Análise de Handover inter e intra-célula em um sistema de telefonia celular através de método de medição simplificado

This dissertation has the purpose to present a portable device named PlugData MG100G, equipped with a cellular module, to analyze the radiofrequency coverage in a GSM network situated in João Pessoa city, state of Paraíba, at four distinct regions. The equipment, originally, was developed to be used in fixed environments, so it was adapted so that it could be used in conditions of mobility. From the Mobile Measurement Reports (MMRs) RF coverage and the handover process are analyzed. The MMRs enable the identification of the serving cell and the list of the closest neighboring cells monitored by the mobile. This work analyses only data referent to the serving cell and the two closest neighboring cells. Inter-cell and intra-cell handovers are identified. The frequency planning and quality of service offered by the network related to the regions are discussed as well

Mobile system for pump working point estimation

In the current economy situation companies try to reduce their expenses. One of the solutions is to improve the energy efficiency of the processes. It is known that the energy consumption of pumping applications range from 20 up to 50% of the energy usage in the certain industrial plants operations. Some studies have shown that 30% to 50% of energy consumed by pump systems could be saved by changing the pump or the flow control method. The aim of this thesis is to create a mobile measurement system that can calculate a working point position of a pump drive. This information can be used to determine the efficiency of the pump drive operation and to develop a solution to bring pump’s efficiency to a maximum possible value. This can allow a great reduction in the pump drive’s life cycle cost. In the first part of the thesis, a brief introduction in the details of pump drive operation is given. Methods that can be used in the project are presented. Later, the review of available platforms for the project implementation is given. In the second part of the thesis, components of the project are presented. Detailed description for each created component is given. Finally, results of laboratory tests are presented. Acquired results are compared and analyzed. In addition, the operation of created system is analyzed and suggestions for the future development are given.

Organisaation osaamisen ja uudistumiskyvyn kehittäminen strategialähtöisesti, case: Puumerkki Oy

Tutkielman tavoitteena oli selvittää organisaation osaamisen ja uudistumiskyvyn strategiset vahvuudet, heikkoudet ja kehittämiskohteet case-organisaatio Puumerkki Oy:ssä. Mittausten avulla haluttiin selvittää uuden organisaation toimivuus, organisaation osaamisen nykytila sekä toiminnan nykytilanne suhteessa strategiaan ja muihin yrityksiin. Tutkielmassa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Olemassa olevalla mittarilla (KM-factor -organisaation uudistumiskyvyn mittari) mitattiin case-yritys, Puumerkki Oy. Mittauksia tehtiin kaksi: kesäkuussa 2003 ja tammikuussa 2004. Näin saatiin selville muutoksen ja kehityksen suunta sekä edistyminen. Mittausten kohteena olivat kaikki Puumerkki Oy:n työntekijät. Tutkimuksen luotettavuuden takaamiseksi ja tarkistamiseksi haastateltiin teemahaastatteluin lokakuussa 2003 Puumerkin henkilöstöstä kymmentä (10) satunnaisesti valittua henkilöä, ensimmäisen mittauksen (06/2003) alueellista vastausjakaumaa mukaillen. KM-factor mittausten tulosraportit analysoitiin ja purettiin sanalliseen muotoon sekä tuloksista tiivistettiin lyhyt esitys organisaation henkilöstölle raportointia varten. Haastatteluaineisto analysoitiin purkamalla haastattelut sanallisiksi teema-alueiden mukaisiin kokonaisuuksiin ja vertaamalla niitä mittauksien tuloksiin. Mittausten avulla kerättiin tietoa organisaation osaamisen, tiedonkulun, suhteiden ja johtamisen nykyisestä toiminnasta ja niiden tavoitetilasta eri tietoympäristöissä. Mittauksen mukaan Puumerkki Oy:n uudistumiskyky oli parempi kuin vertailuryhmällä ja toiminnan suunta oli oikea, strategian mukainen. Puumerkki Oy:n vahvuuksia olivat keskinäinen sitoutuminen tavoitteisiin, haasteellinen tavoitetaso, tilanneherkkyys ja yksimielisyys muutostarpeista. Mitään erityisen heikkoa aluetta ei mittauksessa löytynyt. Toiminnasta löytyi kuitenkin muutamia yleisiä kehityskohteita: liian autoritäärinen johtaminen, heikko innovaatiopotentiaali eli yrityksen jatkuva kehittämiskyky ja suuret yksikkökohtaiset (alueelliset) erot. Yrityksen kulttuurin, infrastruktuurin, viestinnän ja tietoteknisten työkalujen tulisi tukea aktiivista tiedonvaihtoa ja uuden tiedon hyödyntämistä.

