Mobiili oppimateriaali ja QR-koodit käsityön opetuksessa ja konekohtaisessa perehdytyksessä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Turun yliopiston Rauman yksikön opiskelijat kokevat QR- koodien avulla esitettävien perehdytysvideoiden hyödyntävän aineenhallintaansa ja työturvallisuustaitoja työstökoneiden kanssa työskenneltäessä. Lisäksi tutkitaan, kokiko jokin tietty opiskelijaryhmä videoiden parantavan aineenhallintaansa työstökoneiden käytössä paremmin. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään käsityötä oppiaineena, oppimisympäristöä, verkko-opetusta sekä työturvallisuutta. Teoriaosan lopussa käydään läpi taidon opettamisen perinteisiä teorioita. Teoriaosan perusteella on muodostettu kyselylomake, joka perustuu verkko-oppimateriaalin laatukriteereihin. Laatukriteerit ovat vaikuttaneet perehdytysvideoiden tekemiseen sekä QR-koodien sijoitteluun. Tutkimuksessa tehtiin kysely Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön opiskelijoille. Kysely oli täytettävissä Webropol -sivustolla. Linkki kyselyyn oli sijoitettuna työstökoneiden läheisyyteen, samasta paperista löytyi myös linkki perehdytysvideoon. Linkit aukesivat mobiililaitteen QR-koodeja lukevan sovelluksen avulla. Tutkimus on strategialtaan kvantitatiivinen Survey-tutkimus. Kyselyyn vastasi 39 opiskelijaa ja kyselystä saatu aineisto analysoitiin SPSS ohjelmalla. Tutkimustulokset saatiin vertailemalla keskeisiä tunnuslukuja sekä korrelaatiotestejä ja varianssianalyysejä hyödyntämällä. Tutkimuksen tulosten perusteella perehdytysvideot hyödyttävät tehokkaiten opiskelijoita, joiden aikaisemmat taidot ovat heikot. Aikaisempien taitojen ja perehdytysvideosta saadun hyödyn välillä huomattiin selkeä korrelaatio. Perehdytysvideoiden saavutettavuudella ja käytettävyydellä ei nähty keskinäistä korrelaatiota. Tulosten perusteella huomattiin, että luokanopettajaopiskelijat arvioivat omat taitonsa työstökoneiden käytössä heikommaksi, jolloin he myös hyötyivät perehdytysvideoista enemmän.

Peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta lukion matematiikassa

Tämä tutkielma on osa Turun yliopistossa syksyllä 2015 aloitettua oppikirjaprojektia. Projektin tarkoituksena on laatia oppikirja 2016 voimaan astuvan lukion opetussuunnitelman mukaiselle MAY1-kurssille. Kurssi on yhteinen kaikille lukiolaisille ja valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä tehdään vasta tämän kurssin jälkeen. Tässä tutkielmassa käsitellään kurssin peruslaskutoimituksiin ja prosenttilaskentaan liittyvät osuudet. Nämä osuudet muodostavat yhteensä neljän 45 minuutin oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Oppimateriaalin taustalla vaikuttavat vahvasti opetussuunnitelmassa esille nostetut opettamiseen ja oppimiseen liittyvät linjaukset. Näitä ovat esimerkiksi opetuksen liittäminen opiskelijoiden omiin kokemuksiin ja yhteiskuntaan sekä tehtävien riittävä haastavuus. Myös oppikirjaprojektiin liittyy yhteisesti sovittuja seikkoja, jotka näkyvät tässä tutkielmassa ja sen osana olevassa oppimateriaalissa. Esimerkkeinä näistä ovat kokeiluun, visualisointiin ja arvaukseen liittyvät Habits of Mind -teesit sekä sovittu laskutehtävien määrä kussakin osiossa. Syntynyt oppimateriaali nojaa peruslaskutoimitusten osalta algoritmiseen ajatteluun ja vaihtoehtoisiin tapoihin toteuttaa opiskelijoille tuttuja laskutoimituksia. Prosenttilaskennassa verrannon käyttö on keskeisessä roolissa ja se toimii myös yhtenä keinona liittää prosenttilaskenta muihin matematiikan osa-alueisiin.

Laatutavoiteteoria opetusohjelman tuottamiseksi mopoauton äänentoistolaitteiston oikeaoppiseen asennukseen

Tutkielman tavoitetteena oli selvittää, edistääkö laatutavoiteteoreeman ohjaamana valmistettu oppimateriaali oppilaan valmiuksia mopoauton äänentoistolaitteiden turvalliseen ja oikeaoppiseen asennukseen. Oppimateriaalin tarkoituksena oli myös, että oppilas suoriutuisi asennuksesta itsenäisesti sen avulla. Valmistettu oppimateriaali on tehty PowerPoint –ohjelmalla ja muutettu PDF –muotoon, jotta se toimisi tarkoituksenmukaisesti kaikilla laitteilla. Lisäksi digitalisen oppimateriaalin saatavuus on helppoa internetin välityksellä. Tutkielmassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Sen lisäksi lähestymisotteena on käytetty tutkivaa tuottamista. Tutkimustyyppinä oli pienestä kohdejoukosta johtuen tapaustutkimus. Valmista tuotetta testattiin yhdeksäsluokkalaisilla oppilailla. Oppilailla teetettiin alku- ja loppumittaus kyselylomakkeen muodossa. Loppumittaukseen he vastasivat oppimateriaalin avulla. Mittauksista saatuja tuloksia verrattiin laatutavoitteisiin. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että oppimateriaali edistää oppilaiden valmiuksia suorittaa äänentoistolaitteiston asennus itsenäisesti. Näin myös tuotteelle määritetyt laatutavoitteet toteutuivat laatutavoiteteoreema todistettiin laatutavoiteteoriaksi.