Vers une gestion de la nature en termes d'action publique : analyse d'une dynamique d'appropriation des ressources végétales à Tobré, Nord Bénin

Cette étude se fonde sur des recherches ethnographiques menées autour de la mise en oeuvre d'une politique publique de gestion de la nature à Tobré, une région baatonu au Bénin. L'étude se place dans une dynamique d'appropriation des ressources naturelles en rapport avec l'entrée en jeu de multiples acteurs publics et privés dans l'arène locale de gestion de la nature. En effet, ces acteurs ont acquis ces dernières années de l'expérience et de l'efficacité à la faveur des changements institutionnels et politiques et s'incluent davantage dans le processus de décision au point de suppléer l'Etat dans les actions qui étaient ses prérogatives. L'étude met en lumière les rapports de conflits, de compétitions, de concurrence ou de compromis autour des enjeux sociaux, politiques et économiques de protection de la nature. Elle décrit et analyse les formes d'interactions entre les différents acteurs individuels, collectifs et institutionnels, afin de voir en quoi ces interactions participent du processus de mobilisation d'acteurs locaux et de confrontation de vision, qui finalement définit et oriente les politiques locales de protection de la nature. Pour atteindre cet objectif, l'étude mobilise des apports théoriques de plusieurs disciplines, notamment de la socio- anthropologie du développement, de l'histoire et de la sociologie politique. Elle repose également sur des données empiriques collectées à partir d'une combinaison d'outils techniques, des entretiens et des observations jusqu'au dépouillement de presse et des études de cas. Les principaux résultats montrent que les acteurs locaux, particulièrement les comités de gestion sont parvenus à inscrire la gestion des ressources naturelles dans l'espace public à travers les débats dans les médias, les forums, les marches de protestation, etc. De fait, ils ont été capables d'influer sur le processus de définition et de mise en oeuvre des politiques locales de protection de la nature et donc de reconfigurer l'arène locale de gestion des ressources naturelles. Ce qui amène l'Etat et ses services déconcentrés, en premier lieu les services des Eaux et Forêts et la mairie à pactiser avec ces différents comités, sans pour autant perdre de leur notoriété. Au contraire, ils participent de la gouvernance de l'ensemble des actions et permettent de mettre en place des formes de gestion négociée. - This is an ethnographic research on the implementation of a public policy for the management of natural resources in Tobre, a baatonu village in Benin. The study focuses on the dynamic of natural resources ownership in a context of multiple stakeholders in the public and private sectors. In recent years, these stakeholders have become more experienced and efficient as a result of several institutional and policy changes. The stakeholders are more involved in the decision making process to the point that they can complement the role of the State in natural resources management. This study highlights the conflicts, competition, or compromise associated with the social, political and economic constraints of nature conservation. The interactions between individual, collective and institutional stakeholders were analyzed, to understand their role in the process of mobilizing local stakeholders and confronting their visions. This process ultimately defines and guides local policies on the management of nature. To achieve this goal, this study combined theoretical approaches from developmental socio-anthropology, history and political sociology with empirical data collected using interviews, observations, newspapers analysis and case studies. The results show that local stakeholders, particularly the management committees, were successful at introducing the need for sustainable natural resource management in the mainstream public discourse through the media, forums, and demonstrations. They were able to influence the process of identifying and implementing local policies on nature conservancy. This has encouraged the State, through its forestry services, and the district mayors to collaborate with these committees in the shared governance of natural resources.

Opetusvideo leikki-ikäisen lapsen pelkojen lievittämiseksi hänen jäädessään yöksi sairaalaan

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä leikki-ikäisten lasten hoitotyöhön soveltuva opetusvideo Lastenklinikan osastojen käyttöön. Tavoitteenamme on, että videon näyttäminen lapselle ennaltaehkäisisi ja lievittäisi hänen sairaalapelkojaan sekä auttaisi häntä niiden käsittelyssä. Opinnäytetyömme on osa viisivuotista tutkimus- ja kehittämishanketta Musiikki- ja draama lapsen pelon ja kivun lievittäjänä. Sen tavoitteena on kehittää 2

Teatteri-ilmaisun ohjaajan ammattitaito : mitä se on?

Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) on suhteellisen uusi ja tuntematon ammattinimike. Harvat tietävät, mitä teatteri-ilmaisun ohjaaja tekee ja mitä hänen erityisosaamisensa on. Avaan teatteri-ilmaisun ohjaajan työtä soveltavan draaman ohjaajana. Lähestyn aihetta sekä osallistujan että ohjaajan näkökulmista. Soveltava teatteri pitää sisällään erilaisia muotoja ja työtapoja. Osallistava teatteri, jossa yleisöä nimensä mukaisesti osallistetaan, on yksi soveltavan teatterin muodoista. Soveltavasta teatterista puhuttaessa usein käytetään lyhyesti sanaa draama. Draaman tarkoituksena on kysyä, etsiä ja tutkia. Pyrkimyksenä on oppia kollektiivisesti ja pyrkiä dialogiseen teeman pohtimiseen. Draamallisessa työskentelyssä toimitaan kokonaisvaltaisesti emotionaalisella sekä rationaalisella tasolla. Fiktiiviset tapahtumat ja henkilöt rohkaisevat mm. projisointiin, eli osallistujan omien tunteiden ja ajatusten sijoittamista draamaan. Nähdyn ja koetun sanallinen purkaminen saattaa auttaa osallistujia tulemaan tietoiseksi alitajuisista ja esitietoisista prosesseistaan. Näin draama voi kertoa osallistujalle jotakin oleellista hänen arvoistaan ja ajatuksistaan. Parhaimmillaan draama voimaannuttaa, opettaa uutta ja edistää luovuutta. Draaman aihe ja tavoitteet ovat aina yleisiä, eikä tarkoitus ole keskittyä kenenkään henkilökohtaiseen prosessiin. Draamallinen työskentely ei ole terapiaa, vaikka sen vaikutus saattaakin olla terapeuttinen. Draaman ohjaaminen on monipuolista osaamista vaativaa työtä. Ohjaaja tarvitsee ymmärrystä usealta kentältä, soveltavan draaman periaatteiden hallinnan lisäksi. Hänen on esimerkiksi hyvä ymmärtää ryhmädynaamisia ilmiöitä, omata pedagogisia valmiuksia sekä taiteellista lahjakkuutta. Teatteri-ilmaisun ohjaajan ammattitaitoa on liikkua siellä, missä yhden alan rajat loppuvat ja toisen alkavat. Hänet voidaan nähdä ikään kuin siltana eri alojen välillä. Yhteiskuntaamme luonnehditaan materialisoituvaksi ja tuottavuutta kunnioittavaksi. Draama kuitenkin vastaa ihmisen ikuiseen tarpeeseen tulla nähdyksi ja kuulluksi. Fiktiivisen maailman lumous ei ole vielä kadonnut, eikä tuskin koskaan katoakaan. Teatteri-ilmaisun ohjaaja vie ihmisen iäti tärkeiden asioiden äärelle. Siksi uskon, etteivät työt tule häneltä loppumaan.

