Italian kieli, Oulun yliopisto ja monikielisyyspolitiikka: Kun diskurssit ja käytänteet kohtaavat

Tutkimus käsittelee monikielisyyspolitiikkaa ja sen paikallista toteutumista. Kriittisen diskurssianalyysin viitekehystä käyttäen tutkin monipuolisen kielitaidon institutionaalisen diskurssin tulkintoja ja sen sosiaalisen kontekstin käytänteitä, historiaa ja nykytilaa. Tutkin, mikä merkitys Oulun yliopiston kielikeskuksella ja sen kielivalikoimalla on paikallisesti ja alueellisesti niin opiskelijoiden kuin yliopiston kansainvälistymisen kannalta. Tutkin, miten monikielisyyspolitiikan päämäärät toteutuvat ja miten sitä voidaan tulevaisuudessa tukea. Työ koostuu johdannosta, neljästä erillisestä osasta ja päätännöstä. Tutkimuksen osassa I kuvaan italian kielen opetuksen 36-vuotista historiaa ja siihen liittyviä vaiheita yliopiston perustamisesta aina nykypäivään. Sen rinnalla kuvaan kielikeskuksen kielten opetusvirkojen kehitystä ja Oulun yliopiston laajentumista ja kansainvälistymistä. Osassa II tarkastelen muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana italian kielen opiskelijamäärissä ja opintosuorituksissa. Vertailen Oulun yliopiston pienten kielten opiskelijamäärien kehitystä, tiedekuntakohtaisia eroja niissä sekä eri kielikeskusten italian kielen opiskelijamäärien kehitystä vuoden 2005 tutkinnonuudistuksen voimaantulon jälkeen. Osassa III tutkin monipuolisen kielitaidon diskurssin sosiaalista todellisuutta opiskelijoiden näkökulmasta eli käsittelen italian kielen opiskelijoille suunnatun syksyn 2008 kyselytutkimuksen tuloksia. Opiskelijoiden taustatietojen kuvauksen lisäksi kyselyssä kartoitettiin opiskelumotivaation osatekijöitä ja opiskelun esteitä. Osassa IV tarkastelen monikielisyyspolitiikan diskurssin tekstejä, niiden tulkintaa ja toteutumista. Mukana ovat kielikoulutuspoliittiset linjaukset eurooppalaisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. Pohdin Oulun yliopiston merkitystä monipuolisen kielitaidon tukijana ja kehittäjänä sen vaikutusalueella sekä monipuolisen kielitaidon merkitystä opiskelijoiden kannalta. Tarkastelen myös italian kielen asemaa maailmalla. Mukana on kuvausta opettajan ja opiskelun arjesta peruskoulutuksen kontekstissa Oulun alueella. Yliopistokontekstissa kuvaan monipuolisen kielitaidon merkitystä kansainvälistymisen ja kansainvälisen liikkuvuuden kannalta, tutkinnonuudistuksen vaikutuksia kielten ja erityisesti italian kielen opiskeluun sekä Oulun yliopiston nykyhistorian viimeisimpiä vaiheita. Neljännessä osassa yhdistyvät tutkimuksen eri osien tulokset eli peilaan monipuoliseen kielitaitoon liittyvää institutionaalista diskurssia tutkimuksessa ilmenneisiin diskurssin sosiaalisen todellisuuden ilmiöihin. Tutkimuksessa ilmeni, etteivät kansallisen ja paikallisen tason institutionaalisen kielikoulutuspoliittisen diskurssin tekstit minimitulkinnaltaan olleet monikielisyyttä tukevia korkeakoulukontekstissa. Oulun tapaus osoittaa, miten yliopistouudistuksessa päätöksentekovastuu on siirtynyt yliopiston hallinnon virkamiehille ja kielikoulutuspolitiikan päätöksiä tehdään sivutuotteena irrallaan kielikoulutuksen kentästä ilman pitkän tähtäimen kielikoulutuksen suunnittelua. Oulun yliopiston tarkastelussa nou-ivat esille kieliopintojen sekalaiset käytänteet tutkinnoissa ja kokonaisnäkemyksen puute kieliopinnoista, kielikeskuksen ja kieliopintojen irrallisuus muusta sosiaalisesta kontekstista sekä viime kädessä niukkenevista resursseista taisteltaessa kieliopintojen ja kielivalikoiman karsiminen, mikä on ristiriidassa yhteiskunnan, työelämän ja opiskelijoiden kielitaidon ja sen monipuolisuuden vaateiden kanssa. Neljännen osan lopussa esitän minimiedellytyksiä ja toimenpiteitä, joiden pohjalta kielten opiskelua voisi kehittää jatkumona niin, että monipuolisen kielitaidon hankkiminen olisi mahdollista alueelliset, paikalliset ja yksilökohtaiset tarpeet huomioon ottaen.

Venous thromboembolism and obstruction after pacemaker implantation. - A Prospective Study of 150 Consecutive Cardiac Pacing Device Implantations

Background: Pacemaker implantation (PMI) may predispose to venous thromboembolism (VTE) and obstruction (VO). This prospective study aimed at quantifying changes in venous calibers, and at determining the incidence of symptomatic and asymptomatic VTE/VO after PMI. Further goals included an assessment of the role of transesophageal echocardiography (TEE) in the diagnosis of lead-related central venous thrombi (CVT), and determination of predictors for VTE/VO. Methods: 150 (mean age 67; 61% male) consecutive patients with first PMI were enrolled and followed for 6 months. Contrast venography was performed at baseline and 6 months after PMI to measure venous diameters, and to detect stenosis, total occlusions and thrombi. TEE was conducted in 66 patients. Based on clinical suspicion, work-up for pulmonary embolism (PE) or acute deep vein thrombosis (DVT) were performed as needed. A total of 50 cases underwent longer-term (mean 2.4 years) follow-up venography. All cases with VTE/VO during the initial 6 months, and their matched controls, were selected for a case-control study focused on possible predictive role of laboratory and patient-related factors for the development of VTE/VO. Results: 10 (7 %) patients were found to have baseline venous abnormalities (e.g. 8 obstructions). Mean venous diameters diminished significantly during the first 6 months, but no further reduction occurred in late follow-up. New VO was discovered in 19 patients (14 %; 14 stenosis, 5 total occlusions; all asymptomatic). Small non-obstructive thrombi were found in 20/140 (14 %) 6-month venograms. TEE at 6 months disclosed CVT in 6 (9 %) patients. One (0.7 %) patient had acute symptomatic upper-extremity DVT, and PE was discovered in 5/150 (3.3 %) patients during the first 6 months with no further cases thereafter. At 6 months, the total number of cases with VTE/VO amounted to 47 (31.3 %). Additionally, the later 2-year venograms (n=50) disclosed 4 (8 %) total occlusions and 1 (2 %) stenosis. In the case-control study, no parameter was predictive of venous end-points as a single variable, but there appeared to be significant clustering of traditional VTE risk-factors among the cases. Laboratory parameters showed a definite acute hypercoagulative state induced by PMI, but its degree did not predict subsequent development of VTE/VO. Conclusions: This study shows that VTE/VO is relatively common after PMI with an overall incidence of at least 30 %. Although the majority of the lesions are asymptomatic and clinically benign, cases of PE were also encountered, and totally occluded veins may hamper future upgrading or replacement of pacing system. Venous complications seem difficult to prognosticate as firm predictors were not identified from a wide range of parameters analyzed in this study, although clustering of classic VTE risk factors may be a predisposing factor. Parameters related to implantation procedure or pacing systems and the severity of implantation-induced trauma did not emerge as predictors.