Distribuição dos receptores da adenosina no plexo mioentérico – músculo longitudinal do íleo de rato: implicações funcionais

A acetilcolina (ACh) é o neurotransmissor mais importante no controlo da motilidade gastrointestinal. A libertação de ACh dos neurónios entéricos é regulada por receptores neuronais específicos (De Man et al., 2003). Estudos prévios demonstraram que a adenosina exerce um papel duplo na libertação de ACh dos neurónios entéricos através da activação dos receptores inibitórios A1 e facilitatórios A2A (Duarte-Araújo et al., 2004). O potencial terapêutico dos compostos relacionados com a adenosina no controlo da motilidade e da inflamação intestinal, levou-nos a investigar o papel dos receptores com baixa afinidade para a adenosina, A2B e A3, na libertação de acetilcolina induzida por estimulação eléctrica nos neurónios mioentéricos. Estudos de imunolocalização mostraram que os receptores A2B exibem um padrão de distribuição semelhante ao do marcador de células gliais (GFAP). No que respeita aos receptores A1 e A3, estes encontram-se distribuídos principalmente nos corpos celulares dos neurónios ganglionares mioentéricos, enquanto os receptores A2A estão localizados predominantemente nos terminais nervosos colinérgicos. Neste trabalho mostrou-se que a modulação da libertação de ACh-[3H] (usando os antagonistas selectivos DPCPX, ZM241385 e MRS1191) é balanceada através da activação tónica dos receptores inibitórios (A1) e facilitatórios (A2A e A3) pela adenosina endógena. O antagonista selectivo dos receptores A2B, PSB603, não foi capaz de modificar o efeito inibitório da NECA (análogo da adenosina com afinidade para receptores A2). O efeito facilitatório do agonista dos receptores A3, 2-Cl-IB MECA (1-10 nM), foi atenuado pelo MRS1191 e pelo ZM241385, os quais bloqueiam respectivamente os receptores A3 e A2A. Contrariamente à 2-Cl-IB MECA, a activação dos receptores A2A pelo CGS21680C, atenuou a facilitação da libertação de ACh induzida pela activação dos receptores nicotínicos numa situação em que a geração do potencial de acção neuronal foi bloqueada pela tetrodotoxina. A localização diferencial dos receptores excitatórios A3 e A2A ao longo dos neurónios mioentéricos explica porque razão a estimulação dos receptores A3 (com 2-Cl-IB MECA) localizados nos corpos celulares dos neurónios mioentéricos exerce um efeito sinérgico com os receptores facilitatórios A2A dos terminais nervosos no sentido de aumentarem a libertação de ACh. Os resultados apresentados consolidam e expandem a compreensão actual da distribuição e função dos receptores da adenosina no plexo mioentérico do íleo de rato, e devem ser tidos em consideração para a interpretação de dados relativos às implicações fisiopatológicas da adenosina nos transtornos da motilidade intestinal.

Lá contribution des technologies a l'apprentissage du français à l'ecole primaire georgienne

Les méthodes modernes d’enseignement exigent de recréer le milieu de la langue étudiée, de faire parler les élèves dans des situations différentes. En Géorgie, l’enseignement de la langue étrangère s’effectue à partir de 6 ans, en même temps que celui de la langue maternelle. Les élèves apprennent à écrire en français après l’apprentissage de l’écriture en géorgien. A l’âge de 7-10 ans, ils connaissent déjà 3 alphabets différents : le géorgien, le latin et le cyrillique. L’objectif de cet article est de proposer une méthode qui pourra faciliter l’apprentissage du français aux non francophones grâce aux moyens audiovisuels qui sont très efficaces surtout au moment quand l’enfant ne sait ni lire, ni écrire en langue étrangère. Cependant, les moyens audiovisuels doivent être utilisés à des doses normales sans empêcher l’activité de l’élève.

The effects of catechin rich teas and caffeine on energy expenditure and fat oxidation: a meta-analysis.