Vanhemmuuden roolikartan osa-alueiden toteutuminen päiväkoti Kotikalliossa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toteutuvatko vanhemmuuden roolikartan osa-alueet päiväkoti Kotikallion toiminnassa vanhempien näkemyksen mukaan. Vanhemmuuden roolikartassa roolit on jaettu viiteen eri osa-alueeseen: elämän opettaja, ihmissuhdeosaaja, rajojen asettaja, huoltaja ja rakkauden antaja. Teoreettisen taustan opinnäytetyölle luovat vanhemmuuden roolikartta, päivähoitoa koskeva lainsäädäntö sekä varhaiskasvatukseen liittyvät aikaisemmat tutkimukset. Opinnäytetyö on luonteeltaan kvantitatiivinen. Kohderyhmän muodostivat päiväkoti Kotikallion lasten vanhemmat. Jaoimme yhteensä 91 lomaketta, yhden jokaiselle lapselle, ja saimme takaisin 58. Vastusprosentti oli 64 %. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Lomake muodostui 23 väitteestä, jotka oli muodostettu vanhemmuuden roolikartan pohjalta. Jokaisesta vanhemmuuden roolikartan viidestä osa-alueesta oli esitetty 4-5- väittämää. Vastausvaihtoehtona käytettiin 5-portaista Likertin asteikkoa. Lisäksi lomakkeessa oli tilaa avoimille kommenteille. Aineisto käsiteltiin SPSS 15.0 for Windows - ohjelmalla. Opinnäytetyön tulosten mukaan vanhemmuuden roolikartan osa-alueet toteutuvat päiväkoti Kotikalliossa vanhempien näkemyksen mukaan. Tämä ilmenee siitä, että jokaisen osa-alueen vastausten yhteenlaskettu keskiarvo on suurempi kuin neljä. Avoimista kommenteista käy ilmi vanhempien tyytyväisyys päiväkodin toimintaan. Moni vanhempi kuitenkin kokee, ettei tiedä tarpeeksi päiväkodin arjesta voidakseen vastata väittämiin totuudenmukaisesti. Saamamme tulokset roolikartan osa-alueiden toteutumisesta päiväkoti Kotikalliossa ovat erittäin positiivisia. Jatkotutkimusehdotuksena on, että sama kysely suoritetaan jossakin muussa Helsingin kaupungin päiväkodissa. Näin saadaan selville ovatko vanhemmat yleisesti tyytyväisiä päivähoidon tasoon vai onko päiväkoti Kotikallio onnistunut työssään erityisen hyvin.

Terveydenhoitaja lapsiin kohdistuvan perheväkivallan tunnistajana ja siihen puuttujana neuvolassa : artikkeli Terveydenhoitaja-lehteen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjoittaa artikkeli. Opinnäytetyössä on kirjallisuuskatsaus, jonka tutkimustieto koostuu lapsiin kohdistuvasta perheväkivallasta, sen tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta. Opinnäytetyö kuuluu Lapsiperheiden terveyden edistäminen 2004-2008 projektiin. Opinnäytetyössä käytetty aineisto on viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistua. Aineistossa on väitöskirjoja ja tutkimuksia, Stakesin oppaita, ammattihenkilöstön toimintaohjeita ja asiantuntija artikkeleita. Poikkeuksellisesti myös kaksi aikaisemmin projektiin tehtyä opinnäytetyötä olivat lähteinä. Lapsiin kohdistuvan perheväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen tiedetään olevan haasteellista. Terveydenhoitajat pitävät tärkeänä puuttumista, mutta tarvitsevat neuvolatyön tueksi lisää tietoa lapsiin kohdistuvan perheväkivallan tunnistamisesta ja yhteisiä ohjeita sekä toimintamalleja. Opinnäytetyössä käsitellään tunnistamista helpottavia riskitekijöitä ja lapsessa olevia perheväkivallan tunnusmerkkejä. Perheväkivallan vaikutukset voivat olla lapselle kohtalokkaat ja sitä vakavammat mitä pienemmästä lapsesta on kysymys. Opinnäytetyöstä kirjoitetun artikkelin oli tarkoitus antaa tietoa terveydenhoitajille siitä miten tunnistaa lapsiin kohdistuvaa perheväkivaltaa ja miten puuttua siihen. Artikkeli (LIITE 2) kirjoitettiin käytännön läheisestä näkökulmasta. Lapsiin kohdistuvan perheväkivallan tunnistamisen voi tehdä yksi ihminen, mutta tarvitaan eri asiantuntijuuden osaamisen yhdistämistä perheen auttamiseen ja tukitoimien järjestämiseen.

