Världsbild under sammanställning : individ, ensamhet och gemenskap i Ulla-Lena Lundbergs författarskap

Subjektivitet och världsbild är studiens nyckeltermer. Jag undersöker temat ensamhet kontra gemenskap i Ulla-Lena Lundbergs författarskap. Inledningsvis antar jag inte bara att temat är centralt i författarskapet, utan också att individualism – som ett kännetecken för det moderna och senmoderna västerlandet – ofta ifrågasätts i Lundbergs verk. Med fokus på subjekt som ideologiska fenomen, knutna till tid och rum, är Sibirien. Ett självporträtt med vingar (1993) av särskilt intresse. Avhandlingen kan beskrivas som en dubbel analys av Sibirien, som analyseras både som en självbiografi och en antisjälvbiografi. Sibirien är ett individualistiskt uttryck men omfattar samtidigt kritik av individualism, som förknippas med ensamhet. Problematiken individ–omvärld och ensamhet–gemenskap, som är knuten till frågan om vad meningen med livet är, följs också genom sju av Lundbergs romaner. Studien utgör ett slags författarskapsstudie, eftersom Sibirien läses mot bakgrund av dessa verk och inte enbart mot bakgrund av den självbiografiska genren. Problematiken kan vara antingen uttalad eller implicerad i en kärleks- och dödstematik. Centralt i författarskapet är ett intresse för förmoderna och ickevästerländska kulturer, vilket får mig att fråga: Vilken betydelse har föreställningarna om ”det gamla” och ”det främmande” för ifrågasättandet av individualism? Författarskapet förstås här som en aktuell kommentar till dess utomlitterära samtid – med individualism som ett kännetecken och antiindividualism som ett annat.

Sotaromaanin laji ja kirjallinen sankaruus Ulla-Lena Lundbergin romaanissa Marsipansoldaten

Tutkimuksessa kuvataan Ulla-Lena Lundbergin romaanin Marsipansoldaten (2001) henkilöhahmoissa esitettyä sankaruutta. Sankaruuden esittäminen on kytköksissä sotaromaanin lajikonventioihin, jotka kotimaisessa sotafiktiossa määrittyvät suhteellisen tiukiksi. Teoksen esittämässä sankaruudessa aktualisoituu kaksi diskurssia, julkinen uskonnollis-nationalistinen diskurssi sekä yksityis-epävirallinen diskurssi, jotka liittyvät toisiinsa nuoruuden kautta. Tutkimuksessa määritellään kohdeteoksen keskeisimmät henkilöhahmot suhteessa kotimaisen sotaromaanin lajikonventionaaliseen sankaruuteen. Marsipansoldatenissa sankaruus ei kiinnity henkilöhahmoihin samalla tavalla kuin perinteiseksi mielletyssä kotimaisessa sotafiktiossa. Sankaruus määrittyy suhteessa lähiyhteisöön, jolloin se myös korostaa siviiliyhteisön pysyvyyttä ja selviytymistä. Lähiyhteisö manifestoituu teoksessa kahtena motiivina, ruokana ja puheena. Selviytymistarinan kertominen on niinikään yksi lajin konventioista, jonka kohdeteos aukottomasti täyttää. Tutkimuksessa selvitetään myös kohdeteoksen muita tapoja kirjoittautua osaksi sotaromaanin genreä. Tutkimuksessa analysoidaan, miten Marsipansoldaten samanaikaisesti sekä vahvistaa sotaromaanin lajia että uudistaa sitä. Teoksen ironisuus ja ironian monista keinoista erityisesti groteski toimivat sekä välineenä teoksen kirjoittautumisessa lajiin että lajia uudistavana piirteenä. Kotirintaman ironisointi ja sen nostaminen tasaveroiseksi kerronnan aiheeksi toiminnallisen sodan rinnalle ovat uusia sotafiktion piirteitä. Sotaromaanin lajin konventioista keskeisimmäksi voidaan nimetä suomalaisen sotafiktion nk. dokumentaarisuus- tai autenttisuusehto, joka vaikutti erityisesti Marsipansoldatenin vastaanottoon. Dokumentaarisuusehdon lisäksi tutkimuksessa tunnistetut kaksi diskurssia selittävät myös teoksen ristiriitaista vastaanottoa. Uskonnollis-nationalistisen ja yksityis-epävirallisen diskursseja välittävät monet intertekstit ja ironinen kerronta määrittävät teosta myös postmodernistiseksi metafiktioksi, joka on kotimaisessa sotafiktiossa melko tuore esittämisen tapa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään Alastair Fowlerin lajiteoriaa, Ansgar Nünningin lajitaksonomiaa ja Linda Hutcheonin käsitettä ironiasta diskursiivisena strategiana.

