan asiasisällön on tarkastanut optikko, ortoptisti Tuula Kääriäinen Näkökeskus Visiosta.

Tie omaan ääneen : kehollisuus ja kokonaisvaltaisuus laulunopetuksessa

Työ on hankkeistettu Laulupedagogit ry:n kanssa. Hankkeistamisen muoto on opinnäytetyön abstraktin julkistaminen yhdistyksen kotisivuilla www.siba.fi/laulupedagogit. Pohdin työssäni lauluoppilaan kehollisten kokemusten, opettaja-oppilas -vuorovaikutuksen ja oppimisen suhdetta. Menetelmänä on oman oppimiskokemuksen uloskirjoittaminen ja sen analyysi. Keskityn työssäni opettajani laulutunneillaan käyttämien ääniharjoitusten opetustilanteisiin. Näkökulmana on laulamisen kokemus kokonaisvaltaisena ja kehollisena tapahtumana, jossa tietoinen ajattelu yhdistyy alitajuntaan ja ajattelevaan ja muistavaan kehoon. Työ jakautuu laulutunteihin, joissa jokaisessa pohditaan teemaa eri käsitteiden ja aihepiirien valossa. Kuvaan kokemuksia ja keskusteluja opettajan kanssa subjektiivisesta näkökulmasta, minkä rinnalla pohdin kutakin aihetta myös ulkopuolelta, lähdekirjallisuuden (esim.T. Klemola, T. Koski) kanssa. Miltä tuntuu, kun laulan? Miten koen kehollisuuden laulaessani? Mitä pyrin oppimaan ja mitkä ovat päämääräni laulunopiskelussa? Miten opin laulaessani ja aistin kehittymiseni? Mikä saa minut ylittämään itseni? Pyrin löytämään vastauksia näihin kysymyksiin kielellä, jota laulajat käyttävät ja ymmärtävät. Pohdintojen kautta niin kirjoittaja kuin lukijakin voi etsiä tietä omaan ääneensä ja olemiseensa laulajana, oppilaana ja opettajana.

Päihdeperhe lastensuojelussa : kokemuksia Kalliolan setlementin lastensuojeluyksiköissä

Opinnäytetyömme liittyy Kalliolan setlementin Perhe elämään -projektiin, jonka tarkoituksena on kehittää uusia yhteistyöverkostoja ja tukimuotoja, joilla pystytään entistä paremmin huomioimaan päihdeperheen ja sen jokaisen perheenjäsenen avun ja tuen tarpeita. Työmme on taustatutkimus projektille. Työn tavoitteena on selvittää Kalliolan setlementin lastensuojelun työntekijöiden näkemyksiä päihdeperheiden lapsista, perhetyön hyödyistä päihdeperheille sekä koulutuksen ja tuen tarpeesta päihdeperheilmiötä kohtaan. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineisto hankittiin alkukesän 2006 aikana haastattelemalla neljää Kalliolan setlementin lastensuojeluyksikön työryhmää. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin ryhmäkeskusteluja, jotka etenivät valittujen teemojen mukaisesti. Lisäksi ryhmäläisten toimintaa ja aktiivisuutta havainnoitiin keskustelun aikana. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksesta saadut tulokset osoittavat, että Kalliolan vastaanotto- ja nuorisokodeissa ei pystytä tekemään perhetyötä riittävästi. Työntekijöiden koulutus päihde- ja perhetyöstä on vähäistä. Koulutuksenpuutetta suurempi ongelma kuitenkin tutkimuksen mukaan on resurssien vähäisyys. Perhe elämään -projektin mahdollistamaa tukea perhetyön tekemiseen haastateltavat pitävät erittäin tervetulleena lisänä. Haastateltavien mielestä päihdeperhetausta näkyy nuorissa selkeimmin vastuun kantamisena perheestä sekä lojaalisuutena vanhempia kohtaan. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että perhetyöstä on hyötyä sekä perheelle että sen jäsenille. Perhetyön tekemiseen sekä yhteistyöhön lastensuojelun ja päihdetyön välillä pitääkin pystyä lisäämään voimavaroja entistä enemmän. Resursseja lisäämällä saadaan sekä päihdeperhettä että yhteiskuntaa hyödyttäviä tuloksia. Tutkimalla aihetta lisää voidaan saada selville keinoja hyödylliseen työskentelyyn aiheeseen liittyen. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe on esimerkiksi päihdehuollon työntekijöiden näkemykset päihdeperheistä, perhetyöstä ja yhteistyöstä lastensuojeluun. Kiinnostavaa on myös tietää miten Perhe elämään -projekti pystyy vastaamaan haastattelemiemme työryhmien odotuksiin.

Kotihoidon verinäytteet

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä prosessinkuvaus kotihoidon verinäytteistä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratoriopalveluiden (HUSLAB) Meilahden sairaalan kliinisen kemian ja hematologian laboratoriossa toteutetun projektin nimeltään Neuvottelevan työtavan kehittäminen laboratoriotyössä, havaittiin että kotona tapahtuvasta näytteenotosta tulisi tietää enemmän, koska poikkeavien laboratoriotulosten ilmoittaminen on usein vaikeaa. Tiedonkeruu opinnäytetyötä varten toteutettiin eräällä Helsingin kotihoidon palvelualueella. Tiedonkeruumenetelminä käytimme havainnointia ja haastattelua. Havainnoimme työpäiväkirjaa apuna käyttäen kahden HUSLABin kotinäytteenottajan työtä. Sen lisäksi haastattelimme kahdeksaa kotihoidon terveydenhoitajaa ja haastattelut kirjattiin muistiinpanoja tekemällä. Näiden avulla selvitimme, kuinka kotona tapahtuva näytteenotto on jaettu laboratorion ja kotihoidon kesken ja mistä tekijöistä erityisesti prosessin alkupään muodostuu. Lisäksi selvitimme, kuinka kotihoidossa seurataan laboratoriotulosten valmistumista ja kuinka terveydenhoitajiat toivoivat poikkeavista tuloksista ilmoitettavan. Havaintojen ja haastattelujen pohjalta teimme prosessikuvauksen. Kokosimme keskeisimpiä havaintoja taulukoihin, jossa on esitetty prosessin eri vaiheet, tehtävät, toimijat ja tietoverkot. Lisäksi olemme kuvanneet näytteen kulkua analysoivassa laboratoriossa, laboratoriotulosten vastaamista ja Multilab-tietojärjestelmän käyttömahdollisuuksista haettaessa kotihoidon yhteystietoja. Työmme tuloksena oli, että näytteitä otetaan kotihoidossa terveydenhoitajan oman motivaation ja myös alueella olevan kotinäytteenottajan saatavuuden mukaan. Terveydenhoitajat ottavat potilailta näytteitä samalla kun he ovat kotikäynnillään ja haastaattelujemme perusteella HUSLABin kotinäytteenottajaa on myös joskus vaikeaa järjestää potilaan luokse. Havaitsemiamme ongelmia löytyi sekä prosessin alku- että loppupäästä. Alkupään ongelmia olivat mm. kotinäytteenottajan ajanvarauslistan usein puutteellisesti täytetyt tiedot ja loppupään ongelmia kriittisistä laboratoriotuloksista ilmoittaminen. Prosessin kuvaus on tuonut esille yksityiskohtaisia asioita siitä, miten näytteenotto on järjestetty kotihoidossa. Kotona tapahtuvan verinäytteenoton koko prosessin kuvauksella saatiin analysoivalle laboratoriolle kattavampi kuva kotihoidon käytännöistä.