Aliupseerien osaamisen ja työssä oppimisen kehittäminen perusyksikössä- Tapaustutkimus Kaartin Jääkärirykmentissä

Aliupseeristo Puolustusvoimien henkilöstöryhmänä uudistettiin vuosien 2004–2007 välillä. Aliupseeristolla oli tarkoitus korvata lakkautettavan opistoupseereiden henkilöstöryhmän jättämä vaje varusmieskoulutuksen kärkiosaajista. Jotta aliupseereiden ammatillinen osaaminen saataisiin riittävälle tasolle, on Puolustusvoimissa laadittu monia työssä oppimista ohjaavia normeja, joilla tämä tehtävä saataisiin suoritettua. Tutkimuksessa tutkimusongelmana on selvittää missä tilassa työssä oppiminen ja aliupseereiden osaamisen kehittäminen ovat Kaartin Jääkärirykmentissä. Kolmen tutkimuskysymyksen avulla on tarkoitus selvittää vastaukset tutkimusongelmaan: 1. Miten aliupseereiden työssä oppiminen ja sen ohjaus toteutuu Kaartin Jääkärirykmentin perusyksiköissä? 2. Miten aliupseerit kokevat osaamisen ja työssä oppimisen kehittämisen Kaartin Jääkärirykmentin perusyksiköissä? 3. Mitä ongelmakohtia aliupseerit ovat huomanneet osaamisen ja työssä oppimisen kehittämiseen liittyen Kaartin Jääkärirykmentin perusyksiköissä? Tutkimusongelmaa lähestyttiin Kaartin Jääkärirykmentissä työskentelevien aliupseereiden avulla, teettämällä avoin kysely kuudelle aliupseerille. Vastaajat valittiin mahdollisimman kattavan otannan saamiseksi koko aliupseerien henkilöstöryhmästä Kaartin Jääkärirykmentissä. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Yksi tärkeimmistä havainnoista on, että Kaartin Jääkärirykmentissä työssä oppiminen ei toteudu ollenkaan työssä oppimisen normien määrittämällä tavalla. Aliupseerit pitivät van-hempien kouluttajien antamaa tukea ja oppijan oma-aloitteisuutta tärkeinä elementteinä osaamisen kehittämisen kannalta. Työssä oppimisen onnistumisen kannalta ongelmakohtina pidettiin kiireistä aikataulua työpaikalla ja esimiesten suhtautumista aliupseereihin. Kyselyn pohjalta voidaan kuitenkin tulkita, että vaikka tuntemusta työssä oppimisen kokonaisuudesta aliupseereilla ei ollutkaan, tapahtui Kaartin Jääkärirykmentissä työssä oppimi-sen periaatteiden mukaisia asioita. Koulutussektorin tai esikunnissa työskentelevien työssä oppimisen ohjaajien tulisi ottaa suurempi vastuu perusyksiköiden työssä oppimisen toteuttamisesta opastamisen ja ohjaamisen osalta. Työpaikkaohjaajat tulisi määrittää selkeämmin, jotta kaikilla perusyksikössä toimivilla olisi selkeää kenen puoleen kääntyä työssä oppimiseen liittyvissä asioissa.

Konsultoivien erityislastentarhanopettajien kokemuksia kasvun ja oppimisen tukemisesta esiopetuksessa