Different outcomes of the effect of catechin-caffeine mixtures and caffeine-only supplementation on energy expenditure and fat oxidation have been reported in short-term studies. Therefore, a meta-analysis was conducted to elucidate whether catechin-caffeine mixtures and caffeine-only supplementation indeed increase thermogenesis and fat oxidation. First, English-language studies measuring daily energy expenditure and fat oxidation by means of respiration chambers after catechin-caffeine mixtures and caffeine-only supplementation were identified through PubMed. Six articles encompassing a total of 18 different conditions fitted the inclusion criteria. Second, results were aggregated using random/mixed-effects models and expressed in terms of the mean difference in 24 h energy expenditure and fat oxidation between the treatment and placebo conditions. Finally, the influence of moderators such as BMI and dosage on the results was examined as well. The catechin-caffeine mixtures and caffeine-only supplementation increased energy expenditure significantly over 24 h (428.0 kJ (4.7%); P < 0.001 and 429.1 kJ (4.8%); P < 0.001, respectively). However, 24 h fat oxidation was only increased by catechin-caffeine mixtures (12.2 g (16.0%); P < 0.02 and 9.5 g (12.4%); P = 0.11, respectively). A dose-response effect on 24 h energy expenditure and fat oxidation occurred with a mean increase of 0.53 kJ mg(-1) (P < 0.01) and 0.02 g mg(-1) (P < 0.05) for catechin-caffeine mixtures and 0.44 kJ mg(-1) (P < 0.001) and 0.01 g mg(-1) (P < 0.05) for caffeine-only. In conclusion, catechin-caffeine mixtures or a caffeine-only supplementation stimulates daily energy expenditure dose-dependently by 0.4-0.5 kJ mg(-1) administered. Compared with placebo, daily fat-oxidation was only significantly increased after catechin-caffeine mixtures ingestion.

Executive Order Number Thirty Five, September 27, 1988

Creates the Iowa Commission on Foreign Language Studies and International Education

Sukupuolten sosiaalinen rakentuminen lukion opettajien puheessa

Tutkielman tavoite on selvittää, minkälaisia diskursseja lukion opettajat käyttävät puhuessaan sukupuolista ja millaisia sosiaalisia sukupuolia he puheessaan uusintavat. Tarkoituksena on tuoda näkyviin sellaisia diskursseja, joilla tytöistä ja pojista rakennetaan erilaisia. Teemahaastatteluja analysoidaan diskurssi-analyysin avulla. Opettajien puheissa toistuneesta kolmesta diskurssista kaksi, perinne- ja tiedediskurssi, uusintavat sellaisia sosiaalisia sukupuolia, joissa miehille ja naisille rakennettiin selvästi toisistaan poikkeavat roolit työ- ja perhe-elämään. Perinnediskurssilla pojista rakennettiin rohkeita, kun taas tytöistä tunnollisia ja syrjään vetäytyviä. Tiedediskurssilla rakennettiin sellaista sosiaalista todellisuutta, jossa matematiikka sopi paremmin pojille ja kielet tytöille. Kolmas käytetty diskurssi oli kykydiskurssi, joka ei uusintanut miesten ja naisten välisiä eroja,vaan rakensi sellaista sosiaalista todellisuutta, jossa kaikilla on sukupuolesta riippumattomat mahdollisuudet menestyä.