Maahanmuuttajaäiti neuvolan asiakkaana : haasteita suun terveydenhoitotyöhön

Tämän työn tarkoitus on selvittää kulttuurin, imetyksen ja suunterveyden välisiä yhteyksiä. Tämä opinnäytetyö on osa suun terveydenhuollon koulutusohjelman hanketta "Näyttöön perustuvan monikulttuurisen suun terveydenhoitotyön kehittäminen". Tietoa työhömme olemme etsineet eri tutkimuksista ja aiheeseen liittyvistä kirjoista, artikkeleista tai muista julkaisuista. Tietokantoina olemme käyttäneet Arto-, Medic-, Helka-, Linda-, Nelli- sekä Ovid-tietokantaa. Tutkimuslähteinä olemme käyttäneet pääasiassa Ovidin lähteitä. Muina lähteinä käytämme erilaisia teoksia, lehtiartikkeleita ja yleisiä internet-sivuja. Työssämme keskitymme pääasiassa somaliäitien imetystottumuksiin, sillä muista kulttuureista tutkittua tietoa ei löytynyt. Käsittelemme tietoa yleisistä imetyssuosituksista, maahanmuuttajaäitien imetystottumuksista, pulloruokinnasta, tuttipullokarieksesta, purentavirheistä sekä tutin käytöstä. Nämä käsitteet ovat olleet meillä myös hakusanoina tietoa etsiessämme. Peilaamme aihettamme suun terveyteen. Äidinmaito on ravitsemuksellisesti aina oikeanlaista ravintoa lapselle. Suomalaisten suositusten mukaan lasta tulisi täysimettää 6 kuukautta ja osittain imettää 12 kuukauden ikään saakka. Kansainvälisten suositusten mukaan lasta tulisi täysimettää 6 kuukautta ja osittain imettää 24 kuukautta lisäruoan ohella. Jos imetys ei jostain syystä onnistu tai vauva tarvitsee lisämaitoa, voi maitoa antaa vaihtoehtoisesti tuttipullosta. Lisämaitona annetaan ensisijaisesti äidin omaa lypsettyä maitoa. Tarpeen vaatiessa lapselle annetaan toisen äidin luovutusmaitoa tai korvikemaitoa. Tutkimuksissa on todettu, että useiden maahanmuuttajaäitien imetystottumukset muuttuvat heidän tullessaan Suomeen. Esimerkiksi pitkään imettävistä yhteisöistä saapuvat naiset lopettavat imettämisen huomattavasti aikaisemmin. Syyksi on arveltu korvikkeiden helppoa saatavuutta ja turvallisuutta Suomessa. Myös uskonnolla voi olla vaikutusta imettämisen lopettamiseen, sillä esimerkiksi islamilainen äiti ei halua imettää lastaan julkisesti. Lasten lukumäärä islamilaisissa perheissä on usein suuri ja pulloruokinta tuntuu usein yksinäisestä ja työteliäästä äidistä helpolta ja nopealta ratkaisulta. Haasteena kuitenkin on imetyksen, tuttipullon tai tutin vaikutus lapsen suun terveyteen. Imetys edistää lapsen suun alueen lihaksiston ja leukojen ihanteellista kehittymistä. Kuitenkin jos imetys jatkuu yli 1,5 vuotta ja lapsi saa päivässä yli 3 kertaa sokeripitoisen aterian, niin varhaislapsuuden karies riski on erittäin suuri. Tutin pitkittyneellä käytöllä ja pulloruokinnalla voi olla haitallista vaikutusta lapsen suunterveyteen. Tuttipullo voi aiheuttaa tuttipullokariesta ja tutti purentavirheitä.

Paalutuskoneen vakavuuslaskennan kehittäminen

Tässä diplomityössä tutkitaan paalutuskoneen stabiliteetti- elivakavuuslaskennan toteuttamista yleisesti käytetyn monikappaledynamiikan ohjelmiston avulla. Vakavuuslaskenta kuuluu olennaisena osana paalutuskoneen suunnitteluun ja siitä saadut tulokset asettavat rajat massoille, joita paalutuskone pystyy turvallisesti käsittelemään. Tutkittavana kohteena oli uudentyyppinen poraavapaalutuskone, josta saatiin myös todellista mittaustietoa työssä laaditun simulointimallin toimivuuden arvioimiseksi. Työssä kokeiltiin erityisesti ohjelmiston tarjoamia keinoja laskentaprosessin yksinkertaistamiseksi jasimulointimallin käytön helpottamiseksi. Koska simulointimalli haluttiin säilyttää mahdollisimman yksinkertaisena, porakoneen komponentit mallinnettiin jäykkinä. Mallin ratkaisussa käytettiin staattista ja kvasistaattista analyysia. Dynaamisten voimien vaikutus porakoneeseen otettiin mallissa huomioon lisäämällä massakeskipisteisiin vastaavat pistevoimat.