Tämän tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen konsultoivien erityislastentarhanopettajien kokemuksia kasvun ja oppimisen tukemisesta ja tuen järjestämisestä esiopetuksessa kolmiportaisen tuen käyttöönoton jälkeen. Tarkoituksena oli myös selvittää kasvun ja oppimisen tukemisen yhdistymistä esiopetusryhmän lapsilähtöiseen toimintaan. Tutkimuksen tarkoitukseen liittyi pyrkimys saada tietoa, miten kolmiportaiselle tuelle asetetut tavoitteet kaikille yhteisen koulun kehittämisestä ja varhaisen tuen edistämisestä näkyvät esiopetuksen järjestämisessä ja toiminnassa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta varhaiskasvatuksen konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa. Haastattelutyyppinä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin käyttäen teoriaohjaavaa ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Vuonna 2011 otettiin käyttöön oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Siinä korostuu pedagoginen asiantuntijuus lapsen kasvun ja oppimisen tuen määrittämisessä ja arvioinnissa. Kolmiportaisen tuen myötä on esiopetuksen alkaminen erityiskoulun esiopetuksessa valtakunnallisesti vähentynyt. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan esiopetuksen erityisopetus järjestettiin erityiskoulujen esiopetusryhmissä. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien työn painopiste on muuttunut varhaisen tuen suuntaan. Tutkittavien kokemusten mukaan oppimisen vaikeudet on pyritty tunnistamaan varhain muun muassa konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja lastentarhanopettajan välistä yhteistyötä tiivistämällä. Käytetyimmät opetusmuodot olivat pienryhmätyöskentely ja joustavat ryhmittelyt. Lasten yhteistä toimintaa pidettiin tärkeänä ja yksilöopetuksesta oli luovuttu lähes kokonaan. Esiopetusryhmän toiminnassa lapsilähtöisyys ja kaikkien lasten osallisuus tuli esiin lapsia kuuntelemalla ja heidän ideoihinsa tarttumalla toiminnan järjestämisessä. Tutkimuksen tuloksissa painottui lastentarhanopettajan pedagogisen vastuun selkiintyminen kolmiportaisen tuen käyttöön myötä.

Prosessidraama autenttisen oppimisen edistäjänä

Tämä tutkimus selvittää prosessidraaman mahdollisuuksia autenttisen oppimisen edistäjänä. Tutkimus keskittyy kolmeen autenttisen oppimisen osa-alueeseen: autenttinen konteksti, autenttinen toiminta sekä asiantuntijuus, jotka toteutuvat prosessidraamassa esteettisen kahdentumisen kautta. Tutkittavaa ilmiötä lähestytään prosessidraamaan osallistuneiden kokemusten ja käsitysten kautta. Tavoitteena on selittää ja ymmärtää prosessidraamaa autenttisen oppimisen näkökulmasta kokonaisvaltaisesti osallistujien kokemusten ja niiden tulkinnan kautta. Tutkimuksen aineisto koostui ryhmähaastattelu- ja kyselyaineistosta. Tutkimusta varten haastateltiin prosessidraamaan osallistuneita Rauman normaalikoulun kuudennen luokan oppilaita (n=10) ryhmähaastattelujen avulla. Kyselyaineisto kerättiin prosessidraamajaksoon osallistuneilta saman koulun kahdeksannen luokan ilmaisutaidon valinnaisaineryhmän oppilailta (n=12) sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön AILO -opiskelijoilta (n=20). Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustui draamakasvatuksen kirjallisuuteen ja tutkimukseen autenttisen oppimisen näkökulmaa korostaen. Tutkimuksen tulosten mukaan prosessidraaman mahdollisuus autenttisen oppimisen edistämisessä perustui osallistujien yksilöllisten ominaisuuksien sekä prosessidraaman perusperiaatteiden pohjalle. Prosessidraama näytti tarjoavan osallistujille riittävän haastavia, todellisen tuntuisia tilanteita ja toimintoja, jotka mahdollistivat autenttisia kokemuksia kontekstista, toiminnasta ja asiantuntijuudesta, joihin autenttinen oppiminen osittain perustuu. Tulosten mukaan autenttisen oppimisen kokemista mahdollistavat ja estävät tekijät liittyvät ryhmään, itseen, ympäristöön, kuvitteelliseen maailmaan ja prosessidraamatyötapaan. Vaikka laadullisen tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää suurempaan joukkoon, oli tutkimuksen tulos merkityksellinen draamaa opetuksessa käyttäville ja siitä kiinnostuneille opettajille, kasvattajille ja kouluttajille. Tutkimus antoi viitteitä siitä, miten prosessidraaman keinoin voidaan edistää autenttista oppimista.

Tunnustus elinikäien oppimisen moninaisissa käytännöissä

Kirjallisuusarvostelu

Oppimisen ja itsensä kehittämisen merkitys asiantuntijatyössä ikääntyneiden työntekijöiden näkökulmasta

