The Implementation of the Audiovisual Media Services Directive by National Regulatory Authorities National Responses to Regulatory Challenges

The Audiovisual Media Services Directive (AVMSD) which regulates broadcasting and on-demand audiovisual media services is at the nexus of current discussions about the convergence of media. The Green Paper of the Commission of April 2013 reflects the struggle of the European Union to come to terms with the phenomenon of convergence and highlights current legal uncertainties. The (theoretical) quest for an appropriate and future-oriented regulatory framework at the European level may be contrasted to the practice of national regulatory authorities. When faced with new media services and new business models, national regulators will inevitably have to make decisions and choices that take into account providers’ interests to offer their services as well as viewers’ interests to receive information. This balancing act performed by national regulators may tip towards the former or latter depending on the national legal framework; social, political and economic considerations; as well as cultural perceptions. This paper thus examines how certain rules contained in the AVMSD are applied by national regulators. It focuses first on the definition of an on-demand audiovisual media service and its scope. Second, it analyses the measures adopted with a view to protection minors in on-demand services and third discusses national approaches towards the promotion of European works in on-demand services. It aims at underlining the significance of national regulatory authorities and the guidelines these adopt to clarify the rules of a key EU Directive of the “media law acquis”.

The New Audiovisual Media Services Directive : Television without Frontiers, Television without Cultural Diversity

After long deliberations, the European Community (EC) has completed the reform of its audiovisual media regulation. The paper examines the main tenets of this reform with particular focus on its implications for the diversity of cultural expressions in the European media landscape. It also takes into account the changed patterns of consumer and business behaviour due to the advances in digital media and their wider spread in society. The paper criticises the somewhat unimaginative approach of the EC to new media and the political (and at times protectionist) considerations behind some of the Directive's provisions.

The Changing Environment of Audiovisual Media. New Technologies, New Patterns of Consumer/Business Behaviour and Their Implications for Audiovisual Media Regulation

Digital TV offers of 200 channels and 500 video-on-demand films, podcasting, mobile television, a new web blog being created every two seconds - these are some of the factual elements depicting contemporary audiovisual media in the digital environment. The present article looks into some of these technological advances and sketches their implications for the markets of media content, in particular as newly emerging patterns of consumer and business behaviour are concerned. Ultimately, it puts forward the question of whether the existing audiovisual media regulatory models, which are still predominantly analogue-based, have been rendered obsolete by the transformed (and continually transforming) digital environment.

The Reform of the EC Audiovisual Media Regulation : Television Without Cultural Diversity

In the profoundly changing and dynamic world of contemporary audiovisual media, what has remained surprisingly unaffected is regulation. In the European Union, the new Audiovisual Media Services Directive (AVMS), proposed by the European Commission on December 13, 2005, should allegedly rectify this situation. Amending the existing Television without Frontiers Directive, it should offer a fresh approach and meet the challenge of appropriately regulating media in a complex environment. It is meant to achieve a balance between the free circulation of TV broadcast and new audiovisual media and the preservation of values of cultural identity and diversity, while respecting the principles of subsidiarity and proportionality inherent to the Community. The purpose of this paper is to examine whether and how the changes envisaged to the EC audiovisual media regime might influence cultural diversity in Europe. It addresses subsequently the question of whether the new AVMS properly safeguards the balance between competition and the public interest in this regard, or whether cultural diversity remains a mere political banner.

Lapset, media ja symbolinen vuorovaikutus : Suomalaisten, englantilaisten ja saksalaisten lasten mediasuhteen tarkastelua

Tämän hetken mediaympäristölle on ominaista intensiivisyys ja jatkuva läsnäolo. Medialla on merkittävä rooli myös pienten lasten jokapäiväisessä elämässä, sillä he aloittavat median säännöllisen seuraamisen keskimäärin kolmen vuoden iässä. Mediasisällöt, mediavälineet ja mediaan liittyvät sosiaaliset suhteet muodostavatkin lapsille mediaympäristön, jossa lapset rakentavat identiteettejään, oppivat sosiaalista kanssakäymistä ja kehittävät näkemyksiään yhteiskunnasta ja kulttuurista. Tutkimuksessa on selvitetty 4-6-vuotiaitten suomalaisten, englantilaisten ja saksalaisten lasten audiovisuaalisen median tulkintaa ja median roolia heidän elämässään. Tutkimuksen tavoitteena on ollut syventää tutkimuksellista tietoa median sosiaalisesta ja kulttuurisesta merkityksestä pienten lasten elämässä ja sitä, miten he tulkitsevat mediasisältöä. Tutkimuksessa lasten mediasuhdetta on tarkasteltu välineellisenä, sosiaalisena, symbolisena ja kulttuurisena tulkintaympäristönä. Edellisten lisäksi tutkimuksessa on arvioitu harvemmin viestinnän tutkimuksessa käytetyn symbolisen interaktionismin teorian tarjoamia mahdollisuuksia lasten mediasuhteen tarkasteluun. Suomessa, Englannissa ja Saksassa kootun kansainvälisen aineiston pohjalta on tarkasteltu myös vertailuryhmien välillä olevia mediaan liittyviä kulttuurisia eroja. Eri vertailumaiden melko samankaltaisesta mediaympäristöstä huolimatta tutkimus antaa viitteitä mediatulkinnoissa olevista kulttuurisista eroista. Media mahdollistaa lapsen erilaistan taitojensa kehittymistä ja voi siten muodostaa heille sosiaalisia, symbolisia ja kulttuurisia resursseja, joilla on merkitystä lapsen kehittymisen kannalta. Lapsen ja median suhde on kaksisuuntainen vuorovaikutussuhde ja mediainformaation tulkinnassa ovat mukana lapsen aiemmat tiedolliset ja sosiaaliset kokemukset. Aktiivisessa mediatulkintasuhteessaan lapsi kehittää sanavarastoaan, havainnointiaan, ajatteluaan ja tunne-elämäänsä. Median käyttö sosiaalisena tapahtumana kehittää osaltaan lapsen sosiaalisia valmiuksia. Siten esimerkiksi perheen median käyttöön liittyvät säännöt ja ohjeet ohjaavat perheen sisäistä toimintaa ja määrittävät lapsen asemaa perheessä. Median sisällöt ja niihin liittyvät erilaiset oheistuotteet toimivat osaltaan lapsen kulttuuristen koodistojen ja luokittelujen muodostajana. Tutkimus osoittaa myös symbolisen interaktionismin teorian tarjoavan varsin poikkitieteellisen tutkimuksellisen viitekehyksen lapsia ja mediaa koskevalle tutkimukselle ja mahdollistaa lasten mediasuhteen tutkimisen ja ymmärtämisen useiden, erilaisten tekijöiden suhteena.

O futuro do presente: a mídia audiovisual e a sociedade contemporânea na ficção científica do cinema de animação

This research presents a study that seeks to analyze the images of the future in science fiction movies, specifically those made through animation techniques, exploring particularly the representation of audiovisual communication medias in its dialogue with the approached societies in the movies chosen to be analyzed. The proposed discussion seeks approximations in order to answer to the question that initiated this research: how are we thinking the future nowadays? It also seeks to, according to Morin (1997), comprehend aspects of the contemporary society by using the cinema, and at the same time, to understand the cinema, aided by a social analysis