”Kielestä kiinni”. Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaista vaihtelua esiintyy maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taidoissa peruskoulun kuudennella luokalla. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, minkälainen yhteys taustamuuttujilla (sukupuoli, äidinkieli, maahantuloikä, maahantulon syy, maassaoloaika ja vanhempien koulutausta) ja opetusjärjestelyillä, kuten perusopetukseen valmistavalla opetuksella, suomi toisena kielenä -opetuksella ja oman äidinkielen opetuksella, on suomen kielen taidon tasoon. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää oppilaan käyttämän kielen (suomen kieli ja äidinkieli) yhteyttä suomen kielen taidon tasoon. Tutkimusmetodina toimi mixed methods -tutkimus, ja tutkimuksen lähestymistapoja olivat kvantitatiivinen survey-tutkimus ja kvalitatiivinen sisällön analyysi. Tutkimukseen osallistui 219 maahanmuuttajaoppilasta 20:stä Turun koulusta. Tutkimusaineisto kerättiin Turun erityisopettajien ja suomi toisena kielenä -opettajien laatiman kielitestipaketin avulla. Oppilaan suullista ja kirjallista tuottamista arvioivat lasta opettavat opettajat eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasojen kriteereitä käyttäen. Oppilaat arvioivat omaa äidinkielen ja suomen kielen taitoaan. Lisäksi oppilaat ja vanhemmat täyttivät tutkijan laatimat taustatietolomakkeet. Kielitestien tulosten mukaan oppilaista yli puolella oli tyydyttävä suomen kielen taito. Kaikista neljästä kielellisestä osiosta maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät parhaiten rakennekokeessa ja sanelussa, kun taas kuullun ja luetun ymmärtämisen tulokset olivat heikompia. Opettajien arviointien perusteella oppilaiden suulliset taidot vastasivat keskimäärin itsenäisen kielenkäyttäjän osaajan tasoa (B2) ja kirjoittamistaidot kynnystasoa (B1). Oppilaiden suomi toisena kielenä -arvosanan keskiarvo oli 7,26. Suomessa asumisen kestolla, maahantulon syyllä, äidinkielellä, maahantuloiällä, ja vanhempien koulutaustaustalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys suomen kielen taidon tasoon. Mitä kauemmin oppilaat olivat asuneet Suomessa ja mitä nuorempina he olivat tulleet Suomeen, sitä paremmin he menestyivät kielitesteissä. Paluumuuttajat menestyivät kielitaitotehtävissä kaikkein parhaiten ja pakolaiset heikoiten. Somalinkieliset erottuivat muista kieliryhmän edustajista heikoimpina suomen kielen taidon tasoltaan. Venäjänkieliset ja vietnaminkieliset saavuttivat parhaat tulokset kaikissa mittareissa. Erityisesti äidin korkeampi koulutustaso oli yhteydessä oppilaiden korkeampaan suomen kielen taidon tasoon. Oppilaat arvioivat suomen kielen taitonsa omaa äidinkieltään paremmaksi puhumisessa, lukemisessa ja kirjoittamisessa. Parhaiten eri mittareissa menestyivät oppilaat, jotka eivät olleet osallistuneet perusopetukseen valmistavaan opetukseen eivätkä erilliseen suomi toisena kielenä -opetukseen. Omaa äidinkieltään enemmän opiskelleet menestyivät kielitaitotehtävissä paremmin kuin vähän aikaa omaa äidinkieltään opiskelleet, mutta yhtä hyvin kuin ne, jotka eivät olleet opiskelleet omaa äidinkieltään lainkaan. Oppilaat, jotka puhuivat kaveriensa kanssa sekä omaa äidinkieltään että suomen kieltä, osoittautuivat kielitaidon tasoltaan paremmiksi kielitesteissä ja opettajien arvioinneissa.

Social physique anxiety across physical activity settings : a meta-analytical review