Tutkimuksen aiheeksi muodostui työssä oppiminen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen ikääntyneiden työntekijöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää sitä miten ikääntyneet ja erityisesti lähellä eläkeikää olevat työntekijät kokevat uuden oppimisen ja ammatillisen osaamisen kehittämisen asiantuntijatyössä. Tämä työ on jatkoa kandidaatin tutkielmalleni, jossa on käsitelty samaa aihetta. Tutkimuksen kohderyhmäksi rajautui 60 vuotta täyttäneet asiantuntijatyötä tekevät henkilöt. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelun keinoin. Aineisto koostuu kahdestatoista yksilöhaastattelusta. Haastattelut litteroitiin, jonka jälkeen ne analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ikääntyneille työntekijöille työ on merkittävä elämänsisältö ja osa identiteettiä. Haastateltavat kokivat iällä olevan vaikutusta siihen, miten opimme uusia asioita. Iän tuomia mahdollisia negatiivisia vaikutuksia oppimiseen ei kuitenkaan pidetty häiritsevinä, koska tilalle oli tullut uusia vahvuuksia, kuten kokemusta. Ikää ei koettu esteenä oppimiselle ja oppimiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti. Iällä tai lähestyvällä eläkkeelle jäämisellä ei tuntunut olevan vaikutusta ammatillisen osaamisen kehittämisen haluun. Osaamisen kehittämistä työelämässä haluttiin jatkaa eläkkeelle jäämisen asti. Yhtenä syynä tähän oli esimerkiksi se, että työtä ei olisi pystytty kunnolla hoitamaan, jos osaaminen olisi jäänyt jälkeen työelämässä vaadittavien tietojen ja taitojen kanssa. Osaamisen kehittäminen koettiin luonnollisena osana asiantuntijatyötä.

Kokemuksia tutkivan oppimisen opetuskäytöstä: Tapaustutkimus tutkivan oppimisen oppimateriaalien kokeilujaksosta kahdessa alakoulussa

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on tutkivan oppimisen mallin opetuskäyttö. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia haasteita luokanopettajat kokevat käyttäessään tutkivan oppimisen mallia tukevia oppimateriaaleja opetuksessaan. Tutkivaa oppimista on tarkasteltu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden, tutkivan oppimisen pedagogisen mallin, tutkivan oppimisen opetuskäytön käytännön organisoinnin sekä oppimateriaalien näkökulmasta. Kyseessä on kasvatustieteellinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty sähköisillä palautelomakkeilla ja analysoitu laadullisena sisällönanalyysina. tutkimuksen kohdejoukkona ovat olleet 5. ja 6. luokkien luokanopettajat, jotka ovat kiinnostuneet tutkivan oppimisen opetuskäytöstä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat ovat uran pituuden näkökulmasta kokeneita luokanopettajia. Tutkimuksen lähtökohtina ovat olleet uuden opetussuunnitelman tavoitteet sekä PISA-tutkimuksen tulokset. Vuonna 2016 voimaantulevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet painottavat ilmiöpohjaista oppimista, mikä liittyy vahvasti tutkivaan oppimiseen. Lisäksi kansainvälisen PISA-tutkimuksen perusteella on selvinnyt, että lasten ja nuorten kiinnostus matemaattis-luonnontieteellisiin oppiaineisiin on laskenut. Tutkivan oppimisen pedagoginen malli voisi nostaa kiinnostusta, mikäli opettajat ottaisivat sen käyttöön opetuksessaan. Tutkivan oppimisen nähdään olevan tehokas keino oppilaiden tiedonrakentamisessa. Haasteena on kuitenkin ollut opettajien suhtautuminen tutkivan oppimisen opetuskäyttöön, sillä sen on koettu olevan haastavaa. Haasteet ovat liittyneet tutkivan oppimisen mallin hallintaan, matemaattis-luonnontieteelliseen aineenhallintaan, opetuksen käytännön organisointiin sekä oppimateriaaleihin. Tutkimuksessa selvisi, että tutkivan oppimisen mallia tukevilla oppimateriaaleilla voidaan helpottaa opetuksen käytännön organisointia sekä tutkivan oppimisen mallin hallintaa. Opettajat kokevat, että omalla matemaattis-luonnontieteellisellä aineenhallinnalla on merkittävä vaikutus tutkivan oppimisen opetuskäytön onnistumiseen, minkä vuoksi kynnys tutkivan oppimisen opetuskäyttöön voi olla korkea.