Linnut ja lintupaikat : kaksi äärimmäistä näkökulmaa

Kirjallisuusarvostelu

Repeated blood pressure measurements in a sample of Swedish twins: heritabilities and associations with polymorphisms in the renin-angiotensin-aldosterone system Iliadou, Anastasia, Lichtenstein, Paul, Morgenstern, Ralf, Forsberg, Lena, Svensson, Richard, de Faire, Ulf, Martin, Nicholas, Pedersen, Nancy

Background Twin and family studies have shown that genetic effects explain a relatively high amount of the phenotypic variation in blood pressure. However, many studies have not been able to replicate findings of association between specific polymorphisms and diastolic and systolic blood pressure. Methods In a structural equation-modelling framework the authors investigated longitudinal changes in repeated measures of blood pressures in a sample of 298 like-sexed twin pairs from the population-based Swedish Twin Registry. Also examined was the association between blood pressure and polymorphisms in the angiotensin-I converting enzyme and the angiotensin 11 receptor type 1 with the 'Fulker' test Both linkage and association were tested simultaneously revealing whether the polymorphism is a Quantitative Trait Locus (QTL) or in linkage disequilibrium with the QTL. Results Genetic influences explained up to 46% of the phenotypic variance in diastolic and 63% of the phenotypic variance in systolic blood pressure. Genetic influences were stable over time and contributed up to 78% of the phenotypic correlation in both diastolic and systolic blood pressure. Non-shared environmental effects were characterised by time specific influences and little transmission from one time point to the next. There was no significant linkage and association between the polymorphisms and blood pressure. Conclusions There is a considerable genetic stability in both diastolic and systolic blood pressure for a 6-year period of time in adult life. Non-shared environmental influences have a small long-term effect Although associations with the polymorphisms could not be replicated, results should be interpreted with caution due to power considerations. (C) 2002 Lippincott Williams Wilkins.

Recensão de: Adams, Roberts; Dominelli, Lena and Payne, Malcolm (Eds.), Social Work Futures: Crossing Boundaries, Transforming Practice, Hampshire, Palgrave, 2005.

Revista Lusófona de Ciências Sociais

Transições de signos: os motivos representados num mosaico da Ulla romana de Pisões

Este trabalho é um breve percurso por alguma iconografia da Antigüidade Clássica e Tardia, tendo como ponto de partida as figurações patentes num mosaico de Pisões. A comunicação oral do tema apoiou-se num pequeno corpus de imagens da Antigüidade, recolhido no nosso território que, no presente trabalho, será, na sua maioria, referido em notas. A uilla romana de Pisões localiza-se a cerca de 10 Km a Sul de Beja, na freguesia de S. Tiago Maior. A sua par urbana ou residência do proprietário apresenta uma grandeza e complexidade arquitectônicas condizente com a riqueza decorativa dos seus pavimentos musivos, caracterísdca das uillae do Baixo Império. A sua ocupação ter-se-á prolongado até época bastante avançada da Andguidade, de acordo com materiais nela recolhidos, datáveis do séc. I ao VIII d.c

Neiti Ulla-Kaija Koli 19/6 1972

Kirje 19.6.1972

Vega ja Lena tykkien paukkeella tervehtien Kap Tsheljuskin¿ia A. Hovgaard¿in tekemän piirustuksen mukaan

Wiipuri 1881

Arkistoluettelo 749: Ulla Katajavuori

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Ulla Katajavuoren nuottikokoelman sisällöstä

Specialkarte von Nord-Sibirien zwischen Lena und Beringstrasse : in 2 Blatt

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan