Naantalin luostarin kulttuuriperintö

Kirjallisuusarvostelu

Naantalia syvällisesti

Kirjallisuusarvostelu

Bensiinin valmistus Naantalin jalostamolla

Työn tarkoituksena oli kartoittaa ja dokumentoida nykyinen bensiininvalmistusprosessi Fortumin Naantalin erikoistuotejalostamolla. Tavoitteena oli löytää nykyisestä prosessista pullonkauloja logistiikkasimulaattorilla sekä hakea ratkaisuja, joilla niitä voitaisiin poistaa. Bensiiniä voidaan valmistaa joko panosprosessina tai linjasekoituksella. Panosprosessissa bensiinikomponentit siirtolinjataan yksitellen valmistussäiliöön, jossa ne sen jälkeen sekoitetaan valmiiksi tuotteeksi. Tällä tavoin valmistetaan bensiiniä Fortumin Naantalin jalostamolla. Linjasekoitusmenetelmässä bensiinikomponentit syötetään kaikki yhtäaikaa linjaan, jossa ne sekoittuvat. Sekoituksen apuna voidaan käyttää linjassa staattisia sekoittimia. Linjasekoitusmenetelmällä saadaan suoraan säiliöön valmista tuotetta. Tällaista menetelmää käytetään Fortumin Porvoon jalostamolla. Bensiinin valmistuksen kaksi tärkeintä muuttujaa ovat höyrynpaine ja oktaaniluku. Esimerkeissä on esitetty panosprosessi- ja linjasekoitusmalleja eri jalostamoilla eripuolilla maailmaa. Naantalin jalostamon bensiininvalmistuksen logistiikkaa kuvaava malli valmistettiin kokeellisessa osassa Tecnomatix Technologiesin kehittämällä eMPlant-simulointiohjelmistolla. Bensiininvalmistuksen logistisiin ongelmakohtiin keskityttiin simulointimallia laadittaessa. Naantalin jalostamoa kuvaavan simulointimallin lisäksi rakennettiin kaksi vaihtoehtoista mallia parantamaan jalostamon bensiinivalmistuksen logistiikkaa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa suurennettiin kahta bensiininvalmistuslinjaa, ja toisessa otettiin käyttöön uusi säiliö BE98 valmistusta varten. Vaihtoehtoisten mallien rakentamisen tavoitteena oli saada tietoa mahdollisia investointipäätöksiä varten. Tulosten perusteella uuden valmistussäiliön käyttöönottoa voidaan pitää teknisesti kannattavana. Taloudellisesti hanke on kannattava, jos uuden säiliön rakentamisen sijaan on mahdollisuus vapauttaa jokin olemassa oleva säiliö tähän käyttöön. Yksi simulointimallin kehityskohde on sen käyttöliittymän muuntaminen käyttäjäystävällisempään muotoon. Tällöin tuotannonsuunnittelija voisi käyttää mallia tuotannonsuunnittelun apuna. Mallin tarkentaminen vastaamaan paremmin nykyistä valmistusprosessia on myös yksi kehityskohde.

Ammoniumkloridi Porvoon ja Naantalin jalostamoiden vetyverkoissa

Tässä työssä on käsitelty ammoniumkloridia Porvoon ja Naantalin jalostamoiden vetyverkoissa. Tietoa ammoniumkloridin aiheuttamista ongelmista ja niihin vaikuttavista tekijöistä on kerätty ja niiden pohjalta on pyritty löytämään keinoja, joilla ongelmaa voidaan vähentää tai poistaa. Kirjallisuusosassa on käsitelty ammoniumkloridia, sen aiheuttamaa korroosiota ja materiaalien ammoniumkloridikestävyyttä. Lisäksi kirjallisuusosassa on käsitelty ammoniumkloridin muodostumiseen tarvittavan vetykloridin määritysmenetelmiä sekä ammonium- ja kloridi-ionien määritysmenetelmiä. Työn soveltavassa osassa kerättiin tietoa ammoniumkloridin aiheuttamista ongelmista ja ammoniumkloridin muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi Porvoon jalostamolla suoritettiin mittauksia, joilla määritettiin ammoniakki- ja vetykloridipitoisuuksia vetyvirroista. Tulosten perusteella saatiin käsitys jalostamon ammoniumkloridiongelman nykytilanteesta ja tutkittiin ammoniumkloridia muodostavien ammoniakin ja vetykloridin lähteitä. Lisäksi keinoja vähentää ammoniumkloridin muodostumista tunnistettiin.