Telahiomon tuotannon läpimenoajan ja laadun optimointi

Tämän diplomityön tarkoituksena on tunnistaa UPM Kymin telahiomon tuotannon läpimenoaikaan sekä laatuun vaikuttavia tekijöitä ja löytää keinot niiden optimoimiseksi, jotta hiontatuotannon kustannustehokkuus parantuisi. Tutkimusmenetelminä työssä käytetään Kymin telahiomon tuotannon läpimenoaikojen telakohtaista mittaamista ja hionnasta tehtyjen mittausraporttien, pinnoituksista ja hionnoista tehtyjen ostotilauksien sekä SAP R/3-toiminnanohjausjärjestelmästä saatavan kunnossapitodatan tutkintaa. Tiedon lähteenä on käytetty myös kirjallisuutta ja UPM henkilöstön sekä toimittajien haastatteluita. Muiden telahiomojen aikaansaamaan laatuun ja tuotannon läpimenoaikaan verrattuna Kymin telahiomon keskimääräiset hiontatuotannon läpimenoajat ovat telasta riippuen kaksinkertaisia tai jopa lähes nelinkertaisia, vaikka pinnankarheus jää osassa teloista alle asetetun tavoitteen. Telahiomojen muototoleransseissa ei ole niin merkittäviä eroja, mitkä selittäisivät Kymin pidemmät hiontatuotannon läpimenoajat. Tämän takia muototoleransseja ei ole päädytty muuttamaan työn aikana, mutta käyttökokemusten mukaan pinnankarheusvaatimusta voidaan laskea. Telahiontaprosessin muotohiontavaihe on suurin hiontatuotannon läpimenoaikaan ja kustannuksiin vaikuttava tekijä. Hiontamenetelmien ja hionta-arvojen optimoimisella, hiontatyökalujen lastuamiskyvyn ylläpitämisellä, telahiontatuotannon yliprosessoinnin ehkäisyllä ja laatutoleransseihin tyytymisellä voidaan lyhentää kymmeniä tunteja telahiomon tuotannon läpimenoaikaa. Mittausraporttien mukaan merkittävin muutos telahiontaprosessin kustannuksiin ja hiontatuotannon läpimenoaikaan saadaan noudattamalla laatutoleransseja. Telojen kunnossapitoon liittyviä kustannuksia syntyy turhaan lisää, kun vaihdetaan ja hiotaan käyttökelpoisia teloja sekä uudelleen pinnoitetaan teloja, joiden pinnoitepaksuus on vielä riittävä. Pinnoitepaksuuden seurannalla voidaan minimoida telojen ennenaikaiset uudelleenpinnoitukset. Mittalaitteiden avulla pystyy optimoimaan telojen hiontavälit. Hiontavälien optimointi lyhentää myös hiontajonoa. Tällöin voidaan hyödyntää suunnitellun hiontajärjestyksen tuomia etuja tehokkaammin ja saavuttaa nopeampia tuotannon läpimenoaikoja.

