Three Shades of Embeddedness, State Capitalism as the Informal Economy, Emic Notions of the Anti-Market, and Counterfeit Garments in the Mauritian Export Processing Zone

Purpose This paper furthers the analysis of patterns regulating capitalist accumulation based on a historical anthropology of economic activities revolving around and within the Mauritian Export Processing Zone (EPZ). Design/methodology/approach This paper uses fieldwork in Mauritius to interrogate and critique two important concepts in contemporary social theory – “embeddedness” and “the informal economy.” These are viewed in the wider frame of social anthropology’s engagement with (neoliberal) capitalism. Findings A process-oriented revision of Polanyi’s work on embeddedness and the “double movement” is proposed to help us situate EPZs within ongoing power struggles found throughout the history of capitalism. This helps us to challenge the notion of economic informality as supplied by Hart and others. Social implications Scholars and policymakers have tended to see economic informality as a force from below, able to disrupt the legal-rational nature of capitalism as practiced from on high. Similarly, there is a view that a precapitalist embeddedness, a “human economy,” has many good things to offer. However, this paper shows that the practices of the state and multinational capitalism, in EPZs and elsewhere, exactly match the practices that are envisioned as the cure to the pitfalls of capitalism. Value of the paper Setting aside the formal-informal distinction in favor of a process-oriented analysis of embeddedness allows us better to understand the shifting struggles among the state, capital, and labor.

TNCs in Perplexity over How to Meet Local Suppliers: The Case of Philippine Export Processing Zone

Transnational Corporations (TNCs) have played a vital role in fostering rapid industrialisation in many developing countries. The Philippines is the case. However, the country has been far lagging behind other ASEAN members in economic performance. The present study examines this issue, mainly focusing on the linkage formation between TNCs affiliates and Philippine local suppliers. Three factors are proposed to determine the overall performance of linkage formation; i.e., outsourcing strategies of TNCs’ local affiliates, local entrepreneurial response, and host government policies. An economic enclave structure is clearly identified in the Philippines, in which only a few locally-owned suppliers have emerged.　Extremely weak local entrepreneurship in the Philippines is identified to explain the poor performance of linkage formation.

Revisiting labour and gender issues in Export Processing Zones : the cases of South Korea, Bangladesh and India

The establishment of Export Processing Zones (EPZs) is a strategy for economic development that was introduced almost fifty years ago and is nowadays employed in a large number of countries. While the number of EPZs including several variants such as Special Economic Zone (SEZs) has increased continuously, general interest in EPZs has declined over the years in contrast to earlier heated debates regarding the efficacy of the strategy and its welfare effects especially on women workers. This article re-evaluates the historical trajectories and outstanding labour and gender issues of EPZs on the basis of the experiences of South Korea, Bangladesh and India. The findings suggest the necessity of enlarging our analytical scope with regard to EPZs, which are inextricably connected with external employment structures, whether outside the EPZ but within the same country, or outside the EPZ and its host country altogether.

Export processing zones and growth triangle development: The case of the BIMP-EAGA, Southeast Asia

Exorts processing zones (EPZs) and growth triangles have been two common Asian initiatives to increase wealth and regional competitiveness in the world economy. Since they are seldom analysed jointly, this paper investigates their mutuality in the development process. Taking the problematic case of the Brunei-Indonesia-Malaysia-Philippines East ASEAN Growth Area (BIMP-EAGA) triangle, we explore the role of EPZs in enhancing regional collaboration, competitiveness, and domestic linkages. Despite the triangle's weak economic complementarities, its processing zones are found capable of advancing development by furthering opportunities in regionalisation/localisation of production. Latterly, trade and investment liberalisation within ASEAN raises broad questions about the rationale of EPZs and growth triangles. Zone-triangle nexuses will require rethinking as, under different regulatory conditions, the zones compete more directly across ASEAN and also with global rivals. Copyright © 2005 John Wiley & Sons, Ltd.

