2 resultados para printing targets
em Doria (National Library of Finland DSpace Services) - National Library of Finland, Finland
Resumo:
COD discharges out of processes have increased in line with elevating brightness demands for mechanical pulp and papers. The share of lignin-like substances in COD discharges is on average 75%. In this thesis, a plant dynamic model was created and validated as a means to predict COD loading and discharges out of a mill. The assays were carried out in one paper mill integrate producing mechanical printing papers. The objective in the modeling of plant dynamics was to predict day averages of COD load and discharges out of mills. This means that online data, like 1) the level of large storage towers of pulp and white water 2) pulp dosages, 3) production rates and 4) internal white water flows and discharges were used to create transients into the balances of solids and white water, referred to as “plant dynamics”. A conversion coefficient was verified between TOC and COD. The conversion coefficient was used for predicting the flows from TOC to COD to the waste water treatment plant. The COD load was modeled with similar uncertainty as in reference TOC sampling. The water balance of waste water treatment was validated by the reference concentration of COD. The difference of COD predictions against references was within the same deviation of TOC-predictions. The modeled yield losses and retention values of TOC in pulping and bleaching processes and the modeled fixing of colloidal TOC to solids between the pulping plant and the aeration basin in the waste water treatment plant were similar to references presented in literature. The valid water balances of the waste water treatment plant and the reduction model of lignin-like substances produced a valid prediction of COD discharges out of the mill. A 30% increase in the release of lignin-like substances in the form of production problems was observed in pulping and bleaching processes. The same increase was observed in COD discharges out of waste water treatment. In the prediction of annual COD discharge, it was noticed that the reduction of lignin has a wide deviation from year to year and from one mill to another. This made it difficult to compare the parameters of COD discharges validated in plant dynamic simulation with another mill producing mechanical printing papers. However, a trend of moving from unbleached towards high-brightness TMP in COD discharges was valid.
Resumo:
Amerikanenglannin redusoitunut švaa-vokaali tuotetaan puheessa laadultaan huomattavan monimuotoisena. Kirjallisuudessa ei kuitenkaan vallitse selkeää käsitystä siitä, mitkä tekijät ehdollistavat tätä švaan laatuvaihtelua, ja etenkin sen mahdollinen sosiaalinen ulottuvuus on jäänyt aiemmissa tutkimuksissa varsin vähälle huomiolle. Tässä tutkielmassa pyritäänkin selvittämään, millainen vaikutus puhujan alueellisella murteella on hänen tuottamansa švaan akustiikkaan. Tutkimukseen valittiin 21 informanttia muutamista Yhdysvaltain eteläisistä ja läntisistä osavaltioista. Informanttien haastattelunauhoitteista poimittiin analyysiin yhteensä 433 švaan F1- ja F2-formanttiarvot siten kuin ne esiintyivät sanassa the. Analyysissä havaittiin, että eteläisten puhujien švaat keskittyivät vokaalien [u,U] tuntumaan, kun taas läntisten informanttien švaat asettuivat vokaalien [i,u] väliin. Tulokset antoivat aihetta kysyä, onko eteläinen švaa sulautunut takavokaaleihin [u,U]. Kysymystä varten suoritettiin jatkotutkimus, johon valittiin yksi ensimmäisen tutkimuksen eteläisistä puhujista. Puhujalta mitattiin 66 švaan ja 45 [U]:n formantit. Näitä tarkastellessa löydettiin tilastollista viitettä siitä, että puhujan švaa oli saattanut sulautua vokaaliin [U]. Tulostensa pohjalta tutkielma ehdottaa, että the-sanassa esiintyvässä amerikanenglannin švaassa saattaa toteutua puhujan alueellista murretta mukaileva tavoitevaihe siitä huolimatta, että tämä vokaali on samanaikaisesti huomattavasti kontekstiinsa assimiloitunut. Tavoitevaihe näyttäisi lähtökohtaisesti sijoittuvan F2:ssa vokaalialueen keskelle, ollen kuitenkin eteläisten puhujien kohdalla altis siirtymään taaemmas kohti vokaalilaatuja [u,U].