Tartrate-Resistant Acid Phosphatase 5b: a Serum Marker of Bone Resorption

Bone is a physiologically dynamic tissue being constantly regenerated throughout life as a consequence of bone turnover by bone-resorbing osteoclasts and bone-forming osteoblasts. In certain bone diseases, such as osteoporosis, the imbalance in bone turnover leads to bone loss and increased fracture risk. Measurement of bone mineral density (BMD) predicts the risk of fracture, but also biochemical markers of bone metabolism have been suggested to be suitable for prediction of fractures and monitoring the efficacy of antiresorptive treatment. Tartrate-resistant acid phosphatase 5b (TRACP 5b) is an enzyme released from osteoclasts into the circulation, from where it can be detected kinetically or immunologically. Conventional assays for serum total TRACP were spectrophotometric and suffered from interference by other acid phosphatases and non-osteoclastic TRACP 5a isoform. Our aim was to develop novel immunoassays for osteoclastic TRACP 5b. Serum TRACP 5b levels were elevated in individuals with high bone turnover, such as children, postmenopausal women, patients with osteoporosis, Paget’s disease and breast cancer patients with bone metastases. As expected, hormone replacement therapy (HRT) in postmenopausal women decreased the levels of serum TRACP 5b. Surprisingly, the highest TRACP 5b levels were observed in individuals with rare autosomal dominant osteopetrosis type II (ADO2), which is characterized by high BMD and fracture risk with simultaneously elevated levels of deficient osteoclasts. In ADO2 patients, elevated levels of serum TRACP 5b were associated with high fracture frequency. It is likely that serum TRACP 5b reflects the number of inactive osteoclasts in ADO2. Similar results supporting the hypothesis that TRACP 5b would reflect the number of osteoclasts instead of their activity were observed with cultured osteoclasts and in animal models. Novel TRACP 5b immunoassays may prove to be of value either as independent or combinatory tools with other bone metabolic markers and BMD measurements in clinical practice and bone research.

Application of RNAi to silence tartrate-resistant acid phosphatase: unexpected effects on the monocyte-macrophage lineage

Tartraatti-resistentin happaman fosfataasin hiljentäminen RNAi menetelmällä: odottamaton vaikutus monosyytti-makrofagi linjan soluissa RNA interferenssi (RNAi) eli RNA:n hiljentyminen löydettiin ensimmäisenä kasveissa, ja 2000-luvulla RNAi menetelmä on otettu käyttöön myös nisäkässoluissa. RNAi on mekanismi, jossa lyhyet kaksi juosteiset RNA molekyylit eli siRNA:t sitoutuvat proteiinikompleksiin ja sitoutuvat komplementaarisesti proteiinia koodaavaan lähetti RNA:han katalysoiden lähetti RNA:n hajoamisen. Tällöin RNA:n koodaamaa proteiinia ei solussa tuoteta. Tässä työssä on RNA interferenssi menetelmän avuksi kehitetty uusi siRNA molekyylien suunnittelualgoritmi siRNA_profile, joka etsii lähetti RNA:sta geenin hiljentämiseen sopivia kohdealueita. Optimaalisesti suunnitellulla siRNA molekyylillä voi olla mahdollista saavuttaa pitkäaikainen geenin hiljeneminen ja spesifinen kohdeproteiinin määrän aleneminen solussa. Erilaiset kemialliset modifikaatiot, mm. 2´-Fluoro-modifikaatio, siRNA molekyylin riboosirenkaassa lisäsivät siRNA molekyylin stabiilisuutta veren plasmassa sekä siRNA molekyylin tehokkuutta. Nämä ovat tärkeitä siRNA molekyylien ominaisuuksia kun RNAi menetelmää sovelletaan lääketieteellisiin tarkoituksiin. Tartraatti-resistentti hapan fosfataasi (TRACP) on entsyymi, joka esiintyy luunsyöjäsoluissa eli osteoklasteissa, antigeenejä esittelevissä dendiriittisissä soluissa sekä eri kudosten makrofageissa, jotka ovat syöjäsoluja. TRACP entsyymin biologista tehtävää ei ole saatu selville, mutta oletetaan että TRACP entsyymin kyvyllä tuottaa reaktiivisia happiradikaaleja on tehtävä sekä luuta hajoittavissa osteoklasteissa sekä antigeenia esittelevissä dendriittisissä soluissa. Makrofageilla, jotka yliekpressoivat TRACP entsyymiä, on myös solunsisäinen reaktiivisten happiradikaalien tuotanto sekä bakteerin tappokyky lisääntynyt. TRACP-geenin hiljentämiseen tarkoitetut spesifiset DNA ja siRNA molekyylit aiheuttivat monosyytti-makrofagilinjan soluviljelymallissa TRACP entsyymin tuoton lisääntymistä odotusten vastaisesti. DNA ja RNA molekyylien vaikutusta TRACP entsyymin tuoton lisääntymiseen tutkittiin myös Tolllike reseptori 9 (TLR9) poistogeenisestä hiirestä eristetyissä monosyyttimakrofaagisoluissa. TRACP entsyymin tuoton lisääntyminen todettiin sekvenssistä ja TLR9:stä riippumattomaksi vasteeksi solun ulkopuolisia DNA ja RNA molekyylejä vastaan. Havainto TRACP entsyymin tuoton lisääntymisestä viittaa siihen, että TRACP entsyymillä on tehtävä solun immuunipuolustusjärjestelmässä.