The reception of British literature under dictatorships in Hungary and Portugal

Esta tese tem como objectivo comparar aspectos da recepção da literatura britânica durante o Estado Novo em Portugal, e na Hungria durante a era comunista. Na primeira parte da dissertação fica contextualizada e analisada a alteração da posição da literatura britânica nos dois países, enquanto na segunda parte se comparam facetas da recepção da mesma, contrastando as traduções literárias publicadas em Portugal e na Hungria entre 1949 e 1974, altura em que ambos os países foram dirigidos simultaneamente por regimes autocratas. Este estudo faz-se, em parte, através da comparação de manuais escolares e seletas, a fim de examinar os diferentes métodos usados pelos dois regimes ditatoriais politicamente opostos na tentativa de moldarem os seus leitores. É dada especial atenção à literatura proibida e aos motivos para as atitudes restritivas diferenciadas em relação a certos escritores na era de Salazar e na Hungria durante o período de Bloco de Leste. A tese conclui que a abordagem divergente em relação às obras literárias britânicas, bem como à literatura em geral, é principalmente enraizada na ideologia de governação diametralmente oposta dos dois regimes ditatoriais. A crença idealista no poder educativo da literatura em estabelecer o socialismo na Hungria está em nítido contraste com a política de cultura obscurantista do Estado Novo. Mesmo quando o apoio à literatura britânica não era uma das principais prioridades da esfera cultural húngara, parece evidente que a literatura canónica britânica teve uma recepção mais favorável na Hungria comunista do que no Estado Novo.

Contemporary British literature; outlines for study, indexes, bibliographies, by John Matthews Manly and Edith Rickert.

Mode of access: Internet.

Contemporary British literature,

Mode of access: Internet.

Teachers' experiences in and perceptions of their 12th-grade British literature classrooms

The purpose of this study was to understand the experiences and perceptions of 12th-grade literature teachers about curriculum, Post-Colonial literature, and students. Theories posed by Piaget (1995), Vygotsky (1995), and Rosenblatt (1995) formed the framework for this micro-ethnographic study. Seven teachers from public and private schools in South Florida participated in this two-phase study; three teachers in Phase I and four in Phase II. All participants completed individual semi-structured interviews and demographic surveys. In addition, four of the teachers were observed teaching. The analysis yielded three themes and two sub-themes: (a) knowledge concerned teachers' knowledge of British literature content and Post-Colonial authors and their literature; (b) freedom described teachers' freedom to choose how to teach their content. Included in this theme was dilemmas associated with 12th-grade classrooms which described issues that were pertinent to the 12th-grade teacher and classroom that were revealed by the study; and (c) thoughts about students described teachers' perceptions about students and how literature might affect the students. Two subthemes of knowledge were as follows:(1) text complexity described teacher responses to a Post-Colonial text's complexity and (2) student desirability/teachability described teachers' perception about how desirable Post-Colonial texts would be to students and whether teachers would be willing to teach these texts. The researcher offers recommendations for understanding factors associated with 12th-grade teachers perceptions and implications for enhancing the 12th-grade experience for teachers and curriculum, based on this study: (a) build teacher morale and capacity, (b) treat all students as integral components of the teaching and learning process; teachers in this study thought teaching disenfranchised learners was a form of punishment meted out by the administration, and (c) include more Post-Colonial authors in school curricula in colleges and schools as most teachers in this study did not study this type of literature nor knew how to teach it.

Transforming narratives of colonial danger: imagining the environments of New Zealand and Australia in children's literature, 1862–1899

Nineteenth-century British children’s literature set in Australia and New Zealand fixates on the dangers of colonial environments. This chapter examines four British novels of the period, observing the ways in which they manifest elements of ecological imperialism and environmental racism in order to depict successful settlement. It compares these novels with fantasy fictions by Australian and New Zealand children’s authors that constitute more complicated attempts both to understand and co-exist with the natural environment. The chapter proposes that by the 1890s earlier British anxieties had dissipated in popular Australian and New Zealand fiction, in which child protagonists were newly charged with the ability to interpret and control nature.

Ageing and Imperial Mobility in the British Novel, 1845–1945

Thesis (Ph.D.)--University of Washington, 2016-08

Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen yläkoulun maantieteen opetuksessa

Tutkielmassa tarkasteltiin aktiivista kansalaisuutta perusopetuksen yläkoulun (luokat 7–9) maantieteen opetuksessa. Tutkielman taustana olivat aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvät viralliset ja epäviralliset diskurssit: opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuudet, kouluun kohdistuvat kansalaiskasvatushankkeet sekä nuoriin, kansalaisuuteen ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvät keskustelut. Maantieteen opetuksen osalta taustana olivat opetussuunnitelman velvoitteet huomioida aktiivinen kansalaisuus yläkoulun maantieteen opetuksessa sekä (pääasiassa brittiläinen) kirjallisuus, jossa maantieteen ja kansalaiskasvatuksen/aktiivisen kansalaisuuden välillä nähdään yhtäläisyyksiä. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään, mitä aktiivinen kansalaisuus on yläkoulun maantieteen opetuksessa ja miten maantieteen opettajat suhtautuvat tehtäviinsä nuorten kansalaisten kasvattajina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Tutkielmaa varten kerättiin teemahaastatteluaineisto kuudelta yläkoulun maantieteen opettajalta. Haastatteluihin pyrittiin löytämään mahdollisimman aktiivisia maantieteen opettajia. Haastatteluaineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia, ja aineiston avulla pyrittiin kuvaamaan ilmiötä. Haastateltujen opettajien mukaan yläkoulun maantieteen opetuksessa luonnonmaantieteelliset sisällöt painottuvat enemmän kuin kulttuurimaantieteelliset. Aktiivisen kansalaisuuden kannalta keskeisiä sisältöjä, kuten vaikutusmahdollisuuksia oman ympäristön suunnitteluun ja kehittymiseen sekä kotikunnan ja lähiympäristön tutkimista käsitellään opetuksessa vain vähän, jos ollenkaan. Aktiivinen kansalaisuus on yläkoulun maantieteen opetuksessa eniten tiedon jakamista, ajattelun taitojen ja mielipiteen muodostamisen harjoittelua sekä ympäristövastuullisuuteen kansalaisuuteen kasvattamista. Opetuksessa käytetään myös aktiivisen kansalaisuuden kannalta keskeisiä työtapoja, mutta työtapojen käyttö vaihtelee. Haastatellut opettajat eivät koe opetussuunnitelman aihekokonaisuuksia juurikaan omakseen. Opettajat eivät myöskään määrittele kansalaisvaikuttamiseen kasvattamista koulun tärkeimpien tehtävien joukkoon. Osa opettajista kokee kuitenkin olevansa yhteiskunnallinen vaikuttaja opettajana. Opettajien puheessa koulun kansalaiskasvatuksen tavoite, kunnon kansalainen, ei määrity kovin aktiivisena tai poliittisena. Opettajien puhe sisältää kuitenkin monenlaisia näkemyksiä suhteessa nuoriin kansalaisina ja aktiivisuuteen: toisaalta nuoret eivät ole kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista eikä heiltä vaaditakaan sitä, toisaalta maaperä nuorten kasvattamiseen aktiivisiksi kansalaisiksi on hyvä ja aktiivisuus on pieniä asioita lähiympäristössä sekä yhdessä tekemiseen uskomista. Haastattelujen pohjalta todettiin, että lukuun ottamatta joidenkin opettajien ympäristökasvatuksellista otetta, aktiivinen kansalaisuus ei ole täysin tiedostettu tavoite yläkoulun maantieteen opetuksessa.