Domestic, vertical, and horizontal multinationals : a general equilibrium approach using the "knowledge capital model"

One of the key factors behind the growth in global trade in recent decades is an increase in intermediate input as a result of the development of vertical production networks (Feensta, 1998). It is widely recognized that the formation of production networks is due to the expansion of multinational enterprises' (MNEs) activities. MNEs have been differentiated into two types according to their production structure: horizontal and vertical foreign direct investment (FDI). In this paper, we extend the model presented by Zhang and Markusen (1999) to include horizontal and vertical FDI in a model with traded intermediates, using numerical general equilibrium analysis. The simulation results show that horizontal MNEs are more likely to exist when countries are similar in size and in relative factor endowments. Vertical MNEs are more likely to exist when countries differ in relative factor endowments, and trade costs are positive. From the results of the simulation, lower trade costs of final goods and differences in factor intensity are conditions for attracting vertical MNEs.

Is FTA/EPA effective for a developing country to attract FDI? : simulation analysis based on an extended knowledge-capital model

To prepare an answer to the question of how a developing country can attract FDI, this paper explored the factors and policies that may help bring FDI into a developing country by utilizing an extended version of the knowledge-capital model. With a special focus on the effects of FTAs/EPAs between market countries and developing countries, simulations with the model revealed the following: (1) Although FTA/EPA generally ends to increase FDI to a developing country, the possibility of improving welfare through increased demand for skilled and unskilled labor becomes higher as the size of the country declines; (2) Because the additional implementation of cost-saving policies to reduce firm-type/trade-link specific fixed costs ends to depreciate the price of skilled labor by saving its input, a developing country, which is extremely scarce in skilled labor, is better off avoiding the additional option; (3) If a country hopes to enjoy larger welfare gains with EPA, efforts to increase skilled labor in the country, such as investing in education, may be beneficial.

What best transfers knowledge? : capital, goods, and innovative labor in East Asia

This paper compares three knowledge carriers—trade, foreign direct investment (FDI), and inventors—as knowledge mediums, and investigates their effects on knowledge flow in East Asia from 1996 to 2010. Using patent citations as a proxy for knowledge flow, this paper shows that FDI and inventor mobility have positive effects on increasing patent citations in East Asia when the technological portfolios of two countries are less similar. While trade shows statistical significance, the effect is inconsistent according to the regression models.

Knowledge capital, endogenous growth and regional disparities in productivity:multi-level evidences from China

This paper examines the role of knowledge capital in persistent regional productivity disparities in developing countries. The hypotheses are tested using regional and firm level longitudinal data from China. It is found that inequalities in knowledge creation and transfer, both inter-generational and international, played a significant role in increasing regional disparities in productivity. These inequalities are exacerbated by the accumulative nature of knowledge capital. All this leads to self-perpetuating cycles of success and failure, particularly compounded with asymmetric financial and human capital between different regions.

Enterprise information portals: potential for evaluating research for knowledge management and human capital assets using social network analysis

Paper presented at the ECKM 2010 – 11th European Conference on Knowledge Management, 2-3 September, 2010, Famalicão, Portugal. URL: http://www.academic-conferences.org/eckm/eckm2010/eckm10-home.htm

Social network analysis applied to knowledge creation and transfer in the portuguese agricultural R&D field: an exploratory study

Paper presented at the 9th European Conference on Knowledge Management, Southampton Solent University, Southampton, UK, 4-5 Sep. 2008. URL: http://academic-conferences.org/eckm/eckm2008/eckm08-home.htm

O capital intelectual e a performance das empresas do PSI 20

Num contexto de crescente complexidade e disponibilidade de informação, a gestão do capital intelectual assume cada vez mais preponderância como vantagem competitiva para as empresas que procuram maximizar o valor gerado. Esta investigação usa como metodologia príncipal o VAIC (coeficiente intelectual do valor adicionado), para assim estudar a existência de relação entre capital intelectual e a performance bolsista e financeira das empresas do PSI20. O VAIC é decomposto nos seus três indicadores de eficiência, tais como: capital humano, capital estrutural e capital físico. Os dados contemplam quinze empresas e nove anos de análise (2003 - 2011). Elaborou-se uma abordagem que recorre à utilização de técnicas econométricas para reduzir potênciais falhas no tratamento de dados em painel. Os resultados da análise demonstram uma relação positiva entre a aposta em capital intelectual a performance bolsista e financeira, ou seja, a utilização e gestão eficientes do capital intelectual contribuem de forma significativa na avaliação bolsista e financeira das empresas do PSI20.

