Perspectivas tecnológicas: educação superior na Ibero-américa 2012-2017

La sèrie d'informes Horizon és el resultat més tangible del Projecte Horizon del New Media Consortium, un esforç de recerca qualitativa iniciat el 2002, que identifica i descriu les tecnologies emergents amb més potencial d'impacte en l'ensenyament, l'aprenentatge, la recerca i la expressió creativa en l'àmbit educatiu global. Aquest volum, Perspectivas tecnológicas: educação superior na Ibero-américa 2012-2017, és la segona edició del Projecte Horizon Iberoamèrica i se centra en la investigació en els països de la regió Iberoamericana (incloent-hi tota Llatinoamèrica, Espanya i Portugal) i en l'àmbit de l'educació superior. Ha estat produït pel NMC i l'eLearn Center de la Universitat Oberta de Catalunya.

Bill Maher naurattaa, muttei vakuuta

Elokuva-arvostelu

Citrus root distribution under water stress grown in sandy soil of central Florida

The experiment was conducted in an orchard located in University of Florida (Citrus Research and Education Center), Lake Alfred, Polk County, Florida, USA. The objective of this study was to evaluate the effects of water stress in root distribution of 'Valencia' orange tree on 'Swingle' citrumelo rootstock. Three treatments were imposed on the trees: 1) normal irrigation with microsprinklers, 2) no irrigation in winter (November through mid-March) and 3) rainfall exclusion by placing a water repelling fabric (Tyvek) under the trees. Trees in treatments 1 and 2 received normal rainfall during the winter, but treatment 3 received no rain. Normal irrigation was resumed on all treatments in mid March. Soil was collected using root auger head (0.09 m diameter and height 0.25 m) in two opposing quadrants (West and East at 3 horizontal distances from tree trunk (1, 2 and 3 m) and 4 depths (0.0-0.15; 0.15-0.30; 0.30-0.60 and 0.60-0.90 m). The results from root sampling showed that there was a significant difference in root distribution between irrigated treatment and non irrigated/non rainfall.

Virkkeiden ja lauseiden piirteitä edistyneiden suomenoppijoiden teksteissä

Tutkimuksen aiheena ovat edistyneiden suomenoppijoiden virkkeiden ja lauseiden piirteet noin kahden vuoden pituisen tarkastelujakson aikana. Tarkasteltavat piirteet ovat virkkeiden korrektius, pituus ja rakenne sekä lausetasolla lausetyypit. Tutkimusaineistossa on neljä eri tarkasteluajankohtaa. Kolmena ensimmäisenä tarkasteluajankohtana analysoitavat tekstit ovat valvotuissa olosuhteissa kirjoitettuja tenttejä, neljäntenä valvomattomissa olosuhteissa kirjoitettua jotakin muuta tekstilajia. Tutkimuksessa on mukana viisi informanttia, jotka ovat opiskelleet tai opiskelevat parhaillaan Turun yliopistossa suomen ja sen sukukielten maisteriohjelmassa. Heidän äidinkielensä ovat englanti, unkari, japani, liettua ja venäjä. Aineisto on peräisin Turun yliopiston edistyneiden suomenoppijoiden korpuksesta. Toinen vertailuaineisto on itse kokoamani. Tutkimuksen teoreettinen tausta liittyy sekä toisen kielen omaksumiseen että syntaksiin. Toisen kielen omaksumisen teorioista käytän Larry Selinkerin 1970-luvulla kehittämää välikielen teoriaa. Välikieli on muuttuvaa ja siinä ilmenee runsaasti variaatiota. Syntaksin osalta käytän työssäni Ison suomen kieliopin nimeämiä lausetyyppejä. Virkkeiden ja lauseiden piirteitä tarkastellessani käytän myös Hakulisen, Karlssonin ja Vilkunan vuonna 1980 julkaistua kvantitatiivista tutkimusta suomen tekstilauseiden piirteistä. Kaikki informantit täyttävät esimerkiksi Yleisten kielitutkintojen kriteerien määritelmän taitavasta kielenkäyttäjästä. Heidän välillään on kuitenkin suuria eroja. Yksi informanteista tekee jonkin verran virheitä lauseiden ydinjäsenten käytössä, mikä haittaa välillä tekstin ymmärrettävyyttä. Neljän muun informantin virheet ovat enemmänkin epätyypillistä kielenkäyttöä eivätkä juuri haittaa ymmärtämistä. Kirjoituksen korrektius ei kuitenkaan takaa välttämättä sitä, että kirjoittajan teksti olisi lähellä natiivien kirjoittajien tekstiä. Muun muassa käy ilmi, että yhden hyvin korrektia suomea kirjoittavan informantin virkkeet ovat yli 50 %:ssa tenttivastauksista pelkkiä päälauseita ja että hänen virkkeidensä pituuksissa on vain vähän variaatiota, kun taas natiiveilla variaation määrä on suuri. Hänen teksteissään virheiden määrä kasvaa, kun virke koostuu useammasta lauseesta. Vastaavasti toinen, melko paljon pieniä virheitä tekevä informantti kirjoittaa vaihtelevia virkkeitä ja on virkkeiden pituuden ja rakenteen osalta lähempänä natiivia puhujaa. Eri lausetyypeistä intransitiiviset ja transitiiviset lauseet ovat selvästi yleisimpiä kaikkien informanttien teksteissä. Kahdella eniten vielä kehitysvaiheessa olevalla informantilla transitiivisten lauseiden käyttö kasvaa tarkastelujakson aikana ja vastaavasti kopulalauseiden käyttö vähenee. Edistyneimmiltä vaikuttavat kaksi informanttia käyttävät kopulalauseita melko vähän, mikä poikkeaa tenttien osalta selvästi natiivien teksteistä. Eksistentiaalilauseita taas he käyttävät noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin natiivit. Muita lausetyyppejä kaikki informantit käyttävät hieman. Aineistossa on genetiivialkuisia lauseita, tuloslauseita, kvanttorilauseita sekä yksi ilmiölause. Tarkasteltujen piirteiden pohjalta olen laatinut viisi erilaista oppijanprofiilia. Nämä ovat 1) epätasainen yrittäjä, 2) rohkea ja suurpiirteinen kielenkäyttäjä, 3) edistynyt virheidenkarsija, 4) tarkkuuteen tähtäävä kielenkäyttäjä ja 5) lähes natiivi kielenkäyttäjä.