O clima urbano como indicador de qualidade ambiental: estudo de caso da paisagem urbana de Araçatuba/SP

Fundação de Amparo à Pesquisa do Estado de São Paulo (FAPESP)

Entwicklung und Anwendung von mobilen Messstrategien und Analysemethoden zur Untersuchung urbanen Aerosols

Seit Anbeginn der Menschheitsgeschichte beeinflussen die Menschen ihre Umwelt. Durch anthropogene Emissionen ändert sich die Zusammensetzung der Atmosphäre, was einen zunehmenden Einfluss unter anderem auf die Atmosphärenchemie, die Gesundheit von Mensch, Flora und Fauna und das Klima hat. Die steigende Anzahl riesiger, wachsender Metropolen geht einher mit einer räumlichen Konzentration der Emission von Luftschadstoffen, was vor allem einen Einfluss auf die Luftqualität der windabwärts gelegenen ruralen Regionen hat. In dieser Doktorarbeit wurde im Rahmen des MEGAPOLI-Projektes die Abluftfahne der Megastadt Paris unter Anwendung des mobilen Aerosolforschungslabors MoLa untersucht. Dieses ist mit modernen, zeitlich hochauflösenden Instrumenten zur Messung der chemischen Zusammensetzung und Größenverteilung der Aerosolpartikel sowie einiger Spurengase ausgestattet. Es wurden mobile Messstrategien entwickelt und angewendet, die besonders geeignet zur Charakterisierung urbaner Emissionen sind. Querschnittsmessfahrten durch die Abluftfahne und atmosphärische Hintergrundluftmassen erlaubten sowohl die Bestimmung der Struktur und Homogenität der Abluftfahne als auch die Berechnung des Beitrags der urbanen Emissionen zur Gesamtbelastung der Atmosphäre. Quasi-Lagrange’sche Radialmessfahrten dienten der Erkundung der räumlichen Erstreckung der Abluftfahne sowie auftretender Transformationsprozesse der advehierten Luftschadstoffe. In Kombination mit Modellierungen konnte die Struktur der Abluftfahne vertieft untersucht werden. Flexible stationäre Messungen ergänzten den Datensatz und ließen zudem Vergleichsmessungen mit anderen Messstationen zu. Die Daten einer ortsfesten Messstation wurden zusätzlich verwendet, um die Alterung des organischen Partikelanteils zu beschreiben. Die Analyse der mobilen Messdaten erforderte die Entwicklung einer neuen Methode zur Bereinigung des Datensatzes von lokalen Störeinflüssen. Des Weiteren wurden die Möglichkeiten, Grenzen und Fehler bei der Anwendung komplexer Analyseprogramme zur Berechnung des O/C-Verhältnisses der Partikel sowie der Klassifizierung der Aerosolorganik untersucht. Eine Validierung verschiedener Methoden zur Bestimmung der Luftmassenherkunft war für die Auswertung ebenfalls notwendig. Die detaillierte Untersuchung der Abluftfahne von Paris ergab, dass diese sich anhand der Erhöhung der Konzentrationen von Indikatoren für unprozessierte Luftverschmutzung im Vergleich zu Hintergrundwerten identifizieren lässt. Ihre eher homogene Struktur kann zumeist durch eine Gauß-Form im Querschnitt mit einem exponentiellen Abfall der unprozessierten Schadstoffkonzentrationen mit zunehmender Distanz zur Stadt beschrieben werden. Hierfür ist hauptsächlich die turbulente Vermischung mit Umgebungsluftmassen verantwortlich. Es konnte nachgewiesen werden, dass in der advehierten Abluftfahne eine deutliche Oxidation der Aerosolorganik im Sommer stattfindet; im Winter hingegen ließ sich dieser Prozess während der durchgeführten Messungen nicht beobachten. In beiden Jahreszeiten setzt sich die Abluftfahne hauptsächlich aus Ruß und organischen Partikelkomponenten im PM1-Größenbereich zusammen, wobei die Quellen Verkehr und Kochen sowie zusätzlich Heizen in der kalten Jahreszeit dominieren. Die PM1-Partikelmasse erhöhte sich durch die urbanen Emissionen im Vergleich zum Hintergrundwert im Sommer in der Abluftfahne im Mittel um 30% und im Winter um 10%. Besonders starke Erhöhungen ließen sich für Polyaromaten beobachten, wo im Sommer eine mittlere Zunahme von 194% und im Winter von 131% vorlag. Jahreszeitliche Unterschiede waren ebenso in der Größenverteilung der Partikel der Abluftfahne zu finden, wo im Winter im Gegensatz zum Sommer keine zusätzlichen nukleierten kleinen Partikel, sondern nur durch Kondensation und Koagulation angewachsene Partikel zwischen etwa 10nm und 200nm auftraten. Die Spurengaskonzentrationen unterschieden sich ebenfalls, da chemische Reaktionen temperatur- und mitunter strahlungsabhängig sind. Weitere Anwendungsmöglichkeiten des MoLa wurden bei einer Überführungsfahrt von Deutschland an die spanische Atlantikküste demonstriert, woraus eine Kartierung der Luftqualität entlang der Fahrtroute resultierte. Es zeigte sich, dass hauptsächlich urbane Ballungszentren von unprozessierten Luftschadstoffen betroffen sind, advehierte gealterte Substanzen jedoch jede Region beeinflussen können. Die Untersuchung der Luftqualität an Standorten mit unterschiedlicher Exposition bezüglich anthropogener Quellen erweiterte diese Aussage um einen Einblick in die Variation der Luftqualität, abhängig unter anderem von der Wetterlage und der Nähe zu Emissionsquellen. Damit konnte gezeigt werden, dass sich die entwickelten Messstrategien und Analysemethoden nicht nur zur Untersuchung der Abluftfahne einer Großstadt, sondern auch auf verschiedene andere wissenschaftliche und umweltmesstechnische Fragestellungen anwenden lassen.