A Proposal for System Performance Evaluation for an ERP Knowledge Extraction Model

Much has been researched and discussed in the importance played by knowledge in organizations. We are witnessing the establishment of the knowledge economy, but this "new economy" brings in itself a whole complex system of metrics and evaluations, and cannot be dissociated from it. Due to its importance, the initiatives of knowledge management must be continually assessed on their progress in order to verify whether they are moving towards achieving the goals of success. Thus, good measurement practices should include not only how the organization quantifies its knowledge capital, but also how resources are allocated to supply their growth. Thinking about the aspects listed above, this paper presents an approach to a model for Knowledge extraction using an ERP system, suggesting the establishment of a set of indicators for assessing organizational performance. The objective is to evaluate the implementation of projects of knowledge management and thus observe the general development of the organization.

World knowledge competitiveness index 2002:benchmarking the globes high-performing regions

The World Knowledge Competitiveness Index 2002 is the first composite and relative measure of the knowledge economies of the globe's best performing regions. It represents an integrated and overall benchmark of the knowledge capacity, capability and sustainability of each region and the extent to which this knowledge is translated into economic value and transferred into the wealth of the citizens of each region. This publication has over 50 pages and covers the following sections: The Economics of Knowledge Competitiveness The Rankings - World Knowledge Competitiveness Index Human Capital Components Knowledge Capital Components Regional Economy Outputs Knowledge Sustainability Components Driving Knowledge-Based Growth

Référentiels des compétences et des métiers : une approche ontologique

Résumé La mondialisation des marchés, les mutations du contexte économique et enfin l'impact des nouvelles technologies de l'information ont obligé les entreprises à revoir la façon dont elles gèrent leurs capitaux intellectuel (gestion des connaissances) et humain (gestion des compétences). II est communément admis aujourd'hui que ceux-ci jouent un rôle particulièrement stratégique dans l'organisation. L'entreprise désireuse de se lancer dans une politique gestion de ces capitaux devra faire face à différents problèmes. En effet, afin de gérer ces connaissances et ces compétences, un long processus de capitalisation doit être réalisé. Celui-ci doit passer par différentes étapes comme l'identification, l'extraction et la représentation des connaissances et des compétences. Pour cela, il existe différentes méthodes de gestion des connaissances et des compétences comme MASK, CommonKADS, KOD... Malheureusement, ces différentes méthodes sont très lourdes à mettre en oeuvre, et se cantonnent à certains types de connaissances et sont, par conséquent, plus limitées dans les fonctionnalités qu'elles peuvent offrir. Enfin, la gestion des compétences et la gestion des connaissances sont deux domaines dissociés alors qu'il serait intéressant d'unifier ces deux approches en une seule. En effet, les compétences sont très proches des connaissances comme le souligne la définition de la compétence qui suit : « un ensemble de connaissances en action dans un contexte donné ». Par conséquent, nous avons choisi d'appuyer notre proposition sur le concept de compétence. En effet, la compétence est parmi les connaissances de l'entreprise l'une des plus cruciales, en particulier pour éviter la perte de savoir-faire ou pour pouvoir prévenir les besoins futurs de l'entreprise, car derrière les compétences des collaborateurs, se trouve l'efficacité de l'organisation. De plus, il est possible de décrire grâce à la compétence de nombreux autres concepts de l'organisation, comme les métiers, les missions, les projets, les formations... Malheureusement, il n'existe pas réellement de consensus sur la définition de la compétence. D'ailleurs, les différentes définitions existantes, même si elles sont pleinement satisfaisantes pour les experts, ne permettent pas de réaliser un système opérationnel. Dans notre approche; nous abordons la gestion des compétences à l'aide d'une méthode de gestion des connaissances. En effet, de par leur nature même, connaissance et compétence sont intimement liées et donc une telle méthode est parfaitement adaptée à la gestion des compétences. Afin de pouvoir exploiter ces connaissances et ces compétences nous avons dû, dans un premier temps, définir les concepts organisationnels de façon claire et computationnelle. Sur cette base, nous proposons une méthodologie de construction des différents référentiels d'entreprise (référentiel de compétences, des missions, des métiers...). Pour modéliser ces différents référentiels, nous avons choisi l'ontologie, car elle permet d'obtenir des définitions cohérentes et consensuelles aux concepts tout en supportant les diversités langagières. Ensuite, nous cartographions les connaissances de l'entreprise (formations, missions, métiers...) sur ces différentes ontologies afin de pouvoir les exploiter et les diffuser. Notre approche de la gestion des connaissances et de la gestion des compétences a permis la réalisation d'un outil offrant de nombreuses fonctionnalités comme la gestion des aires de mobilités, l'analyse stratégique, les annuaires ou encore la gestion des CV. Abstract The globalization of markets, the easing of economical regulation and finally the impact of new information and communication technologies have obliged firms to re-examine the way they manage their knowledge capital (knowledge management) and their human capital (competence management). It is commonly admitted that knowledge plays a slightly strategical role in the organization. The firms who want to establish one politic of management of these capitals will have to face with different problems. To manage that knowledge, a long process of capitalization must be done. That one has different steps like identification, extraction and representation of knowledge and competences. There are some different methods of knowledge management like MASK, CommonKADS or KOD. Unfortunately, those methods are very difficult to implement and are using only some types of knowledge and are consequently more limited in the functionalities they can offer. Knowledge management and competence management are two different domain where it could be interesting to unify those to one. Indeed, competence is very close than knowledge as underline this definition: "a set of knowledge in action in a specified context". We choose in our approach to rely on the concept of competence. Indeed, the competence is one of crucial knowledge in the company, particularly to avoid the loss of know-how or to prevent future needs. Because behind collaborator's competence, we can find company efficiency. Unfortunately, there is no real consensus on the definition of the concept of competence. Moreover, existing different definitions don't permit to develop an operational system. Among other key concept, we can find jobs, mission, project, and training... Moreover, we approach different problems of the competence management under the angle of the knowledge management. Indeed, knowledge and competence are closely linked. Then, we propose a method to build different company repositories (competence, jobs, projects repositories). To model those different repositories we choose ontology because it permits to obtain coherent and consensual definitions of the concepts with support of linguistics diversities too. This building repositories method coupled with this knowledge and competence management approach permitted the realization of a tool offering functionalities like mobility management, strategical analysis, yellow pages or CV management.

