Psyykkinen työhyvinvointi turkulaisten opettajien kokemana

Opetushallituksen toteuttama laajasta raportista käy ilmi, että opetustyö koetaan henkisesti raskaana ja koettu stressi on yleisempää kuin muilla aloilla keskimäärin. Työssä viihtymistä heikentävät muun muassa fyysisen työympäristön puutteet, työtahti sekä työhön liittyvän stressin ja emotionaalisten paineiden kasvu. (Onnismaa 2010) Yhteiskunnassa vallitsevat nykyarvot tehokkuus, mittaus ja tuottavuus heijastuvat koulujen toimintaan väistämättä. Yhteiskunnalliset ilmiöt kuten oppilasaineksen muuttuminen muun muassa maahanmuuton ja kasvavien tuloerojen myötä kuormittavat nykypäivän opettajia uudella tavalla. Näiden ilmiöiden vaikutukset näkyvät kouluissa muun muassa käytöshäiriöinä, levottomuutena ja ahdistuneisuutena. (Syrjäläinen 2002) Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on turkulaisten luokan- ja erityisopettajien kokema psyykkisen työhyvinvoinnin taso. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa opettajan työn stressitekijöitä, voimavaratekijöitä, työuupumuksen ja työn imun kokemista sekä keinoja stressin hallintaan ja sen vähentämiseksi. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin työhyvinvointiin liittyvät tekijät kuten työturvallisuus ja koulu työyhteisönä. Tutkimus suoritettiin monimetodisesti. Määrällisinä mittareina käytettiin Maslach Burnout Inventorya, Työn imu –mittaria, Coping strategies for white collar workers -mittaria ja opettajan työn stressitekijät- mittaria. MBI:n ja Työn imun tulokset yhdistämällä luotiin työhyvinvointiprofiileja. Määrällisten mittareiden lisäksi käytettiin avoimia kysymyksiä muun muassa opettajien asenteiden ja kehitysehdotusten selvittämiseksi. Tämän tutkimuksen mukaan turkulaiset luokan- ja erityisopettajat voivat työssään suhteellisen hyvin. Aineistosta 78 % kuuluvat työssään hyvinvoivien klustereihin. Vakavasti uupuneita opettajia oli 4 % aineistosta. Eniten opettajan työssä stressaavaksi koettiin muun muassa kiire, melu, tietotekniikka, puutteelliset resurssit ja työn lisääntyneet vaatimukset. Stressiä opettajat vähentäisivät esimerkiksi lisäämällä oppilaiden tukemiseen käytettäviä resursseja sekä luokkakokoja pienentämällä. Stressinhallintaan opettajat käyttivät eniten ongelmanratkaisutyyppisiä keinoja, kuten laitan asiat tärkeysjärjestykseen ja yritän rauhoittua ja selvittää ongelmat. Voimavaroina tutkimukseen osallistuneet opettajat kokivat työyhteisön, toimivan kodin ja koulun välisen yhteistyön sekä oppilaat. Erityisesti tilanteet, joissa opettaja näki oppilaan kehittyvän ja koki auttavansa lasta kohti parempaa tulevaisuutta, antoivat voimaa.

Suomettarelainen maalaisliitossa : Jalo Lahdensuon yhteiskunnalliset aatteet ja toiminta

Summary: An "Old Finn" in the Agrarian Union : Jalo Lahdensuo's ideals and work in public life

Yhteiskunnalliset vaikutustavoitteet julkisessa hankintaprosessissa

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on analysoida julkisiin hankintoihin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyviä käsitteitä, käsitejärjestelmiä ja tutkimustuloksia. Työ on toteutettu käsitetutkimuksena, jolloin tarkoituksena on löytää ajattelun välineitä. Hankkeen yhteiskunnallisia vaikutuksia ovat muunmuassa ympäristövaikutukset sekä ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Näiden vaikutusten huomioiminen hankintavaiheessa mahdollistaa tarkemman kuvan saamisen hankkeen kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Työn case -osuuskäsittelee Vuosaaren satamanhanketta, joka on yksi suurimmista julkisista investointihankkeista. Satamahanke toteutetaan laajassa eri tahojen yhteistyössä. Politikointi on ollut vahvasti mukana Vuosaaren satamanhankkeessa ja tietyt poliittiset voimat ovat pyrkineet edesauttamaan hankkeen toteutumista. Toisaalta tietytryhmät ovat pyrkineet estämään, tai hidastamaan hankkeen toteutumista.

Luokat ja yhteiskunnalliset jaot

Sosiologian professori Harri Melinin virkaanastujaisesitelmä Tampereen yliopistossa 14.1.2009.

Julkisuus, valta ja yhteiskunnalliset liikkeet

Kirjallisuusarvostelu