49 resultados para subtitling
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on tutkia, millaisia käännösstrategioita DVD-tekstittämisessä suositaan reaalioita eli kulttuurisidonnaisia käsitteitä käännettäessä. Lähtökohtana on, että osaa strategioista voidaan käyttää reaalioiden kulttuurisen erilaisuuden korostamiseen, osaa taas tämän erilaisuuden häivyttämiseen. Nämä kaksi kategoriaa eivät kuitenkaan kata kaikkia mahdollisia strategioita, minkä vuoksi myös neutraalit strategiat otetaan tutkielmassa huomioon. Tutkielman aineisto koostuu Suomessa nimillä Ruuvit löysällä ja Pikku-Britannia tunnettujen brittiläisten sketsisarjojen DVD-julkaisuista. Molemmat tutkituista julkaisuista käsittävät yhden tuotantokauden. Formaatiltaan sketsisarjat perustuvat lukuisiin lyhyisiin kohtauksiin, joissa käsitellään useita eri aihealueita. Tämän vuoksi ne soveltuvat erinomaisesti reaalioiden tutkimukseen. Tutkittava kääntämisen laji on DVD-kääntäminen, koska sen merkityksen voidaan katsoa kasvaneen DVD:n lisääntyneen suosion myötä. Tutkielman teoriatausta muodostuu reaalioiden, käännösstrategioiden ja tekstityksen teoriasta. Näistä osa-alueista ensimmäisessä korostuu kulttuurin vaikutus kieleen ja siten myös kääntämiseen, kun taas toinen pohjautuu sekä tekstitason kotouttavista ja vieraannuttavista käännösstrategioista että sanatason lokaaleista strategioista esitettyyn teoriaan, ja kolmannessa nousevat esille sanan ja kuvan yhteistyö sekä muut tekstittämiseen vaikuttavat tekijät, kuten rajallinen käytettävissä oleva tila ja aika. Yhdessä teorian eri osa-alueet mahdollistavat tutkimuksen, jossa voidaan tarkastella kulttuuristen, kielellisten ja audiovisuaalisten piirteiden vaikutusta reaalioiden kääntämiseen. Tutkielmassa käytetään kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivinen menetelmä perustuu käännösstrategioiden käyttötapojen kuvaamiseen tutkimalla tutkimusaineistosta transkriboituja reaalioiden käännöksiä yksittäisissä tapauksissa. Analyysissa otetaan huomioon ensisijaisesti reaalioiden tekstuaalinen ja audiovisuaalinen konteksti sekä niiden oletettu tunnistettavuus käännösten kohdekulttuurissa. Tätä analyysia täydennetään kaikkien havaittujen reaalioiden kääntämistä kuvaavalla kvantitatiivisella menetelmällä. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että erilaisten käännösstrategioiden välillä on huomattavia eroja siinä, millä tavoin ja miten usein niitä käytetään. Lisäksi tulokset osoittavat odotetusti sen, että kotouttavat ja vieraannuttavat strategiat eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä molempia voidaan käyttää saman käännöksen sisällä. Kokonaisuutena tutkielmassa tuodaan ilmi monia aihealueen tutkimiseen liittyviä haasteita aina kulttuurin määrittelystä audiovisuaalisen aineiston analysoimiseen asti. Avainsanat: Kulttuurisidonnaiset käsitteet, käännösstrategia, tekstittäminen, kotouttaminen, vieraannuttaminen
Resumo:
Tutkielma käsittelee suomalaisten televisiotekstittäjien ammatillisuutta, käännösprosessia ja digitaalisten tekstitysohjelmien vaikutuksia tekstitysprosessiin ammattitekstittäjien näkökulmasta. Suomen television digitalisoituminen on aiheuttanut mullistuksia myös tekstitysalalla kun tekstitettävä kuvamateriaali on ryhdytty toimittamaan käännöstoimistoille ja tekstittäjille digitaalisena. Teoriaosuudessa käsitellään käännös- ja tekstitystutkimusta sekä koulutusta Suomessa, ammattitaitoa ja ammatillisuutta sekä kääntämisen apukeinoja. Tekstittäminen esitellään erikoistuneena kääntämisen muotona. On kuitenkin myös huomioitava, että kääntäminen on yksi vaihe tekstitysprosessissa. Teoriaosuus päättyy suomalaisten televisiotekstittäjien arjen ja työkentän nykytilanteen käsittelyyn – tekstittäjät työskentelevät monenlaisilla työehdoilla ja laadun kriteerit saatetaan joutua arvioimaan uudelleen. Empiirisen osan alussa esitetään, että suomalaisia televisiotekstittäjiä on haastateltu yllättävän vähän, ja Jääskeläisen ajatuksiin nojaten mainitaan, että tekstittämisen alalla on vielä paljon tutkimatta – etenkin suomalaisesta tekstitysprosessista löytyy tutkittavaa. Tutkimuskohde on ammatikseen televisioon tekstityksiä tekevät kääntäjät. Suomalaiselle tekstitykseen erikoistuneelle käännöstoimistolle työskenteleville tekstittäjille lähetettiin alkutalvesta 2008 kyselylomake, jolla kartoitettiin sekä monivalintakysymyksillä että avoimilla kysymyksillä heidän ammatillisuuttaan, työmenetelmiään, käännös- ja tekstitysprosessiaan, ammattiylpeyttään ja -identiteettiään, ajanhallintaansa, sekä heidän käyttämäänsä digitaalista tekstitysohjelmaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes kolmanneksella vastaajista on ammatistaan neutraali tai jopa negatiivinen käsitys. Näitä tekstittäjiä yhdistää se seikka, että kaikilla on alle 5 vuotta kokemusta alalta. Valtaosa vastanneista on kuitenkin ylpeitä siitä, että toimivat suomen kielen ammattilaisina. Tekstitysprosessi oli lomakkeessa jaettu esikatseluvaiheeseen, käännösvaiheeseen, ajastamisvaiheeseen ja korjauskatseluvaiheeseen. Tekstittäjät pyydettiin mm. arvioimaan tekstitysprosessinsa kokonaiskestoa. Kestoissa ilmeni suuria eroavaisuuksia, joista ainakin osa korreloi kokemuksen kanssa. Runsas puolet vastaajista on hankkinut digitaalisen tekstitysohjelmiston käyttöönsä ja osa ajastaa edelleen käännöstoimistossa muun muassa ohjelmiston kalleuden vuoksi. Digitaalisen ohjelmiston myötä tekstitysprosessiin ja työkäytänteisiin on tullut muutoksia, kun videonauhureista ja televisioista on siirrytty pelkän tietokoneen käyttöön. On mahdollista tehdä etätyötä kaukomailta käsin, kääntää ja ajastaa lomittain tai tehdä esiajastus ja kääntää sitten. Digitaalinen tekniikka on siis mahdollistanut tekstitysprosessin muuttumisen ja vaihtoehtoiset työmenetelmät, mutta kaikista menetelmistä ei välttämättä ole tekstittäjälle hyötyä. Perinteinen tekstitysprosessi (esikatselu, repliikkijakojen merkitseminen käsikirjoitukseen, kääntäminen ja repliikkien laadinta, korjaukset ja tarkastuskatselu) vaikuttaa edelleen tehokkaimmalta. Vaikka työkäytänteet eroavat toisistaan, kokonaiskäsitys on se, että digitalisoitumisen alkukangertelujen jälkeen tekstittäjien työskentely on tehostunut.
Resumo:
Eguíluz, Federico; Merino, Raquel; Olsen, Vickie; Pajares, Eterio; Santamaría, José Miguel (eds.)
Resumo:
This essay aims to confront the literary text Wuthering Heights by Emily Brontë with five of its screen adaptations and Portuguese subtitles. Owing to the scope of the study, it will necessarily afford merely a bird‘s eye view of the issues and serve as a starting point for further research. Accordingly, the following questions are used as guidelines: What transformations occur in the process of adapting the original text to the screen? Do subtitles update the film dialogues to the target audience‘s cultural and linguistic context? Are subtitles influenced more by oral speech than by written literary discourse? Shouldn‘t subtitles in fact reflect the poetic function prevalent in screen adaptations of literary texts? Rather than attempt to answer these questions, we focus on the objects as phenomena. Our interdisciplinary undertaking clearly involves a semio-pragmatic stance, at this stage trying to avoid theoretical backdrops that may affect our apprehension of the objects as to their qualities, singularities, and conventional traits, based on Lucia Santaella‘s interpretation of Charles S. Peirce‘s phaneroscopy. From an empirical standpoint, we gather features and describe peculiarities, under the presumption that there are substrata in subtitling that point or should point to the literary source text, albeit through the mediation of a film script and a particular cinematic style. Therefore, we consider how the subtitling process may be influenced by the literary intertext, the idiosyncrasies of a particular film adaptation, as well as the socio-cultural context of the subtitler and target audience. First, we isolate one of the novel‘s most poignant scenes – ‗I am Heathcliff‘ – taking into account its symbolic play and significance in relation to character and plot construction. Secondly, we study American, English, French, and Mexican adaptations of the excerpt into film in terms of intersemiotic transformations. Then we analyze differences between the film dialogues and their Portuguese subtitles.
Resumo:
This study was designed to present and discuss some results produced by a research involving the use of English subtitles of some news videos from the webiste Reuters.com (http://www.reuters.com) with pedagogical reasons in a Brazilian context (Academic English for Journalism). We have developed the research during two semesters at UNESP (Universidade Estadual Paulista Júlio de Mesquita Filho). The professor in charge of the study has chosen the students of Journalism as the audience to whom the videos were presented. The assumptions of many theorists and experts in Audiovisual Translation were adopted as our Theoretical Sources. The first step of the study was the assessment of the syllabus of each course. This was very helpful as a guidance in order to choose the most relevant and interesting videos for students. After the evaluation of academic and professional interests, we chose some videos to insert appropriate subtitles, according to some strategies suggested by Panayota Georgakopoulou and Henrik Gottlieb. Finally we presented the videos during the English classes. At the first time, they were presented without subtitles just to notice the comprehension level of the students. After that, the videos were presented with English subtitles. As we first assumed, the students haven’t had the whole comprehension of specific details during the first presentation, they have just used their previous knowledge and the visual aids to help them in a superficial understanding of the news. As the subtitles appear, the process of communication was finally accomplished.
Resumo:
This project assesses translating and subtitling humor in Italian and Spanish language films subtitled into English. Humor in film is problematic to translate when subtitling: visual humor may need no assistance to be delivered to a target audience, but verbal humor requires thorough analysis to be constructed effectively in the target language. To keep humor alive in target language translations, translators must understand the structure and function of humor. This project researches humor theory, translation and subtitling. It analyzes humor function through humor theory and applies this knowledge to translating audiovisual mediums. An understanding of joke structure and humor function can serve as a guide for translators to recognize, devise and evaluate equivalent translations of humor in film.
Resumo:
Lo scopo di questa tesi è mettere a confronto due tecniche di sottotitolaggio presenti sul mercato, sottotitolando uno spezzone del film “This is England”. Il primo approccio è il sottotitolaggio tradizionale, ovvero la creazione di sottotitoli in una data lingua a partire dall’audio e dallo script nella lingua dei dialoghi originali. Il secondo metodo è il pivot subtitling, che consiste nella creazione di sottotitoli in una determinata lingua a partire da sottotitoli esistenti in una lingua diversa da quella dei dialoghi originali. Questa tesi nasce dalla curiosità di sperimentare personalmente le due tecniche e formare una mia opinione critica al riguardo. Così è seguita la scelta di un film. Il film “This is England”, di difficile comprensione a causa di accenti particolarmente marcati di alcuni protagonisti, della densità di alcuni dialoghi e dei riferimenti culturali alla sottocultura inglese skinhead nata a fine anni ‘60. La parte principale del lavoro è stata la creazione dei sottotitoli. Nel primo capitolo introdurrò il film, spiegherò la prima fase del lavoro, ovvero come ho svolto il processo del sottotitolaggio tradizionale, successivamente seguiranno nozioni sui pivot subtitles e il secondo processo di creazione di quelli italiani. Il secondo capitolo spiegherà il concetto di qualità dei sottotitoli. Successivamente seguiranno i commenti ai sottotitoli: si tratterà di mettere a confronto i sottotitoli ottenuti con le due diverse tecniche per la medesima battuta o scena. Per finire analizzerò le differenze che emergono dalle due tecniche, l’impatto sul pubblico, i vantaggi e gli svantaggi di ognuna e i motivi per cui una viene utilizzata più dell’altra. Queste considerazioni serviranno per dare una risposta alla questione della tesi: in cosa consiste la differenza fra le due tecniche? Sono accettabili entrambi i risultati seppur diversi?