On-line measurement of soil properties without direct spectral response in near infrared spectral range

So far, the majority of reports on on-line measurement considered soil properties with direct spectral responses in near infrared spectroscopy (NIRS). This work reports on the results of on-line measurement of soil properties with indirect spectral responses, e.g. pH, cation exchange capacity (CEC), exchangeable calcium (Caex) and exchangeable magnesium (Mgex) in one field in Bedfordshire in the UK. The on-line sensor consisted of a subsoiler coupled with an AgroSpec mobile, fibre type, visible and near infrared (vis–NIR) spectrophotometer (tec5 Technology for Spectroscopy, Germany), with a measurement range 305–2200 nm to acquire soil spectra in diffuse reflectance mode. General calibration models for the studied soil properties were developed with a partial least squares regression (PLSR) with one-leave-out cross validation, using spectra measured under non-mobile laboratory conditions of 160 soil samples collected from different fields in four farms in Europe, namely, Czech Republic, Denmark, Netherland and UK. A group of 25 samples independent from the calibration set was used as independent validation set. Higher accuracy was obtained for laboratory scanning as compared to on-line scanning of the 25 independent samples. The prediction accuracy for the laboratory and on-line measurements was classified as excellent/very good for pH (RPD = 2.69 and 2.14 and r2 = 0.86 and 0.78, respectively), and moderately good for CEC (RPD = 1.77 and 1.61 and r2 = 0.68 and 0.62, respectively) and Mgex (RPD = 1.72 and 1.49 and r2 = 0.66 and 0.67, respectively). For Caex, very good accuracy was calculated for laboratory method (RPD = 2.19 and r2 = 0.86), as compared to the poor accuracy reported for the on-line method (RPD = 1.30 and r2 = 0.61). The ability of collecting large number of data points per field area (about 12,800 point per 21 ha) and the simultaneous analysis of several soil properties without direct spectral response in the NIR range at relatively high operational speed and appreciable accuracy, encourage the recommendation of the on-line measurement system for site specific fertilisation.

Mobile parametric measurement device. Volume II: test procedures. Users manual.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

Mobile parametric measurement device. Volume I: operation. Users manual.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

Mobile parametric measurement device. Volume III: data reduction procedures. Users manual.

National Highway Traffic Safety Administration, Washington, D.C.

Supplement to CAMAC (computer automated measurement and control) standards and reports /

Issued Mar. 1978.

Geodesy. On the measurement of the base lines at Holton, Indiana and at St. Albans, West Virginia 1891 and 1892. Reports of the measurements of Holton Base,

Mode of access: Internet.

