Creating the Gorizia-Goriska euroregion: an European cross-border administrative model for integrated socio-economic development in the upper adriatic. Crossborder co-operation as a tool for trans-national integration and conflict resolution

Contribució al Seminari: "Les Euroregions: Experiències i aprenatges per a l’Euroregió Pirineus-Mediterrània", 15-16 de desembre de 2005

Resoluciones de otros órganos de la Organización de las Naciones Unidas que traen consecuencias para el Comité de Desarrollo y Cooperación del Caribe = Resolutions of other United Nations bodies with implications for the Caribbean Development and Co-operation Committee (CDCC) = Résolutions d'autres organismes de l'Organisation des Nations Unies ayant des incidences sur le Comité de Développement et de Coopération des Caraïbes (CDCC)

Se refiere a resoluciones que emanan de otros organos de la ONU, incluso la CEPAL, el Consejo Economico y Social y la Asamblea General. El documento pretende llamar a la atencion del Comite las acciones de seguimiento tomadas acerca de ciertos asuntos que el Comite ha considerado en sesiones anteriores y que tengan alguna implicacion directa o indirecta para el CDCC o que sean de interes para el trabajo de la Secretaria.

Descentralización de las actividades económicas y sociales de las NU: las nuevas funciones de las comisiones regionales en la cooperación regional e interregional = Decentralization of the economic and social activities of the UN: the new functions of the regional commissions in regional and interregional co-operation

Incluye Bibliografía

State fragility and international development co-operation

Over the past few years addressing state fragility in the third world has become an important priority in international development cooperation. However, it seems that the international donor community has so far not been able to develop adequate instruments for dealing with the problems posed by state failure. We see two reasons for this: (i) there is growing recognition within the donor community that the lack of absorptive capacity, or bad economic policies in the partner country can actually make aid counterproductive, even harmful; and (ii) it is very difficult to manage effective development cooperation with weak governments. Channelling aid through NGOs, or giving limited aid in the form of capacity-building is clearly not sufficient to solve the problems fragile states face.

Mapping the translation needs and practices in development co-operation projects of NGOs

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on kääntäminen ja viestintä vieraalla kielellä Suomen ulkoasiainministeriön rahoittamissa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeissa. Tutkielman on tarkoitus kartoittaa kyseisten kehitysyhteistyöhankkeiden kääntämiseen ja vieraskieliseen viestintään liittyviä tarpeita ja -käytäntöjä. Aihetta ei ole tutkittu laajasti muutoin, joten empiirinen osuus on erityisen merkittävässä roolissa. Tutkielman alussa esitellään ulkoasiainministeriön laatimia suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden ehtoja ja ohjeita, jotka ovat kyseiselle tutkimukselle olennaisia. Tutkielman teoreettinen osuus koostuu lähinnä metodologisesta pohdinnasta, koska aiempaa tutkimustietoa on vähän. Tutkimusmetodien analysointia on painotettu myös siksi, että empiirisellä osuudella on niin suuri merkitys. Tutkielman empiirinen aineisto on yhtäältä peräisin tutkijan havainnoista, jotka saatiin omia varhaisempia hankehallinnointikokemuksia hyödyntäen sekä osallistuvan havainnoinnin menetelmää käyttäen kahden opiskelijajärjestön kehitysyhteistyöhankkeista vuosien 2009 ja 2012 välisenä aikana. Toisaalta aineisto on kerätty kyselytutkimuksen vastauksista. Kysely lähetettiin 35 suomalaiselle kansalaisjärjestölle, joiden kehitysyhteistyöhankkeita Suomen ulkoasiainministeriö rahoittaa. Järjestöt valittiin satunnaisotannalla. Empiirisen aineiston analyysistä ilmeni muun muassa, että tutkijan alkuperäinen hypoteesi kehitysyhteistyöhön liittyvien tekstien kääntämisen yleisyydestä pitää osittain paikkansa, vaikka tekstejä käännettiinkin kansalaisjärjestöissä vähemmän kuin tutkija odotti. Tutkimusaineisto ei ole kuitenkaan tarpeeksi laaja, jotta tuloksia voitaisiin yleistää, sillä kansalaisjärjestöt, niiden hankkeet, käännöstarpeet ja asiantuntemus osoittautuivat odotetusti hyvin erilaisiksi. Tulokset sisältävät asiaa myös esimerkiksi järjestöissä kääntävien ja vieraalla kielellä viestivien taustoista. Jatkotutkimukset ovat kuitenkin tarpeen, ja mahdollisia tutkimusaiheita on runsaasti.