Maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelma : Pirkkalankylä–Sionkylä

Perinteisen karjatalouden muovaamat perinnebiotoopit, kuten kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, ovat monimuotoisimpia luontoympäristöjämme. Hoidon myötä arvokkaat maisemat säilyvät avoimina. Härkää sarvista on ylimaakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on arvokkaiden kohteiden laidunnushoidon järjestäminen. Pirkkalankylä ja Sionkylä on valittu yhdeksi hankkeen kohdealueista, joille on laadittu maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa on määritelty mahdollisia luonnonlaidunkohteita kuten perinnemaisemia, ranta-alueita ja muita laidunnuksesta hyötyviä kohteita sekä muita maatalousalueiden maiseman- ja luonnonhoitokohteita. Mukana on tietoa hoitomenetelmistä ja rahoitusmahdollisuuksista, ja niistä on myös tiedotettu suunnittelun aikana. Tavoitteena on saada kohteita hoidon piiriin, innostaa maanomistajia ja löytää kohteille hoitajiksi karjatilallisia ja paikallisia yhdistyksiä. Mahdolliset hoitotoimenpiteet perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen. Hankkeen puitteissa voidaan avustaa kohteiden hoidon suunnittelussa ja rahoitusten hakemisessa. Syksyllä 2009 jaettiin alueen asukkaille infokirje ja kysely hoitoa kaipaavista kohteista. Maastotöitä tehtiin syksyllä 2009. Yleissuunnitelmassa on otettu huomioon kyselyssä ilmi tulleita alueita sekä aiemmissa selvityksissä todettuja alueita. Lisäksi on tarkasteltu tärkeissä tiemaisemissa näkyviä kohteita. Härkää sarvista- hankkeen toiminta-aika on 1.6.2009–31.5.2012. Hanketta

Teiskon maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelma

Perinteisen karjatalouden muovaamat perinnebiotoopit, kuten kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, ovat monimuotoisimpia luontoympäristöjämme. Hoidon myötä arvokkaat maisemat säilyvät avoimina. Härkää sarvista on ylimaakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on arvokkaiden kohteiden laidunnushoidon järjestäminen. Tampereen Teisko on valittu yhdeksi hankkeen kohdealueista, joille on laadittu maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa ovat mukana arvokkaat perinnebiotoopit, jotka on inventoitu 1990-luvulla. Lisäksi mukaan on valittu kohteita, jotka ovat lajistoltaan monimuotoisia, riittävän suuria laidunnuskohteiksi tai sijaitsevat maisemallisesti keskeisillä paikoilla. Suunnitelma sisältää tietoa hoitomenetelmistä ja rahoitusmahdollisuuksista, ja niistä on myös tiedotettu suunnittelun aikana. Tavoitteena on saada kohteita hoidon piiriin, innostaa maanomistajia ja löytää kohteille hoitajiksi karjatilallisia ja paikallisia yhdistyksiä. Mahdolliset hoitotoimenpiteet perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen. Hankkeen puitteissa voidaan avustaa kohteiden hoidon suunnittelussa ja rahoitusten hakemisessa. Yleissuunnittelun maastotyöt ja tiedotus toteutettiin kesän ja syksyn 2010 aikana. Härkää sarvista- hankkeen toiminta-aika on 1.6.2009–31.5.2012. Hanketta toteuttavat Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskukset sekä alueelliset ProAgriat.

Tulkkausjärjestelyt seurakunnissa

Tutkielma paneutuu seurakunnissa säännöllisesti järjestettävään tulkkaukseen, josta vastaavat pääasiassa seurakuntien vapaaehtoiset harrastelijatulkit. Tavoitteena oli selvittää, miten tulkkaus on järjestetty kahdessa eri seurakunnassa ja miten tyytyväisiä tulkit, tulkattavat ja tulkkausta kuuntelevat ovat seurakunnan tulkkaukseen. Hypoteesi oli, että mitä enemmän tulkkauksen järjestämiseen paneudutaan ja mitä enemmän puhujat, tulkit ja kuulijat keskenään kommunikoivat esimerkiksi valmistautumisen ja palautteen muodossa, sitä tyytyväisempiä kaikki osapuolet ovat tulkkauksen laatuun. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena kahden tulkatun tilaisuuden yhteydessä Turun helluntaiseurakunnassa ja Turun vapaaseurakunnassa. Toisessa tilaisuudessa englanninkielinen saarna tulkattiin konsekutiivisesti suomeksi ja toisessa suomenkielinen tilaisuus tulkattiin simultaanisesti useille kielille. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan kuusi. Kummankin tilaisuuden jälkeen haastateltiin tilaisuuden tulkkia, puhujaa sekä kuulijoita. Heidän kanssaan keskusteltiin tulkkauksen käytännöistä, tulkkaukseen kohdistuvista odotuksista ja niiden toteutumisesta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Kysymyksiä oli valmisteltu etukäteen, mutta niitä ei kysytty kaikissa haastatteluissa samassa järjestyksessä. Haastattelumuodon ansiosta haastateltujen mielestä tärkeät aiheet saivat enemmän tilaa ja niistä voitiin puhua haastateltujen omilla termeillä. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja analysoitiin lukemalla niitä eri teemojen näkökulmasta sekä tutkimalla, nousiko niistä esiin muita teemoja. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että kommunikointia tapahtui jonkin verran ja että erityisesti simultaanitulkkauksessa järjestelyt olivat hyviksi koettuja ja vakiintuneita. Tulkkaukseen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä kaikissa haastatelluissa ryhmissä. Tutkimus piirtää myös kokonaiskuvan näiden seurakuntien tulkkausjärjestelyistä ja osoittaa asioita, joita seurakunnissa pidetään tärkeinä tulkkaukseen liittyen. Näitä olivat mm. tulkin oma hengellisyys ja sitoutuminen tulkattavaan sanomaan. Tulkkaus nähtiin tärkeänä maahanmuuttajien integroitumisessa seurakuntaan. Tulkin tehtävä nähtiin hengellisenä palvelutehtävänä.