Virkkeiden ja lauseiden piirteitä edistyneiden suomenoppijoiden teksteissä

Tutkimuksen aiheena ovat edistyneiden suomenoppijoiden virkkeiden ja lauseiden piirteet noin kahden vuoden pituisen tarkastelujakson aikana. Tarkasteltavat piirteet ovat virkkeiden korrektius, pituus ja rakenne sekä lausetasolla lausetyypit. Tutkimusaineistossa on neljä eri tarkasteluajankohtaa. Kolmena ensimmäisenä tarkasteluajankohtana analysoitavat tekstit ovat valvotuissa olosuhteissa kirjoitettuja tenttejä, neljäntenä valvomattomissa olosuhteissa kirjoitettua jotakin muuta tekstilajia. Tutkimuksessa on mukana viisi informanttia, jotka ovat opiskelleet tai opiskelevat parhaillaan Turun yliopistossa suomen ja sen sukukielten maisteriohjelmassa. Heidän äidinkielensä ovat englanti, unkari, japani, liettua ja venäjä. Aineisto on peräisin Turun yliopiston edistyneiden suomenoppijoiden korpuksesta. Toinen vertailuaineisto on itse kokoamani. Tutkimuksen teoreettinen tausta liittyy sekä toisen kielen omaksumiseen että syntaksiin. Toisen kielen omaksumisen teorioista käytän Larry Selinkerin 1970-luvulla kehittämää välikielen teoriaa. Välikieli on muuttuvaa ja siinä ilmenee runsaasti variaatiota. Syntaksin osalta käytän työssäni Ison suomen kieliopin nimeämiä lausetyyppejä. Virkkeiden ja lauseiden piirteitä tarkastellessani käytän myös Hakulisen, Karlssonin ja Vilkunan vuonna 1980 julkaistua kvantitatiivista tutkimusta suomen tekstilauseiden piirteistä. Kaikki informantit täyttävät esimerkiksi Yleisten kielitutkintojen kriteerien määritelmän taitavasta kielenkäyttäjästä. Heidän välillään on kuitenkin suuria eroja. Yksi informanteista tekee jonkin verran virheitä lauseiden ydinjäsenten käytössä, mikä haittaa välillä tekstin ymmärrettävyyttä. Neljän muun informantin virheet ovat enemmänkin epätyypillistä kielenkäyttöä eivätkä juuri haittaa ymmärtämistä. Kirjoituksen korrektius ei kuitenkaan takaa välttämättä sitä, että kirjoittajan teksti olisi lähellä natiivien kirjoittajien tekstiä. Muun muassa käy ilmi, että yhden hyvin korrektia suomea kirjoittavan informantin virkkeet ovat yli 50 %:ssa tenttivastauksista pelkkiä päälauseita ja että hänen virkkeidensä pituuksissa on vain vähän variaatiota, kun taas natiiveilla variaation määrä on suuri. Hänen teksteissään virheiden määrä kasvaa, kun virke koostuu useammasta lauseesta. Vastaavasti toinen, melko paljon pieniä virheitä tekevä informantti kirjoittaa vaihtelevia virkkeitä ja on virkkeiden pituuden ja rakenteen osalta lähempänä natiivia puhujaa. Eri lausetyypeistä intransitiiviset ja transitiiviset lauseet ovat selvästi yleisimpiä kaikkien informanttien teksteissä. Kahdella eniten vielä kehitysvaiheessa olevalla informantilla transitiivisten lauseiden käyttö kasvaa tarkastelujakson aikana ja vastaavasti kopulalauseiden käyttö vähenee. Edistyneimmiltä vaikuttavat kaksi informanttia käyttävät kopulalauseita melko vähän, mikä poikkeaa tenttien osalta selvästi natiivien teksteistä. Eksistentiaalilauseita taas he käyttävät noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin natiivit. Muita lausetyyppejä kaikki informantit käyttävät hieman. Aineistossa on genetiivialkuisia lauseita, tuloslauseita, kvanttorilauseita sekä yksi ilmiölause. Tarkasteltujen piirteiden pohjalta olen laatinut viisi erilaista oppijanprofiilia. Nämä ovat 1) epätasainen yrittäjä, 2) rohkea ja suurpiirteinen kielenkäyttäjä, 3) edistynyt virheidenkarsija, 4) tarkkuuteen tähtäävä kielenkäyttäjä ja 5) lähes natiivi kielenkäyttäjä.

