[Uusia kirjoja]

Kirjallisuusarvostelu

Kirjailija Jussi Mäkinen 1/11 1974

Kirje 1.11.1974

Suurlähettiläs Jussi Mäkinen 14/10 1969

Kirje 14.10.1969

Projektiviennin oppi yksilöille ja organisaatiolle Case KK-ryhmä Jari-projektissa 1976-1979

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä opittiin sekä yksilö- että organisaatiotasolla 25 vuotta sitten Oy Kaukas Ab:n ja Kymi Kymmene Oy:n yhteistyönä toteuttamasta projektivientioperaatiosta Brasilian sademetsään Jari-joen suistoon. Tutkimusongelma selvittää, miten projektiviennissä mukana olleiden henkilöiden oppiminen heijastui organisaation oppimiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa käytetään hyväksi teemahaastatteluja, sekä lehtileikkeitä, raportteja, pöytäkirjoja ja muistioita projektista. Jari-projekti oli ainutkertainen kokemus mukana olleelle projektivientihenkilöstölle sekä Kymi Kymmene Oy:stä ja Oy Kaukas Ab:sta kootulle projektivientiorganisaatiolle, KK-ryhmälle. KK-ryhmä loi organisaationa ympäristöönsä ilmapiirin, jossa uuden oppiminen tehtiin mahdollisimman helpoksi. Virheiden tekeminen oli sallittua, kun valmisteltiin tehtaan käynnistystä tai koulutettiin brasilialaisia tehtaan ylläpitoon. Näin helpotettiin yksilön oppimista ja kannustettiin yksilöä tekemään aiemmista kokemuksistaan uusia johtopäätöksiä. Tämä sai aikaan projektivientihenkilöstössä halun ylittää itsensä, jonka seurauksena projektia voidaan pitää KK-ryhmälle menestyksenä. Jari-projektin jälkeen projektivientiosaaminen kuului KK-ryhmän ammattitaitoon ja Jari-projektissa mukana olleet pääsivät myös myöhemmin mukaan projektivientioperaatioihin. Jari-projektin synnyttämä tunnelataus oli kuitenkin ainutkertainen, eikä oppimista myöhemmissä projekteissa samassa mittakaavassa enää tapahtunut.

Arvio Jari Tammen väitöskirjatutkimuksesta "Toimintolaskennan käyttömahdollisuudet ja hyödyt kunnan johtamistyössä"

Kirjallisuusarvostelu

Ravinteiden käytön yleissuunnitelma Saaristomeren valuma-alueella

Ravinteiden käytön yleissuunnitelma Saaristomeren valuma-alueelle – hanke sai rahoituksensa Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke on toteutettu yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, MTK-Varsinais-Suomen, Biovakka Suomi Oy:n, Turun seudun puhdistamo Oy:n ja ympäristöministeriön kanssa. Suunnittelutyön on toteuttanut Sweco Ympäristö Oy ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen tarkoituksena oli laatia kattava katsaus Saaristomeren valuma-alueella muodostuvista kierrätykseen kelpaavista orgaanisista ravinnejakeista ja niiden mahdollisesta käyttötarkoituksesta siten, että Varsinais-Suomesta voitaisiin saada ravinteiden suhteen omavarainen alue. Tarkastelun alla ovat olleet eläinten lanta, jätevedenpuhdistuslaitosten lietteet, maatalouden sivuvirrat, teollisuuden orgaaniset jätteet, ruovikoiden niittojätteet ja hoitokalastetut kalat. Hankkeessa on laadittu kolme osaraporttia ja osaraporteista on laadittu tämä julkaisu, joka toimii samalla hankkeen loppuraporttina. Ensimmäisessä osaraportissa laadittiin orgaanisten ravinteiden muodostumisen sekä ravinteiden tarpeen ja levitysmahdollisuuksien perusteella ravinnekartat, joista selviävät ravinteiden yli- ja alijäämäalueet. Näiden perusteella määriteltiin yleiset toimenpide-ehdotukset ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Alueille laadittiin lisäksi tarkemmat kierrätyksen toteuttamissuunnitelmat sekä yhdelle osa-alueelle yksityiskohtaisempi sijainninohjauspilotti. Ravinteiden käytön yleissuunnitelma soveltuu aluesuunnittelun ja kaavoituksen tukemiseen, elinkeinojen sijainninohjaukseen ja alueellisen maatalouspolitiikan kehittämiseen.

Arkistoluettelo 730: Timo Mäkinen

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Timo Mäkisen arkiston sisällöstä

Boho Business - ihmiskunnan voitto koneesta : pohdintoja Cristina Anderssonin ja Jari Kaivo-ojan kirjasta

Kirjallisuusarvostelu

Separação caulinita-dióxido de titânio por floculação seletiva : mecanismo, seletividade e aplicação no cualim do Rio Jari (AP)

No presente trabalho, é investigado um método alternativo para remover as impurezas coloridas contidas no caulim ultrafino do Rio Jari (AP), mediante a adsorção seletiva com polímeros aquosolúveis. Apesar desse método (floculação seletiva) ser considerado inovador no tratamento de minérios ultrafinos, problemas como a alta sensibilidade do meio e o baixo rendimento, freqüentemente comprometem a sua aplicação em sistemas naturais. Nesse contexto, o presente trabalho enfatiza questões envolvendo a seletividade do processo, bem como os mecanismos e os fenômenos envolvidos na adsorção seletiva de uma das fases minerais, A caracterização do minério define o tipo de contaminante (anatásio) e as suas relações de contato com a caulinita (ausência de adesão física). Tal informação é útil na avaliação do rendimento ativo do processo. A eficiência na remoção do anatásio, frente ao ambiente específico do meio e em combinação com a intensidade de carga aniônica do polímero floculante, define a condição mais favorável em termos de adsorção e seletividade. Tal condição prevê a utilização de poliacrilamidas fracamente aniônicas em meio alcalino (pH = 10). o aumento da concentração de hexametafosfato-Na (dispersante de atividade eletrostática) provoca uma redução nos níveis de adsorção da caulinita, pelo aumento da sua carga superficial. A seletividade do processo atinge o seu nível máximo com a adição de poliacrilato-Na (dispersante que combina a atividade eletrostática com o efeito estérico). Nessas condições, remoções consideráveis de anatásio são obtidas, fazendo com que o teor de Ti02 contido no caulim caia de 1,3% para 0,2% e com que a recuperação permaneça em níveis satisfatórios (57%). o nível de adição química do meio também condiciona o grau de consistência dos flocos gerados, aumentando a cinética de sedimentação. Nos ambientes considerados altamente seletivos, a sedimentação dos flocos chega a atingir uma velocidade de 18 mm/minuto em polpa com 30% de sólidos.