Yliopiston rehtori Kaarlo Hartiala 3/10 1972

Kirje 3.10.1972

Maaherra Kaarlo Pitsinki 24/6 1974

Kirje 24.6.1974

Oikeuden "ikuiset totuudet" : kommentti Kaarlo Tuorille

Oikeustieteen päivät 20.-21.12.1996

Exlibris Dr. Otto Engström / Axel Gallen-Kallela

Otto Engströmin exlibriksen on piirtänyt Axel Gallen-Kallela. Hänen gynekologiaa ja lääketiedettä käsittävä kirjastonsa on kansalliskirjastossa.

Arkistoluettelo 409: Kaarlo Väinö Valve

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Kaarlo Väinö Valveen arkiston sisällöstä

Genetic and Environmental Influences on Migraine: A Twin Study Across Six Countries

Migraine is a common neurovascular brain disorder that is manifested in recurrent episodes of disabling headache. The aim of the present study was to compare the prevalence and heritability of migraine across six of the countries that participate in GenomEutwin project including a total number of 29,717 twin pairs. Migraine was assessed by questionnaires that differed between most countries. It was most prevalent in Danish and Dutch females (32% and 34%, respectively), whereas the lowest prevalence was found in the younger and older Finnish cohorts (13% and 10%, respectively). The estimated genetic variance (heritability) was significant and the same between sexes in all countries. Heritability ranged from 34% to 57%, with lowest estimates in Australia, and highest estimates in the older cohort of Finland, the Netherlands, and Denmark. There was some indication that part of the genetic variance was non-additive, but this was significant in Sweden only. In addition to genetic factors, environmental effects that are non-shared between members of a twin pair contributed to the liability of migraine. After migraine definitions are homogenized among the participating countries, the GenomEUtwin project will provide a powerful resource to identify the genes involved in migraine.

Arviointia arvioimassa : opiskelijoiden näkemyksiä Stadian musiikin koulutusohjelman kurssitutkintojen arvioinnista

Tutkin työssäni Stadian musiikinopiskelijoiden tyytyväisyyttä kurssitutkintojen arviointiin. Musiikin koulutusohjelman tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen opiskelijat pohtivat vuonna 2004 "Opettajan ammattitaidon osoittaminen ja arviointi" -kurssilla ammattiopiskelijoiden kurssitutkintojärjestelmää ja tutkintojen arviointia. Kurssin satona saatiin aiheeseen liittyviä kirjoitelmia sekä opiskelijakysely otsikolla "Miten kehittää kurssitutkintokäytäntöä?" Nämä kirjoitelmat ja kyselyyn saadut vastaukset ovat aineistoani tässä tutkimuksessa. Lisäksi olen haastatellut koulutusjohtaja Kaarlo Hildéniä selventääkseni ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutusta kurssitutkintoihin. Kyselyn tulosten perusteella kurssitutkintojen arviointia voitaisiin kehittää monilta osin. Etenkin palautteen sisällöstä oli huomautettavaa varsin monella vastaajalla. Myös itsearviointia voitaisiin kehittää tutkinnoissa huomattavasti; yksikään vastaajista ei kokenut, että hänen arviotaan olisi pidetty tärkeänä ja että sillä olisi ollut vaikutusta arviointikeskustelussa. Palaute olisi myös syytä tallentaa, sillä suullisesta palautteesta ei jää monelle mieleen juuri mitään. Positiivisia kokemuksia tutkinnonsuorittajilla oli eniten palautetilaisuuden tunnelmasta. Tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen opiskelijat painottivat kirjoitelmissaan positiivisen palautteen merkitystä sekä yhtyivät nuorisoasteen opiskelijoiden toiveeseen palautteen tallentamisesta. He esittivät myös arviointikoulutusta musiikkioppilaitosten opettajille. Työn tulosten pohjalta voidaan kehittää Stadian ja muiden ammattikorkeakoulujen musiikin koulutusohjelmien kurssitutkintojen arviointia palvelemaan tarkoitustaan paremmin.