Resumo:
In recent years, more and more Chinese films have been exported abroad. This thesis intends to explore the subtitling of Chinese cinema into English, with Zhang Yimou’s films as a case study. Zhang Yimou is arguably the most critically and internationally acclaimed Chinese filmmaker, who has experimented with a variety of genres of films. I argue that in the subtitling of his films, there is an obvious adoption of the domestication translation strategy that reduces or even omits Chinese cultural references. I try to discover what cultural categories or perspectives of China are prone to the domestication of translation and have formulated five categories: humour, politeness, dialect, history and songs and the Peking Opera. My methodology is that I compare the source Chinese dialogue lines with the existing English subtitles by providing literal translations of the source lines, and I will also give my alternative translations that tend to retain the source cultural references better. I also speculate that the domestication strategy is frequently employed by subtitlers possibly because the subtitlers assume the source cultural references are difficult for target language subtitle readers to comprehend, even if they are translated into a target language. However, subtitle readers are very likely to understand more than what the dialogue lines and the target language subtitles express, because films are multimodal entities and verbal information is not the only source of information for subtitle readers. The image and the sound are also significant sources of information for subtitle readers who are constantly involved in a dynamic film-watching experience. They are also expected to grasp visual and acoustic information. The complete omission or domestication of source cultural references might also affect their interpretation of the non-verbal cues. I also contemplate that the translation, which frequently domesticates the source culture carried out by a translator who is also a native speaker of the source language, is ‘submissive translation’.
Resumo:
The purpose of this study is to explore how the potential cues of spoken sarcasm and irony are transferred into written Finnish subtitles in the American television series Gilmore Girls. The aim is to discover how the use of cuing differs between the English source text and the Finnish target text. The research is conducted through qualitative and quantitative analysis and comparison between the two languages. Three (3) episodes from Gilmore Girls are analysed using the Finnish DVD subtitles and the episodes’ English unofficial transcripts. The sarco-ironic remarks and their translations are identified, and their individual sarco-ironic cues are categorised. The number of cues, the number of cues in each category and the number of cue shifts are compared quantitatively in order to find whether the translator uses less or different cues than the writer of the original source text. The qualitative analysis focuses on the cue types used in both texts. The results confirmed the hypothesis of sarcasm and irony being relatively straightforward linguistic phenomena to translate, and the hypothesis of the category of words of reinforcement/trivialising being the most used in conveying sarcasm and irony. However, the study also showed that even though some cues were cut in the translation process, the sarco-ironic meaning was rarely omitted entirely from the translation. The findings also showed that the number of cue shifts was surprisingly low. From these results we can deduce that at least in the context of DVD subtitles, sarcasm and irony can be conveyed also in writing, and even though some cues were omitted or shifted, sarcasm and irony were still detectable in the Finnish subtitles. The language used in DVD translations uses less cues of sarcasm and irony and it could thus be considered less versatile than the original source language.
Resumo:
The rise of Web 2.0 has pushed the amateur to the forefront of public discourse, public policy and media scholarship. Typically non-salaried, non-specialist and untrained in media production, amateur producers are now seen as key drivers of the creative economy. But how do the activities of citizen journalists, fan fiction writers and bedroom musicians connect with longer traditions of extra-institutional media production? This edited collection provides a much-needed interdisciplinary contextualisation of amateur media before and after Web 2.0. Surveying the institutional, economic and legal construction of the amateur media producer via a series of case studies, it features contributions from experts in the fields of law, economics and media studies based in the UK, Europe and Singapore. Each section of the book contains a detailed case study on a selected topic, followed by two further pieces providing additional analysis and commentary. Using an extraordinary array of case studies and examples, from YouTube to online games, from subtitling communities to reality TV, the book is neither a celebration of amateur production nor a denunciation of the demise of professional media industries. Rather, this book presents a critical dialogue across law and the humanities, exploring the dynamic tensions and interdependencies between amateur and professional creative production. This book will appeal to both academics and students of intellectual property and media law, as well as to scholars and students of economics, media, cultural and internet studies.
Resumo:
The identification of an original and idiosyncratic style in the work of the Spanish filmmaker Pedro Almodóvar provides the tone of the speech with a semantic function: linguistic variation and specific registers help to transmit the message and intention of the author. As a consequence of this, the possibilities for the translation being carried away in similar linguistic terms to those of the original text will be higher than in texts without linguistic peculiarities or stylistically unmarked. The purpose of this paper is to reflect on the influence exerted by the original author in the reception of his work abroad and, consequently, in its translation. In this sense, we will analyse the informative value of certain linguistic uses as well as the importance of enriching stylistically the subtitles in these connotative texts through the example of Almodóvar’s film "Volver" and its translation into Polish (2006).