“Ulkona on se kaikki luonto ympärillä ja sisäl on nää seinät.” Tutkimus alkuopetusikäisen lapsen luontosuhteesta ja ulkona oppimisen kokemuksista

Tutkimuksen aiheena on toisen luokan oppilaiden luontosuhde sekä heidän kokemuksensa ulkona oppimisesta. Aiempien tutkimusten mukaan lapset viettävät nykypäivänä yhä vähemmän vapaa-aikaa ulkona. Lisäksi useista tutkimuksista käy ilmi lasten ja nuorten luonnosta vieraantuminen ja luontosuhteen heikkeneminen. Tässä tutkimuksessa haluttiin saada selville, millaisia luontosuhteita alkuopetusikäisillä on ja miten he kokevat ulkona oppimisen. Ulkona oppimista on tutkittu kansainvälisesti jo melko paljon ja siitä saatavat hyödyt muun muassa motivaation ja hyvinvoinnin kannalta ovat tulleet esiin tutkimuksissa. Tutkimuksen aihe on siis tällä hetkellä erittäin ajankohtainen, mutta Suomessa vielä melko vähän tutkittu. Tutkimus toteutettiin eräässä varsinaissuomalaisessa alakoulussa ja siihen osallistui kaksi 2. luokkaa. Tutkimusaineisto koostui kolmesta osasta: alkukyselystä, teemahaastatteluista ja piirroksista. Aineiston analyysi suoritettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Tutkimuksen ensimmäisenä päätuloksena voidaan esittää, että lasten luontosuhde on melko kahtiajakautunut positiivisiin ja luonnosta vieraantuneisiin. Toisena päätuloksena voidaan esittää, että ulkona oppiminen koetaan enemminkin retkeksi kuin perinteiseksi oppitunniksi. Ulkona oppimisen kokemukset olivat vähäisiä, mutta kauttaaltaan positiivisia. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että kotiympäristöllä on suuri merkitys luontosuhteen muodostumisessa, sillä monilla positiivisesti luontoon suhtautuvilla oli paljon vapaa-ajan luontokokemuksia. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa luontosuhteen vaikuttavan suhtautumiseen ulkona oppimista kohtaan. Ulkona oppimisen kokemukset liittyivät enemmän siihen, mitä on tehty ja suurin osa oppilaista koki ulkona oppimisen mielekkäänä, vaikka vapaa-ajan luontokokemuksia olisi ollut hyvin vähän. Aineistosta kävi ilmi oppilaiden kiinnostus tutkivaa ja toiminnallista oppimista kohtaan sekä kokemukset syvällisemmästä oppimisesta konkreettisen tekemisen ansiosta. Tutkimuksen perusteella voidaan siis todeta, että ulkona oppiminen voi olla hyvä lisä opetukseen hyvinvoinnin, motivoinnin sekä käytännön taitojen oppimisen kannalta.

The Liver Plays a Major Role in Clearance and Destruction of Blood Trypomastigotes in Trypanosoma cruzi Chronically Infected Mice

Intravenous challenge with Trypanosoma cruzi can be used to investigate the process and consequences of blood parasite clearance in experimental Chagas disease. One hour after intravenous challenge of chronically infected mice with 5610 6 trypomastigotes, the liver constituted a major site of parasite accumulation, as revealed by PCR. Intact parasites and/or parasite remnants were visualized at this time point scattered in the liver parenchyma. Moreover, at this time, many of liver-cleared parasites were viable, as estimated by the frequency of positive cultures, which considerably diminished after 48 h. Following clearance, the number of infiltrating cells in the hepatic tissue notably increased: initially (at 24 h) as diffuse infiltrates affecting the whole parenchyma, and at 48 h, in the form of large focal infiltrates in both the parenchyma and perivascular spaces. Phenotypic characterization of liver-infiltrating cells 24 h after challenge revealed an increase in Mac1(+), CD8(+) and CD4(+) cells, followed by natural killer (NK) cells. As evidence that liver-infiltrating CD4(+) and CD8(+) cells were activated, increased frequencies of CD69(+) CD8(+), CD69(+) CD4(+) and CD25(+) CD122(+) CD4(+) cells were observed at 24 and 48 h after challenge, and of CD25(-)CD122(+)CD4(+) cells at 48 h. The major role of CD4(+) cells in liver protection was suggested by data showing a very high frequency of interferon (IFN)-gamma-producing CD4(+) cells 24 h after challenge. In contrast, liver CD8(+) cells produced little IFN-gamma, even though they showed an enhanced potential for secreting this cytokine, as revealed by in vitro T cell receptor (TCR) stimulation. Confirming the effectiveness of the liver immune response in blood parasite control during the chronic phase of infection, no live parasites were detected in this organ 7 days after challenge.