Logistics Management in China's Development Zones - Finnish Metal Industry Perspective

Alikehittynyt infrastruktuuri, tiukat säädökset ja säädösten tulkitseminen, sekä monimutkaiset verotuskäytännöt ovat aiheuttaneet ongelmia suomalaisille Alikehittynyt infrastruktuuri, tiukat säädökset ja säädösten tulkitseminen, sekä monimutkaiset verotuskäytännöt ovat aiheuttaneet ongelmia suomalaisille yrityksille Kiinassa. Tutkimuksen perusteella yritykset eivät pysty vaikuttamaan infrastruktuurin kehittymiseen tai säädösten implementointiin, mutta ylläpitämällä suhteita ja valitsemalla oikeat partnerit yritykset pystyvät hallitsemaan ongelma-alueitaan. Etenkin ulkomaalaisille yrityksille oikean logistiikkaoperaattorin valinta on tärkeätä ja huomioon ottaen palvelutason, kulttuuritaustan sekä kansainväliset operaatiot on ulkomaalaisten yritysten tehokkaampaa käyttää kansainvälisiä operaattoreita kuin paikallisia toimijoita, jotkaovat usein halvempia, mutta eivät pysty toimimaan kansainvälisellä tasolla. Vientiin keskittyneiden yritysten tulisi sijoittua vapaakauppa-alueille tai vientiin painottuneille teollisuusalueille. Kyseisillä alueilla liiketoiminta mannermaahan on rajoitettu, eivätkä alueet täten sovellu yrityksille, jotka ovat keskittyneet Kiinan markkinoille. Paikallisesti operoivien yritysten tulisi sijoittua normaaleihin teollisuuspuistoihin ja käyttää tullin valvomia varastoja tukemaan kansainvälisiä toimintojaan.Tulisi myös muistaa etteivät kiinalaiset teollisuuspuistot täytä kansainvälisiä kriteerejä, joten säädöksiin on tärkeätä tutustua huolella jamielipiteitä kerätä toisilta yrityksiltä. Kiinassa merkittävimmät logistiikkaongelmat ilmenevät tuonnin ja viennin yhteydessä, jolloin säädökset ja toimintamallit ovat kontrolloidumpia. Etenkin tullaus- ja arvonlisävero ongelmat liittyvät kiinteästi tuonti- ja vientiprosessiin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tullausprosessi tehostuu yhteistyön ja koulutuksen kautta, mutta arvonlisäverosta aiheutuvien kustannusten minimointi vaatii logistiikkapuistojen käyttöä. Mikäli asiakas haluaa tehdä tullauksen kotiprovinssissaan tai yritys tekee kauppaa ALV -vapautettujen yritysten kanssa, tulisi logistiikkapuistojen käyttöä lisätä. Käytettäessä logistiikkapuistoja yritykset välttävät tuotteiden kuljetukset Hongkongiin jatakaisin säästäen huomattavasti kustannuksissa ja toimitusajoissa. Logistiikkapuistoja on myös mahdollista käyttää ratkaisuna kasvaviin ja viivästyviin ALV palautuksiin. Tutkimuksen tulosten mukaan toimintaympäristö ja vientipainotteinen valmistus ohjaavat 3PL yritysten valintaa ja vaihtoehtoisten logistiikkapalvelujen implementointia. Etabloiduttaessavapaakauppa-alueille vientiin ja tuontiin liittyvät ongelmatekijät vahvistuvat sekä rajoitukset kiinan liiketoimintaan kasvavat, mikä tekee yhteistyönkansainvälisten logistiikkaoperaattoreiden kanssa välttämättömäksi ja kannustaa hyödyntämään logistiikkapuistoja.

Export processing in the Caribbean: lessons from four case studies

Includes bibliography

Export processing in the Caribbean: the Jamaican experience

Includes bibliography

Las zonas francas industriales y la mujer en el Caribe = Export processing zones and women in the Caribbean

Incluye Bibliografía

Export processing in the Caribbean: lessons from four case studies

Includes bibliography