The purpose of this meta-analytic investigation was to review the empirical evidence specific to the effect of physical activity context on social physique anxiety (SP A). English language studies were located from computer and manual literature searches. A total of 146 initial studies were coded. Studies included in the meta-analysis presented at least one empirical effect for SPA between physical activity participants (i.e., athletes or exercisers) and non-physical activity participants. The final sample included thirteen studies, yielding 14 effect sizes, with a total sample size of 2846. Studies were coded for mean SPA between physical activity participants and non-physical activity participants. Moderator variables related to demographic and study characteristics were also coded. Using Hunter and Schmidt's (2004) protocol, statistical artifacts were corrected. Results indicate that, practically speaking, those who were physically active reported lower levels of SPA than the comparison group (dcorr = -.12; SDeorr.-=-;22). Consideration of the magnitude of the ES, the SDeorr, and confidence interval suggests that this effect is not statistically significant. While most moderator analyses reiterated this trend, some differences were worth noting. Previous research has identified SPA to be especially salient for females compared to males, however, in the current investigation, the magnitude of the ES' s comparing physical activity participants to the comparison group was similar (deorr = -.24 for females and deorr = -.23 for males). Also, the type of physical activity was investigated, and results showed that athletes reported lower levels of SP A than the comparison group (deorr = -.19, SDeorr = .08), whereas exercisers reported higher levels of SPA than the comparison group (deorr = .13, SDeorr = .22). Results demonstrate support for the dispositional nature of SP A. Consideration of practical significance suggests that those who are involved in physical activity may experience slightly lower levels of SPA than those not reporting physical activity participation. Results potentially offer support for the bi-directionality of the relationship between physical activity and SP A; however, a causality may not be inferred. More information about the type of physical activity (i.e., frequency/nature of exercise behaviour, sport classificationllevel of athletes) may help clarify the role of physical activity contexts on SPA.

Étude exploratoire du potentiel diagnostique des questions d’un test de concordance de scripts (TCS) pour évaluer le raisonnement clinique infirmier (RCI)

L'enseignement, l'apprentissage et l'évaluation du raisonnement clinique en sciences infirmières est un défi pour les éducateurs de cette profession et leurs étudiants. Depuis plusieurs décennies, les chercheurs et les éducateurs dans le domaine des sciences de la santé ont travaillé pour élaborer des instruments d'évaluation dans le but de pouvoir mesurer le raisonnement clinique (Charlin, Bordage & Van der Vleuten, 2003). Plusieurs études semblent appuyer le test de concordance de script (TCS) en termes de validité, fiabilité, faisabilité et applicabilité pour plusieurs disciplines et différents contextes (Carrière & al, 2009). Deschênes et ses collaborateurs (2006; Deschênes, Charlin, Gagnon & Goudreau, 2011) ont mis au point et validé un TCS spécifiquement pour le raisonnement clinique en sciences infirmières (RCI). Comme l'évaluation a un impact important sur les stratégies d'apprentissage des étudiants (Sibert et al, 2001; Durak, Caliskan & Bor, 2007), les outils d'évaluation valides et fiables qui permettraient l'identification des problèmes spécifiques dans le développement du raisonnement clinique en sciences infirmières seraient très utiles pour guider les décisions concernant l'éducation (Gierl, 2007). Nous avons donc mené une étude pour explorer le potentiel diagnostique des questions d'un TCS. La question de recherche est la suivante: «Dans quelle mesure chaque question d’un TCS visant à évaluer le RCI peut-elle être reliée à des catégories et des stratégies de pensée spécifiques?" Avec une sous-question: «Comment peut-on décrire le potentiel diagnostique d’un TCS pour évaluer le RCI?". Nous avons fait une deuxième analyse de contenu des données qui ont été obtenues dans une étude précédente dans laquelle cinq vignettes (15 questions) du TCS de Deschênes (2006) ont été utilisées. Les résultats ont montré les catégories et stratégies de pensées utilisées pour répondre à certaines questions du TCS selon les groupes de participants. Aussi, nos résultats ont permis de découvrir des disparités importantes entre les groupes, notamment que le RCI des expertes est si différent des étudiantes, qu’il ne peut servir de référence. Enfin, cette étude démontre que le TCS a un potentiel diagnostique niveau par niveau (1ère, 2e, 3e année et expertes) et non d’un niveau à un autre.

Trauma abdominal penetrante: Revision sistematica de la literatura

Introducción El manejo de las heridas abdominales penetrantes ha variado en los últimos 30 años, la laparotomía mandatoria es la conducta más usada en el Hospital Occidente De Kennedy a pesar presentar complicaciones y aumentar las tasas de morbimortalidad. Existen diferentes conductas selectivas del trauma abdominal penetrante como son: valoraciones físicas seriadas, ultrasonografía, laparoscopia, TAC de triple contraste y lavado peritoneal; sin embargo no se ha definido cuál de estos métodos es el más eficiente para el diagnóstico. El objetivo es determinar cual es el método diagnostico más efectivo para evaluar el trauma abdominal penetrante dependiendo del sitio topográfico de la lesión. Métodos: Revisión sistemática de la literatura en revistas indexadas a nivel mundial y literatura gris colombiana. Se escogieron artículos entre 1990 y 2010 que suministraran la mejor evidencia. Se evaluó su calidad metodológica de acuerdo a las recomendaciones desarrolladas por la Asociación Médica Americana en JAMA 1993. Adicionalmente se utilizó el SCORE de calidad metodológico publicado en la revista Chilena de Cirugía 2003. Los estudios incluidos fueron organizados en una tabla de evidencia donde se tuvo en cuenta los siguientes puntos: fecha de publicación, revista, autor, nivel de evidencia y desenlace principal. Resultados: En total se encontraron 98 artículos, según los criterios de elegibilidad se seleccionaron 57 y se adiciono 2 guías de manejo clínico. A pesar de la heterogeneidad de los estudios se encontró concordancia en 17 artículos en cuanto la disminución de complicaciones, tiempo de estancia hospitalaria y disminución de laparotomías negativas con el uso de la TAC de triple contraste y la laparoscopia diagnostica. Conclusión: No existe un juicio para determinar que metodología diagnóstica es la más eficiente en el manejo conservador, pero resulta evidente que la tendencia actual del manejo del trauma abdominal está dirigida a seleccionar y a enfocar al paciente de forma individual. Las alternativas más efectivas hasta el momento ha considerar son la TAC de triple contraste y la laparoscopia diagnostica en las heridas en flancos, dorso y región toracoabdominal respectivamente.

Selective toxicity of different granular insecticides to the peach-potato aphid, Myzus persicae (Homoptera: Aphididae) and its parasitoid, Aphidius matricariae (Hymenoptera: Aphidiidae) in two differentially resistant potato cultivars

Field studies were conducted in Pakistan to examine the effects and the interaction of two differentially resistant potato cultivars i.e. Cardinal and Desiree (one partially resistant and one susceptible to Myzus persicae (Sulzer), respectively) with different dosage rates of granular insecticides, at different time intervals after application in relation to percent kill of M. persicae and effects on the parasitoid Aphidius matricariae Haliday (i.e. the third trophic level) within the aphid mummies, percent parasitism and Thimet 10G (phorate) was found about 30% more effective in reducing aphid population than the Furadan 3G (carbofuran). The highest doses of each insecticide caused maximum aphid mortality, in general aphid mortality appeared dose dependent. Mostly all the higher and lower doses of the tested insecticides were about 10% more effective on Cardinal than on Desiree. The most significant result was the synergistic interaction at the lower doses with plant resistance, so that the same level of control was recorded with the second highest dose on Cardinal as with the highest dose on Desiree. Also the same level of control was observed at the lowest dose on Cardinal as with the second last lowest dose on Desiree. Furadan 3G was found least toxic to the A. matricariae in terms of percent parasitism, emergence of parasitoids and number of mature eggs in the emerging females. Furadan 3G gave 13, 15 and 6% higher figures, respectively from the parasitoid characteristics than Thimet 10G. The highest doses of both insecticides were clearly toxic to the parasitoid. In general, the effects on the parasitoid were dose dependent. The second highest dose of Thimet 10G, gave the maximum yield

The relationships of age and length of service with job satisfaction: an examination of hotel employees in Thailand

Earlier studies suggest age is positively associated with job satisfaction, while others use length of service, or tenure, as a predictor of job satisfaction levels. This article examines whether age and tenure are individual determinants of satisfaction, or whether there is an interaction between the two. The results indicate that employee age is not significantly associated with overall job satisfaction level, but that tenure is. There is also significant relationship between tenure and facets of satisfaction (job, pay and fringe benefits), but the effect of tenure on satisfaction is significantly modified by age.