Das leben der schwestern zu Töss,

Mode of access: Internet.

Deutsches Nonnenleben : Das Leben der Schwestern zu Töss und der Nonne von Engeltal Büchlein von der Gnaden überlast /

Bibliography: p. 326-328.

dKDM5/LID regulates H3K4me3 dynamics at the transcription-start site (TSS) of actively transcribed developmental genes

H3K4me3 is a histone modification that accumulates at the transcription-start site (TSS) of active genes and is known to be important for transcription activation. The way in which H3K4me3 is regulated at TSS and the actual molecular basis of its contribution to transcription remain largely unanswered. To address these questions, we have analyzed the contribution of dKDM5/LID, the main H3K4me3 demethylase in Drosophila, to the regulation of the pattern of H3K4me3. ChIP-seq results show that, at developmental genes, dKDM5/LID localizes at TSS and regulates H3K4me3. dKDM5/LID target genes are highly transcribed and enriched in active RNApol II and H3K36me3, suggesting a positive contribution to transcription. Expression-profiling show that, though weakly, dKDM5/LID target genes are significantly downregulated upon dKDM5/LID depletion. Furthermore, dKDM5/LID depletion results in decreased RNApol II occupancy, particularly by the promoter-proximal Pol lloser5 form. Our results also show that ASH2, an evolutionarily conserved factor that locates at TSS and is required for H3K4me3, binds and positively regulates dKDM5/LID target genes. However, dKDM5/LID and ASH2 do not bind simultaneously and recognize different chromatin states, enriched in H3K4me3 and not, respectively. These results indicate that, at developmental genes, dKDM5/LID and ASH2 coordinately regulate H3K4me3 at TSS and that this dynamic regulation contributes to transcription.

dKDM5/LID regulates H3K4me3 dynamics at the transcription-start site (TSS) of actively transcribed developmental genes

H3K4me3 is a histone modification that accumulates at the transcription-start site (TSS) of active genes and is known to be important for transcription activation. The way in which H3K4me3 is regulated at TSS and the actual molecular basis of its contribution to transcription remain largely unanswered. To address these questions, we have analyzed the contribution of dKDM5/LID, the main H3K4me3 demethylase in Drosophila, to the regulation of the pattern of H3K4me3. ChIP-seq results show that, at developmental genes, dKDM5/LID localizes at TSS and regulates H3K4me3. dKDM5/LID target genes are highly transcribed and enriched in active RNApol II and H3K36me3, suggesting a positive contribution to transcription. Expression-profiling show that, though weakly, dKDM5/LID target genes are significantly downregulated upon dKDM5/LID depletion. Furthermore, dKDM5/LID depletion results in decreased RNApol II occupancy, particularly by the promoter-proximal Pol lloser5 form. Our results also show that ASH2, an evolutionarily conserved factor that locates at TSS and is required for H3K4me3, binds and positively regulates dKDM5/LID target genes. However, dKDM5/LID and ASH2 do not bind simultaneously and recognize different chromatin states, enriched in H3K4me3 and not, respectively. These results indicate that, at developmental genes, dKDM5/LID and ASH2 coordinately regulate H3K4me3 at TSS and that this dynamic regulation contributes to transcription.

"Tässä kohdassa heterorouva nyökkää.℗» : Näkökulma naisparien henkilöhaastatteluissa

Abstract: Perspective in personal interviews with female couples

”Ketkä tässä oikein hulluja ovat?” Hullun lehmän tauti Helsingin Sanomissa vuosina 1996−2004

Työni aiheena on hullun lehmän tauti eli BSE (bovine spongiform encephalopathy). Tutkin, millaisen kuvan Helsingin Sanomat antoi tästä taudista vuosina 1996−2004 kysymällä mitä tunteita se herätti, mihin muihin tauteihin lehti sitä vertasi ja miten se uutisoi lääkäreiden ja eläinlääkäreiden antamia hullun lehmän tautia koskevia haastatteluja. Tutkin hullun lehmän tautia yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti, osana lääketieteen historiaa. Johtoajatuksenani on, että sairaudet eivät ole pelkästään lääketieteellisiä ilmiöitä, vaan kulttuuriset merkitykset määrittävät niitä voimakkaasti. Helsingin Sanomien hullun lehmän taudista kertovien juttujen yhteydessä olevia kuvia analysoin intertekstuaalisuuden käsitteen kautta, jonka mukaan kuvien merkitys syntyy aina suhteessa muihin kuviin ja myös sanallisiin kirjoituksiin. Hullun lehmän taudin herättämistä tunteista voimakkaimpana ilmeni pelko. Sairastumisen ja kuoleman pelon teemoja Helsingin Sanomat ei kuitenkaan kunnolla käsitellyt kirjoituksissaan, vaan tunteista saattoi saada vain viitteitä juttujen yhteydessä olevien kuvien kautta. Näitä kuvia tutkin vertaamalla niitä taidehistoriasta tuttuihin teoksiin ja niiden mukanaan kantamiin merkityksiin. Löysinkin lehtikuvien ja klassikkoteosten kuvakielen väliltä yllättäviä yhtymäkohtia. Helsingin Sanomat toi esille ajatukset tehomaataloudesta, ihmisen ahneudesta ja kotieläinten huonosta kohtelusta BSE:n syinä. Lehti piti hullun lehmän tautia suorastaan tehotuotannon, globalisaation ja ahneuden vertauskuvana. Näiden ajatusten myötä keskusteluun nousivat luonnonmukainen maataloustuotanto ja kasvissyönti. Taudit, jotka lehti useimmiten mainitsi BSE:n yhteydessä, olivat suu- ja sorkkatauti, rutto sekä aids, koska näihin tauteihin liitetyillä merkityksillä pystyi selittämään myös tätä uutta ja hämmentävää tautia. Lääkärit pitivät hullun lehmän taudista noussutta kohua liioiteltuna, eikä heidän haastatteluistaan saanut kovin näyttäviä lehtijuttuja. Sen sijaan taudin torjunnasta vastanneet eläinlääkärit olivat hyvin näkyvästi esillä niin taudin vastustajina kuin siitä tiedottajina. Eläinlääkärit joutuivat myös Helsingin Sanomien arvostelun kohteeksi vastustaessaan tautia lehden mielestä liian ponnettomasti. Osoitan tutkimuksessani yhtä tautia tarkastelemalla, miten moninaisilla tavoilla, mielleyhtymillä ja toiminnoilla sairauksien kulttuuriset merkitykset rakentuvat.