Competition, innovation and growth with limited commitment

We study how barriers to business start-up affect the investment in knowledge capital when contracts are not enforceable. Barriers to business start-up lower the competition for knowledge capital and, in absence of commitment, reduce the incentive to accumulate knowledge. As a result, countries with large barriers experience lower income and growth. Our results are consistent with cross-country evidence showing that the cost of business start-up is negatively correlated with the level and growth of income.

The growth and diffusion of knowlegde and the theory of the firm

We analyze the implications of a market imperfection related to the inability to establish intellectual property rights, that we label {\it unverifiable communication}. Employees are able to collude with external parties selling ``knowledge capital'' of the firm. The firm organizer engages in strategic interaction simultaneously with employees and competitors, as she introduces endogenous transaction costs in the market for information between those agents. Incentive schemes and communication costs are the key strategic variables used by the firm to induce frictions in collusive markets. Unverifiable communication introduces severe allocative distortions, both at internal product development and at intended sale of information (technology transfer). We derive implications of the model for observable decisions like characteristics of the employment relationship (full employment, incompatibility with other jobs), firms' preferences over cluster characteristics for location decisions, optimal size at entry, in--house development vs sale strategies for innovations and industry evolution.

Yksilön oppimisen vaikutus organisaation tietovarannon kehittymiselle

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yksilön oppimisen vaikutuksia organisaation tietovarannolle. Edellisten lisäksi huomio kiinnittyi organisaation oppimiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä yksilön oppimisprosessiin, jonka seurauksena tieto muodostuu. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin taloutta ja liike-elämää käsittelevistä lehdistä. Tutkimusaineistoon valittiin kaikki tutkimusaihetta koskevat kirjoitukset. Analysointi toteutettiin tyypittelemällä tutkimusaineisto tyyppeihin kirjoitusten sisällön mukaisesti. Eri teemoja käsittelevien tyyppien sisältöä analysoitiin luoden samalla kuvaa kustakin tyypistä. Tyypittelyn ja analysoinnin tuloksena saatiin teoriaa tukevia vastauksia tutkimusongelmaan. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena havaitaan yksilön oppimisella olevan merkittäviä vaikutuksia organisaation tietovarantoon. Organisaation yksilöiden tieto leviää koko organisaation hyödynnettäväksi esimerkiksi ihmisten välisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä kuitenkin vain osittain. Osa tiedosta on vain yksilöllä.