Sähkönjakeluverkon suunnitteluperusteet

Diplomityössä määritellään sähkönjakeluverkon suunnitteluperusteet. Suunnitteluperusteet antavat ohjeet verkostosuunnittelijoille siitä, miten sähköverkko suunnitellaan sähköteknisesti oikein, taloudelliset näkökohdat huomioiden. Työn alussa määritellään kaikkiin suunnittelutehtäviin vaikuttavat sähkötekniset ja taloudelliset laskentaparametrit. Oikeiden parametrien käyttäminen on ehdottoman tärkeää totuudenmukaisten lopputulosten saavuttamiseksi. Eniten lopputuloksiin vaikuttaville laskentaparametreille suoritetaan työn loppuosassa herkkyysanalyysi, jotta tulevaisuuden mahdollisesti erilaiset olosuhteet voitaisiin huomioida. Varsinaisissa suunnitteluun liittyvissä osioissa käsitellään keski- ja pienjänniteverkkojen suunnittelunlisäksi jakelumuuntajan mitoittaminen, sekä määritellään rajat erilaisille verkoston rakenteille. Erityisesti elinkaarikustannusajattelua painotetaan suunnittelutehtävissä ottamalla huomioon komponenttien koko pitoaikana syntyvät kustannukset.

Raportointitietokannan suorituskyvyn parantaminen

Tietokoneiden tallennuskapasiteetin ja sekä tietokoneiden että verkkojen nopeuden kasvaessa myös käyttäjien odotukset kasvavat. Tietoa talletetaan yhä enemmän ja näistä tiedoista laaditaan yhä monimutkaisempia raportteja. Raporttien monimutkaisuuden kasvaessa niiden tarvitseman tiedon keräämiseen kuluva aika ei kuitenkaan saisi oleellisesti kasvaa. Tämän työn tarkoituksena on tutkia ja parantaa kansainvälisen metsäteollisuusyrityksen myynnin ja logistiikan järjestelmän raportointitietokannan tehokkuutta etenkin raporttien tietojen keräämiseen kuluvalla ajalla mitattuna. Työssä keskitytään kartoittamaan nykyisen järjestelmän pullonkauloja ja pyritään parantamaan järjestelmän suorituskykyä. Tulevaisuudessa suorituskykyä tarvitaan kuitenkin lisää, joten työssä tarkastellaan myös nykyisen, yleiskäyttöisen tietokannan, korvaamista erityisesti raportointia varten suunnitellulla tietokannalla. Työn tuloksena järjestelmän raporttien tietojen keräämiseen kuluvaa aikaa pystyttiin pienentämään ja pahimmat pullonkaulat selvittämään. Käyttäjämäärän kasvaessa tietokannan suorituskyvyn rajat tulevat kuitenkin pian vastaan. Tietokanta joudutaan tulevaisuudessa vaihtamaan erityisesti raportointitietokannaksi suunniteltuun.

The Boundaries of a Firm in the Pulp and Paper Industry: Complementarities of the Resource-Based View and Transaction Cost Economics

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sellu- ja paperiteollisuuden toimintojen luonnetta sekä miten yrityksen rajapinnat ovat muodostuneet ko. teollisuudenalalla. Tutkimus on eksploratiivinen ja luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin yrityksissä tehdyillä teemahaastatteluilla. Sellu- ja paperitehtaan toimintojen analysoinnissa käytetään resurssiperusteista näkemystä ja transaktiokustannusteoriaa. Tutkimuksen yritysten rakennetta voidaan pitää varsin konservatiivisena. Teoreettinen kehys pystyi selittämään varsinaisen tuotannon järjestämistä varsin hyvin. Tukitoiminnoissa löytyi ristiriitoja teorian ja todellisuuden välillä. Tuotantotoiminnot kannattaa pitää yrityksen sisällä, koska ne täyttävät VRIN-attribuutit ja niihin liittyy korkeita transaktiokustannuksia. Suurin osa tukitoiminnoista voidaan luokitella triviaaleiksi. Joitain tukitoimintoja voidaan kuitenkin luokitella strategisesti tärkeiksi, ja voidaan päätellä, että ne pitäisi pitää yrityksen sisällä. Tässä suhteessa tulokset olivat kuitenkin ristiriitaisia, ja lisätutkimuksia tarvittaisiin lopullisten johtopäätösten tekemiseen.