An improved HPLC method for the quantitation of 6-mercaptopurine and its metabolites in red blood cells

A procedure is described for the rapid determination of the intra-erythrocyte concentration of 6-mercaptopurine (6-MP) and its metabolites, 6-thioguanine nucleotides (6-TGN) and 6-methylmercaptopurine (6-MMP). Erythrocytes (8 x 10(8) cells) in 350 µl Hanks solution containing 7.5 mg dithiothreitol were treated with 50 µl 70% perchloric acid. The precipitate was removed by centrifugation (13,000 g) and the supernatant hydrolyzed at 100°C for 45 min. After cooling, 100 µl was analyzed directly by HPLC using a Radialpack Resolve C18 column eluted with methanol-water (7.5:92.5, v/v) containing 100 mM triethylamine. 6-TG, 6-MP and the hydrolysis product of 6-MMP, 4-amino-5-(methylthio)carbonyl imidazole, were monitored at 342, 322 and 303 nm using a Shimadzu SPD-M10A diode array UV detector. The analytes eluted at 5.3, 6.0 and 10.2 min, respectively. The calibration curves were linear (r² > 0.998), and the analytical recoveries were 73.2% for 6-TG, 119.1% for 6-MP and 97.4% for 6-MMP. The intra- and inter-assay variations were highest for 6-MP (9.6 and 14.3%, respectively). The lowest detectable concentrations were 3, 3 and 25 pmol/8 x 10(8) erythrocytes for 6-TG, 6-MP and 6-MMP, respectively. The quantification limits (coefficients of variation <15%) were 8, 10 and 70 pmol/8 x 10(8) erythrocytes for 6-TG, 6-MP and 6-MMP, respectively. The method was applied to the analysis of 183 samples from 36 children under chemotherapy for acute lymphoblastic leukemia. The concentrations of the metabolites in the red cells of the patients ranged from 0 to 1934 pmol/8 x 10(8) erythrocytes for 6-TGN, and from 0 to 105.8 and 0 to 45.9 nmol/8 x 10(8) erythrocytes for 6-MP and 6-MMP, respectively. The procedure gave results that were in agreement with those obtained with other methods designed to detect cases of non-compliance with treatment, including patient interviews and medical evaluation, among others, demonstrating its applicability to monitoring the treatment of leukemic children.

2004-05 Board of Trustees

The 2004-2005 Board of Trustees. Pictured here from left to right are: Front Row - Val Fleming; Dr. Patricia Teal; Wendy Staff; Dr. Norris Walker, Chair; Dr. David Atkinson, President and Vice Chancellor; Dr. Val Jaeger; Donna Scott; and Steven Lalinovich. Middle Row - Mike Farrell, Secretary to the University; Rudi Kroeker; Brandon Larry, President, Brock University Students' Union; Dr. Terry Boak, Vice-President, Academic and Provost; Mitzi Banders; Geeta Powell; Dr. Sid Segalowitz; Tom Gauld; Karin Jahnke-Haslam; and Dr. Mohammed Dore. Back Row - David Edwards, Immediate Past Chair; Bruce Wormald; Willy Heldbuechel, Vice-Chair; Brad Clarke; David Howes, Vice-Chair; Mark Steinman; Peter Partridge; Michael Sidenberg; Angelo Nitsopoulos; Steven Pillar, Vice President, Finance and Administration; Ron Dubien, Chief Information Officer. Absent from photo - Dr. Raymond Moriyama, Chancellor; Eleanor Ross; Jagoda Pike; Dr. Mary Frances Richardson; and Nick Brown.

Men's Volleyball Team (1981-82)

From left to right: H. T. Lillies (Coach), Rudolph Ambacher, Bill Hadfield, Michel Thibodeau, Bill Haines, Larry Plummer, Bill Smale, and Kelvin Oda (Manager). Absent: Gordon McNeice, Tom Dagg, Hong Wey Kang, Darrel Murphey, Darren Cannell, Ian Shackel, John Bernie.

Geography Football Team

The winning intramural football team from the Geography department. Pictured from left to right are: Brian Rogers, Lino Fuciarelli, Tim Slack, Les Selby, Larry Miller, Bob Lunge (captain), Ron Devereux, Bob Steele, and Gerry Gamble.