Säännöt Raision pitäjän, Naantalin kaupungin sekä Naantalin maaseurakunnan Eläinsuojelusyhtiölle

11 x 18 cm

Säännöt Raision pitäjän, Naantalin kaupungin sekä Naantalin maaseurakunnan Eläinsuojelusyhtiölle

11 x 18 cm

Valamon luostarin historiankirjoituksen historiaa

Kirjallisuusarvostelu

”No onhan naantalilainenki ny sentään parempi olla ku turkulaine!” Naantalin saaristokaupungin kuntaliitos kuntalaisen kokemana

Tutkielmani kohteena on vuonna 2009 toteutettu kuntaliitos, jossa Naantalin kaupunkiin liitettiin Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan kunnat. Tarkastelen kuntaliitosta tavallisten kuntalaisten kokemusten kautta ja selvitän, miten uuden Naantalin saaristokaupungin asukkaat näkevät liitoksen osana omaa arkeaan ja elinympäristöään. Tutkimuskysymykseni ovat miten kuntalaisten kuntaliitoksiin liittämät kokemukset muodostuvat, miten ne ovat suhteessa henkilön omaan paikalliseen kontekstiin ja miten kuntaliitokseen suhtaudutaan eri puolilla tutkimusaluetta. Tutkielmani perustuu Naantalin kaupungin alueella talvella 2013 tekemiini 16 teemahaastatteluun. Tarkastelen tavallisten kuntalaisten kokemuksia paikallisesti eletyn arjen näkökulmasta. Kansatieteen näkökulmasta ihmisten välisen vuorovaikutusprosessin tuloksena syntyvää kulttuuria ymmärretään kollektiivisena tietoisuutena mm. yleisesti hyväksytyistä tavoista, tiedoista, arvoista, ja kokemuksista. Kuntalaisten kokemuksia tarkastelen hyödyntäen moniäänistä tutkimusotetta, jolla tarkoitetaan kansatieteellisen tutkimuksen tapaa nostaa esille yksilöiden kokemuksia ja kulttuurin monitahoisuutta. Tutkimusaineistoa olen analysoinut käyttäen kulttuurianalyysiä, jonka avulla voidaan ymmärtää kulttuurissa piileviä merkitysrakenteita tulkitsemalla aineistosta nousevia teemoja sekä symboleja. Tutkielmani keskeisenä tuloksena on, että kuntalaisten kokemukset ovat suhteessa heidän kokemukseensa paikallisuudesta. Ihmisen sosiaalisen toiminnan tuloksena syntyvä paikallisuus muodostuu eri paikkoihin liitettävien paikan identiteettiä ilmentävien tekijöiden, sekä ihmisen johonkin paikkaan liittämän henkilökohtaisen identifioitumisen kautta. Kuntalaisten kokemuksissa kuntaliitos näyttäytyy eri puolilla Naantalia eri tavoin ja kokemukset liittyvät vahvasti kuntalaisen omaan elämänympäristöön ja arkeen sidottuun paikalliseen kontekstiin. Kuntaliitos on monitahoinen kokonaisuus, joka kuntalaisen kokemana näyttää hankalasti hahmotettavalta, ja johon liittyy pelkoja, epäluuloja ja kysymyksiä. Liitos ei ole vain negatiivinen asia, vaan se voidaan nähdä myös positiivisia muutoksia aikaansaavana kulttuurisena prosessina. Kuntaliitoksen tarkastelu auttaakin ymmärtämään sitä, miten kuntalaisen kokemukset kuntaliitoksesta suhtautuvat laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkielma liittyy Koneen säätiön rahoittamaan Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen tutkimushankkeeseen Etnologinen tutkimus kuntarakenteen muutoksista kuntalaisten näkökulmasta.