A comparison of two distributed large-volume measurement systems:the mobile spatial co-ordinate measuring system and the indoor global positioning system

Advances in the area of industrial metrology have generated new technologies that are capable of measuring components with complex geometry and large dimensions. However, no standard or best-practice guides are available for the majority of such systems. Therefore, these new systems require appropriate testing and verification in order for the users to understand their full potential prior to their deployment in a real manufacturing environment. This is a crucial stage, especially when more than one system can be used for a specific measurement task. In this paper, two relatively new large-volume measurement systems, the mobile spatial co-ordinate measuring system (MScMS) and the indoor global positioning system (iGPS), are reviewed. These two systems utilize different technologies: the MScMS is based on ultrasound and radiofrequency signal transmission and the iGPS uses laser technology. Both systems have components with small dimensions that are distributed around the measuring area to form a network of sensors allowing rapid dimensional measurements to be performed in relation to large-size objects, with typical dimensions of several decametres. The portability, reconfigurability, and ease of installation make these systems attractive for many industries that manufacture large-scale products. In this paper, the major technical aspects of the two systems are briefly described and compared. Initial results of the tests performed to establish the repeatability and reproducibility of these systems are also presented. © IMechE 2009.

Adaptive Sampling with Mobile Sensor Networks

Mobile sensor networks have unique advantages compared with wireless sensor networks. The mobility enables mobile sensors to flexibly reconfigure themselves to meet sensing requirements. In this dissertation, an adaptive sampling method for mobile sensor networks is presented. Based on the consideration of sensing resource constraints, computing abilities, and onboard energy limitations, the adaptive sampling method follows a down sampling scheme, which could reduce the total number of measurements, and lower sampling cost. Compressive sensing is a recently developed down sampling method, using a small number of randomly distributed measurements for signal reconstruction. However, original signals cannot be reconstructed using condensed measurements, as addressed by Shannon Sampling Theory. Measurements have to be processed under a sparse domain, and convex optimization methods should be applied to reconstruct original signals. Restricted isometry property would guarantee signals can be recovered with little information loss. While compressive sensing could effectively lower sampling cost, signal reconstruction is still a great research challenge. Compressive sensing always collects random measurements, whose information amount cannot be determined in prior. If each measurement is optimized as the most informative measurement, the reconstruction performance can perform much better. Based on the above consideration, this dissertation is focusing on an adaptive sampling approach, which could find the most informative measurements in unknown environments and reconstruct original signals. With mobile sensors, measurements are collect sequentially, giving the chance to uniquely optimize each of them. When mobile sensors are about to collect a new measurement from the surrounding environments, existing information is shared among networked sensors so that each sensor would have a global view of the entire environment. Shared information is analyzed under Haar Wavelet domain, under which most nature signals appear sparse, to infer a model of the environments. The most informative measurements can be determined by optimizing model parameters. As a result, all the measurements collected by the mobile sensor network are the most informative measurements given existing information, and a perfect reconstruction would be expected. To present the adaptive sampling method, a series of research issues will be addressed, including measurement evaluation and collection, mobile network establishment, data fusion, sensor motion, signal reconstruction, etc. Two dimensional scalar field will be reconstructed using the method proposed. Both single mobile sensors and mobile sensor networks will be deployed in the environment, and reconstruction performance of both will be compared.In addition, a particular mobile sensor, a quadrotor UAV is developed, so that the adaptive sampling method can be used in three dimensional scenarios.

Measurement of neutrino oscillations with the MINOS detectors in the NuMI beam

This Letter reports new results from the MINOS experiment based on a two-year exposure to muon neutrinos from the Fermilab NuMI beam. Our data are consistent with quantum-mechanical oscillations of neutrino flavor with mass splitting vertical bar Delta m(2)vertical bar = (2.43 +/- 0.13) x 10(-3) eV(2) (68% C.L.) and mixing angle sin(2)(2 theta) > 0.90 (90% C.L.). Our data disfavor two alternative explanations for the disappearance of neutrinos in flight: namely, neutrino decays into lighter particles and quantum decoherence of neutrinos, at the 3.7 and 5.7 standard-deviation levels, respectively.