786 resultados para Older people - Institutional care


Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

There is a substantial body of evidence that prescribing for care home residents is suboptimal and requires improvement. Consequently, there is a need to identify effective interventions to optimise prescribing and resident outcomes in this context.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

BACKGROUND: People living at home who lack ability to manage their medicine are entitled to assistance to improve adherence provided by a home care assistant employed by social care. AIM: The aim was to describe how older people with chronic diseases, living at home, experience the use and assistance of administration of medicines in the context of social care. DESIGN: A qualitative descriptive study. METHODS: Ten participants (age 65+) living at home were interviewed in the participants' own homes. Latent content analysis was used. FINDINGS: The assistance eases daily life with regard to practical matters and increases adherence to a medicine regimen. There were mixed feelings about being dependent on assistance; it interferes with self-sufficiency at a time of health transition. Participants were balancing empowerment and a dubious perception of the home care assistants' knowledge of medicine and safety. Physicians' and district nurses' professional knowledge was a safety guarantee for the medicine process. CONCLUSIONS: Assistance eases daily life and medicine regimen adherence. Dependence on assistance may affect self-sufficiency. Perceived safety varied relating to home care assistants' knowledge of medicine. RELEVANCE TO CLINICAL PRACTICE: A well-functioning medicine assistance is crucial to enable older people to remain at home. A person-centred approach to health- and social care delivery is efficient and improve outcome for the recipient of care.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

This chapter deals with the increasing issues surrounding end-of-life decision making. As the life trajectory for older people changes, the need for open discussion about their health problems and treatment becomes more critical. Acceptance of the ageing process itself is often not easy so the matter of a good death is even more distressing for some people to consider. The vignette provides an excellent discussion on the need for open dialogue with the older person and their families, whether they are acutely ill or have chronic health problems. How a person wishes to be treated when quality of life is not going to improve, no matter what interventions are put in place, seems essential for person-centred care. The issue of competency is one that must be determined before any decision is made by any person involved in care.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

PURPOSE We wanted to assess the effectiveness of a home-based physical activity program, the Depression in Late Life Intervention Trial of Exercise (DeLLITE), in improving function, quality of life, and mood in older people with depressive symptoms. METHODS We undertook a randomized controlled trial involving 193 people aged 75 years and older with depressive symptoms at enrollment who were recruited from primary health care practices in Auckland, New Zealand. Participants received either an individualized physical activity program or social visits to control for the contact time of the activity intervention delivered over 6 months. Primary outcome measures were function, a short physical performance battery comprising balance and mobility, and the Nottingham Extended Activities of Daily Living scale. Secondary outcome measures were quality of life, the Medical Outcomes Study 36-item short form, mood, Geriatric Depression Scale (GDS-15), physical activity, Auckland Heart Study Physical Activity Questionnaire, and self-report of falls. Repeated measures analyses tested the differential impact on outcomes over 12 months’ follow-up. RESULTS The mean age of the participants was 81 years, and 59% were women. All participants scored in the at–risk category on the depression screen, 53% had a Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders or International Classification of Diseases, Tenth Revision diagnosis of major depression or scored more than 4 on the GDS-15 at baseline, indicating moderate or severe depression. Almost all participants, 187 (97%), completed the trial. Overall there were no differences in the impact of the 2 interventions on outcomes. Mood and mental health related quality of life improved for both groups. CONCLUSION he DeLLITE activity program improved mood and quality of life for older people with depressive symptoms as much as the effect of social visits. Future social and activity interventions should be tested against a true usual care control.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Pós-graduação em Enfermagem (mestrado profissional) - FMB

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

The report-book has 10 profiles of institutionalized persons in the Vila Vicentina´s asylum in Bauru. The intention is to show the history of these men, the path that led to the institutionalization, their routine in the shelter and what are their biggest dreams. Giving “voice” for this group of marginalized, the book alerts the issue of abandonment of the elderly by their families and lead a reflection on society. In addition, it also calls the “traditional” media attention to the question, since the only recurring theme of the newspaperspages when tragedy happens

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Väitöskirjassa selvitettiin ikäihmisten laitoshoitoon siirtymisen todennäköisyyttä ja sen taustoja kansainvälisesti ainutlaatuisen rekisteriaineiston avulla. Selvitettäviä asioita olivat eri sairauksien, sosioekonomisten tekijöiden, puolison olemassaolon ja leskeksi jäämisen yhteys laitoshoitoon siirtymiseen yli 65-vuotiailla suomalaisilla. Tutkimuksessa havaittiin, että dementia, Parkinsonin tauti, aivohalvaus, masennusoireet ja muut mielenterveysongelmat, lonkkamurtuma sekä diabetes lisäsivät ikäihmisten todennäköisyyttä siirtyä laitoshoitoon yli 50 prosentilla, kun muut sairaudet ja sosiodemografiset tekijät oli otettu huomioon. Korkeat tulot vähensivät laitoshoidon todennäköisyyttä, kun taas puutteellinen asuminen (ilman peseytymistiloja tai keskus- tai sähkölämmitystä) sekä erittäin puutteellinen asuminen (ilman lämmintä vettä, vesijohtoa, viemäriä tai vesivessaa) lisäsivät todennäkösyyttä, kun muut sosiodemografiset tekijät, sairaudet ja asuinalue oli huomioitu. Kerrostalon hissittömyys ei ollut yhteydessä laitoshoidon todennäköisyyteen. Todennäköisyys siirtyä laitoshoitoon oli jostain syystä korkeampaa niillä ikäihmisillä, jotka asuivat vuokralla ja matalampaa omakotitalossa asuvilla ja niillä, joilla oli auto. Puolison olemassaolo vähensi ja leskeksi jääminen lisäsi laitoshoidon todennäköisyyttä huomattavasti. Todennäköisyys oli erityisen suuri, yli kolminkertainen, kun puolison kuolemasta oli kulunut enintään kuukausi verrattuna niihin, joiden puoliso oli elossa. Todennäköisyys laski, kun puolison kuolemasta kului aikaa. Miesten ja naisten tulokset olivat samansuuntaisia. Korkeat tulot tai koulutus eivät suojanneet riskiltä joutua laitoshoitoon puolison kuoltua. Puolison kuolema näyttää lisäävän hoidon tarvetta, kun kotona ei ole enää puolisoa tukemassa ja huolehtimassa kodin askareista. Laitoshoidon tarve vähenee, jos ja kun lesket ajan kuluessa oppivat elämään yksin. Toisaalta tutkimustulokset saattavat viitata myös siihen, että kaikkein huonokuntoisimmat lesket, jotka eivät pärjää yksin asuessaan, siirtyvät laitoshoitoon hyvin nopeasti puolison kuoltua. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä yli 280 000 yli 65-vuotiasta henkilöä, joiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymistä seurattiin tammikuusta 1998 syyskuuhun 2003. Laitoshoidoksi määriteltiin terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa tai vastaavissa yksiköissä tapahtuva pitkäaikainen hoito, joka kesti yli 90 vuorokautta tai oli vahvistettu pitkäaikaishoidon päätöksellä. Tutkimuksessa käytetty aineisto koottiin väestörekistereistä, sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereistä ja lääkerekistereistä.