Die erste skoltsaamische Schulgrammatik

Kirjallisuusarvostelu

[Satu]

Soitinnus: orkesteri.

[Satu]

Soitinnus: orkesteri.

Mismatch negativity in childhood temporal lobe epilepsy: a proposed paradigm for testing central auditory processing

Background: Temporal lobe epilepsy (TLE) is a neurological disorder that directly affects cortical areas responsible for auditory processing. The resulting abnormalities can be assessed using event-related potentials (ERP), which have high temporal resolution. However, little is known about TLE in terms of dysfunction of early sensory memory encoding or possible correlations between EEGs, linguistic deficits, and seizures. Mismatch negativity (MMN) is an ERP component – elicited by introducing a deviant stimulus while the subject is attending to a repetitive behavioural task – which reflects pre-attentive sensory memory function and reflects neuronal auditory discrimination and perceptional accuracy. Hypothesis: We propose an MMN protocol for future clinical application and research based on the hypothesis that children with TLE may have abnormal MMN for speech and non-speech stimuli. The MMN can be elicited with a passive auditory oddball paradigm, and the abnormalities might be associated with the location and frequency of epileptic seizures. Significance: The suggested protocol might contribute to a better understanding of the neuropsychophysiological basis of MMN. We suggest that in TLE central sound representation may be decreased for speech and non-speech stimuli. Discussion: MMN arises from a difference to speech and non-speech stimuli across electrode sites. TLE in childhood might be a good model for studying topographic and functional auditory processing and its neurodevelopment, pointing to MMN as a possible clinical tool for prognosis, evaluation, follow-up, and rehabilitation for TLE.

What kind of employees become awarded as employees of the year in Finland?

Enterprise and Work Innovation Studies,6,IET, pp.53-73

Liian hapokasta : terveyden edistämisprojekti 14-18 vuotiaille mielenterveyskuntoutujanuorille

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus oli toteuttaa suun terveyden edistämisnäytelmä. HUS:n Kipinä ja Kunttari kuntoutumisosastoille, joiden asukkaat ovat 14-18-vuotiaita mielenterveyskuntoutujia. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä nuorten suun terveydenlukutaitoa. Näytelmän tavoitteena oli innostaa nuoria suun terveydenhoitoon. Terveydenedistämismenetelmänä käytettiin draamaa. Lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että nuorten elintavat ovat muuttuneet epäterveellisempään suuntaan. Alueelliset terveyserot heijastuvat myös suunterveyteen. Helsingissä on moniongelmaisia perheitä, nuoria ja lapsia suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa. Opinnäytetyössä sovellettiin Precede-Proceed -terveyden edistämismallia, joka näkyy työmme suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheessa. Suun terveydenedistämisnäytelmä ”Liian hapokasta” suunniteltiin ja toteutettiin opinnäytetyöryhmässä yhteistyössä työelämäyhteistyökumppanin kanssa. Näytelmä oli luonteeltaan osallistava. Tämä tarkoittaa sitä, että yleisö sai itse vaikuttaa näytelmän kulkuun valitsemalla kahdesta eri vaihtoehdosta sopivimman. Näytelmän keskeiset aihealueet valittiin näyttöön ja kokemukseen perustuen ja ne olivat: suun hoito, tupakointi, iensairaudet, karies ja ravitsemus. Tälle työlle sovellus- ja jatkomahdollisuudet voisivat olla tutkia millaisen terveyden lukutaidon nuoret saavuttivat. Työmme voi toimia myös esimerkkinä tulevien terveyden edistämisnäytelmien toteutuksille ja käsikirjoituksille.

Postoperatiivisen kivun hoito : opas hoitohenkilökunnalle

Opinnäytetyö on osa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Länsi-Tallinnan Keskussairaalan StaLT yhteistyöhanketta. Yhteistyöhankkeen tarkoituksena on kehittää Länsi-Tallinnan Keskussairaalan hoitotyötä EU-maiden vaatimustason mukaiseksi ja tarjota Stadian opiskelijoille mahdollisuuksia hoitotyön kehittämiseen kansainvälisesti. Opinnäytetyön teoriaosuus on tehty kirjallisuuskatsauksena, keskittyen aiheen kannalta olennaiseen ja uusimpaan kirjallisuuteen, lehtiartikkeleihin, tutkimuksiin, opinnäytetöihin, lakeihin, oppaisiin sekä muihin keskeisiin julkaisuihin. Työ käsittelee farmakologista ja ei-farmakologista kivun hoitoa, kivun syntymekanismeja, erilaisia kiputyyppejä, kivun arviointia, seurantaa sekä kirjaamista. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda virolaiselle hoitohenkilökunnalle tutkittua tietoa postoperatiivisen kivun hoidon eri menetelmistä. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta olemme laatineet Länsi-Tallinnan Keskussairaalan hoitohenkilökunnalle oppaan postoperatiivisesta kivunhoidosta. Oppaan tarkoituksena on tukea ja ohjata henkilökunnan itsenäistä työskentelyä heidän päivittäisessä työssään. Oppaassa käsitellään lyhyesti muutamia farmakologisia ja ei-farmakologisia kivun lievitysmenetelmiä. Nämä postoperatiivisen kivun hoidon menetelmät tukevat toisiaan ja siksi oppaassa käsitellään niitä molempia. Hoitajalla on tärkeä rooli postoperatiivisen kivun hoidossa, arvioinnissa, seurannassa sekä kirjaamisessa. Sairaanhoitajan tulee tukea ja auttaa potilasta kivun hoidossa ja näin edistää hänen hyvää oloa. Hoitajan tulee kuunnella ja havainnoida potilaan subjektiivisia kokemuksia kivusta. Tutkimusten mukaan hoitajalla tulee olla riittävästi tietoa postoperatiivisen kivun hoidosta. Hyvään kivun hoitoon kuuluu tehokas ja oikea kipulääkitys. Lisäksi on tärkeää, että hoitaja asennoituu myönteisesti tehokkaaseen kivun hoitoon. Hyvä kivun hoito on jokaisen potilaan perusoikeus.