La compétence pragmatique en FLE : Emploi des requêtes et des remerciements chez des étudiants finlandais

Tutkin sivuaineentutkielmassani ranskan kielen opiskelijoiden pragmaattista kompetenssia. Tarkoituksenani oli selvittää, miten opiskelijat käyttävät kahta puheaktia, pyyntöä ja kiitosta, ranskankielisissä kommunikaatiotilanteissa. Lisäksi tutkin, mitkä asiat voivat vaikuttaa opiskelijoiden pragmaattiseen kielikykyyn. Aikaisemman tutkimuksen perusteella esittämäni hypoteesin mukaan opiskelijat, jotka ovat oleskelleet ranskankielisissä maissa, osaavat käyttää puheakteja paremmin kuin opiskelijat, jotka eivät ole vierailleet kyseisissä maissa. Tutkielmani voidaan sijoittaa välikielen pragmatiikan tutkimukseen. Tutkimukseni kohderyhmä koostui Turun yliopiston kahdestakymmenestä ensimmäisen vuoden ranskan opiskelijasta. Vertailuryhmäni muodostui kymmenestä Erasmus-vaihdossa olleesta ranskalaisesta opiskelijasta. Arvioin kohderyhmäni pragmaattista kompetenssia testillä, jossa testattiin opiskelijoiden kykyä käyttää pyyntöjä ja kiitoksia erilaisissa kommunikaatiotilanteissa. Opiskelijoiden tehtävänä oli kirjoittaa, mitä he sanoisivat näissä tilanteissa ranskaksi. Vertasin opiskelijoiden ja syntyperäisten kielenpuhujien tuotoksia saadakseni selville, käyttävätkö he pyyntöjä ja kiitoksia samalla tavalla. Taustakysymysten avulla selvitin, olivatko opiskelijat vierailleet ranskankielisissä maissa. Tutkimustulokseni osoittavat, että ranskan opiskelijoiden pragmaattinen kompetenssi on melko korkea, sillä opiskelijat muodostivat pyyntöjä ja kiitoksia samalla tavalla kuin ranskalaiset. Tulosteni perusteella kuitenkin päättelin, että opiskelijat eivät aina ole tietoisia puheaktien käyttömahdollisuuksista. Tutkimustulosteni mukaan opiskelijoilla on pragmalingvististä kompetenssia, koska he osasivat muodostaa pyyntöjä ja kiitoksia. Opiskelijoiden sosiopragmaattinen kompetenssi ei ole kuitenkaan vielä kehittynyt samalle tasolle kuin syntyperäisten puhujien, sillä he käyttivät pyyntöjä ja kiitoksia eri tilanteissa kuin ranskalaiset. Lisäksi tulokseni osoittavat, että ranskankielisessä maassa oleskelulla ei ole vaikutusta opiskelijoiden pragmaattiseen kompetenssiin; hypoteesini ei siis osoittautunut todeksi. Myöskään ranskan kielen opiskeluvuosien määrällä ei ollut suurta vaikutusta opiskelijoiden kielenkäyttöön. Tutkielmani on ensimmäisiä välikielen pragmatiikan tutkimuksia, jotka kohdistuvat suomalaisiin ranskan oppijoihin. Tulevissa tutkimuksissa olisikin tärkeää keskittyä juuri näihin oppijoihin ja heidän kykyynsä käyttää ranskan kieltä.

Les pratiques communicationnelles dans la communication médiée : l’étude de cas d’un fil de discussion sur un forum diasporique

La communication médiée attire l’attention des chercheurs en linguistique et en communication depuis quelque temps. L’utilisation des dispositifs de communication procurés par l’internet est devenue courante, et de nouvelles pratiques communicationnelles naissent sans cesse. Les nouvelles technologies sont aussi étroitement liées aux expériences migratoires contemporaines. Cette étude s’intéresse aux échanges ayant lieu sur un forum de discussion diasporique destiné aux Marocains du monde. Le corpus est constitué des échantillons extraits d’un fil de discussion, où les participants sont invités à partager leurs citations préférées avec les autres. Le but de l’analyse est de voir comment les individus interagissent dans ce fil et de comprendre quels types d’interaction contribuent à sa longévité. Dans l’analyse, il y a, au total, 3 400 messages pris en compte qui se répartissent sur une durée de huit ans. L’observation longitudinale menée sur ce fil permet de suivre l’évolution du fil de discussion dans le temps. Les langues autorisées ne sont pas précisées dans le fil. Dans les interactions, le français est la langue qui domine. L’originalité du fil réside dans le fait qu’il ne correspond pas, à première vue, à une nécessité pragmatique qui caractérise souvent les sujets thématiques des sites diasporiques. Il s’avère que les citations suscitent énormément de discussion : les dispositifs de communication médiée semblent favoriser les interactions. En plus d’être un espace où l’on publie des citations, l’espace devient également un lieu où les passionnés se renseignent au sujet des citations. D’autres s’en servent pour échanger des nouvelles, et par moments, les discussions s’égarent de manière considérable par rapport au sujet thématique initial. Cependant, tout au long du fil, la majorité des échanges reste centrée sur les citations. Les participants ont des visions divergentes concernant les échanges appropriés dans le fil, mais le souci de cohérence et le respect thématique sont partagés. La cohérence est garantie, entre autres, par la réorientation des propos des intéressés lorsqu’ils s’égarent du sujet thématique et par la gestion des langues utilisées dans les échanges.