Innovaatiojohtaminen suunnittelutoimistossa

Työn tavoitteena oli tutkia konsulttiyrityksen metsäteollisuusliiketoimintaryhmän innovatiivisuutta sekä sitä, onko johdon asettamia innovatiivisuuden tavoitteita saavutettu. Tavoitteena oli myös laatia innovaatiojohtamisen malli sekä antaa toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia. Tutkimuksen teoriaosuus tehtiin kirjallisuustutkimuksena ja siinä selvitettiin, mitä innovatiivisuus merkitsee yrityksille, mitkä asiat vaikuttavat organisaation innovatiivisuuteen ja mitä innovaatiojohtamisessa tulee ottaa huomioon. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritettiin case-analyysinä, ja se toteutettiin linjajohdon henkilöhaastattelujen, ja henkilöstölle tehtyjen kyselyjen avulla. Innovaatio on idean toimeenpano käytännössä, markkinoille saatettu toteutus tai uusittu prosessi. Jos innovaatioiden avulla saavutetaan radikaalia parannusta, niin kaizen-filosofia on pienin askelin tehtävää jatkuvaa parantamista. Yritysten innovatiivisuuteen vaikuttaa sekä kovia että pehmeitä asioita. Kovia asioita ovat mm. strategia, organisaation rakenne ja järjestelmät. Pehmeitä asioita taas ovat mm. yhteiset arvot, osaaminen, henkilöstö ja johtamistyyli. Kaikki edellä mainitut asiat tulee huomioida innovatiivisuuden kehittämisessä. Yritysten tietopääoma syntyy kyvystä käyttää hyväksi aineetonta pääomaa, joka on mm. dataa, informaatiota, immateriaalioikeuksia, osaamista, motivaatiota ja sitoutumista. Tutkitun konsulttiyrityksen metsäteollisuusliiketoimintaryhmällä on johdon asettamat innovatiivisuustavoitteet. Yrityksessä on valtavasti irrallista tietoa. Henkilöstön osaaminen ja motivaatio ovat korkeata luokkaa. Yritykselle on määritelty strategia, mutta sen jalkauttaminen henkilöstölle ei ole ollut tehokasta. Tutkitulla yrityksellä on monia innovatiivisuuteen kannustavia järjestelmiä. Järjestelmien käyttö on vain pienen ryhmän käytössä. Yrityksen innovatiivisuuspotentiaali on valtava. Toimenpide-ehdotuksina ja suosituksina esitetään yritykselle innovaatiojohtamisen mallia. Esitetyssä mallissa määritellään mm. innovaatiojohtamisen vastuut uudelleen. Innovaatioprosessi määritellään kokonaisvaltaisena asiana. Nykyisten järjestelmien käyttö laajennetaan koko henkilöstön käytettäväksi

Kansallinen osaamispääomarekisteri ja kansalaisen sähköinen ansioluettelo - tapaustutkimus julkishallinnon tietojärjestelmän syntyvaiheesta

Tapaustutkimuksessa kansallisesta osaamispääomarekisteristä ja kansalaisen sähköisestä ansioluettelosta selvitettiin julkishallinnon tietojärjestelmän hallinnon sijoittamista, jotta se mahdollisimman hyvin tukisi yhtäältä järjestelmän kehittämistä tuottavasti ja toisaalta saisi käyttöönsä mahdollisimman laajan taustatietämyksen. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin, miten järjestelmä tulisi organisoida, jotta palvelut paranisivat ja tuottavuus lisääntyisi. Kysymystä organisoitumisesta ja hallinnoinnista lähestyttiin projektijohtamisen ja tietojohtamisen käsitteistä lähtien. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisia käyttäjänäkökulmia ja hahmotettiin järjestelmän erilaisia asiakkaita sekä sidosryhmiä. Empiirisenä viitekehyksenä käytettiin valtionhallinnon asiakirjoja, OpetusTIME –valmisteluryhmän kokouskeskusteluja sekä muita aiheeseen liittyviä tietolähteitä. Keskeinen havaintoni oli, että rakennettaessa tietojärjestelmää valtionhallinnon verkostomaisessa tilaaja-tuottaja –toiminnassa on olennaista erottaa prosessivastuu ja tuotantovastuu toisistaan. Toimintamallissa on kriittistä, miten johtoryhmä onnistuu ohjaustehtävässään. Lisäksi on huolehdittava prosessien mallinnuksen onnistumisesta.