Leniency - Kartellin ilmiantaminen ja seuraamusmaksusta vapautuminen tai sen alentaminen oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna

The purpose of the study is to solve contents, functioning and potential improvements of European Union and Finlands leniency-system that is to say amnesty and reduction system from fines imposed from cartel activity. Law and economics was chosen as a research method, which has made possible to handle the subject in a comprehensive perspective. The study is based on literature, also legal cases, law and legislative history have been used as help. Leniency is a reasonably new system both in European Unions and in Finlands competition law. It makes possible to detect even secret cartels with the help of deterrent aimed at them. Companies experience the large amount of fines and the investigation concerning the cartel as big threats, therefore they all want to be the first one to report it in order to get full amnesty. However, this system needs improvements, for instance improving the transparency, unifying the European Unions leniency applications and finding answers to certain question concerning justice.

Insiders´ views as a predictor of stock performance : can insider trading be used to predict stock performance on the United States stock market?

This thesis studies the possibility of using information on insiders’ transactions to forecast future stock returns after the implementation of Sarbanes Oxley Act in July 2003. Insider transactions between July 2003 and August 2009 are analysed with regression tests to identify the relationships between insiders’ transactions and future stock returns. This analysis is complemented with rudimentary bootstrapping procedures to verify the robustness of the findings. The underlying assumption of the thesis is that insiders constantly receive pieces of information that indicate future performance of the company. They may not be allowed to trade on large and tangible pieces of information but they can trade on accumulation of smaller, intangible pieces of information. Based on the analysis in the thesis insiders’ profits were found not to differ from the returns from broad stock index. However, their individual transactions were found to be linked to future stock returns. The initial model was found to be unstable but some of the predictive power could be sacrificed to achieve greater stability. Even after sacrificing some predictive power the relationship was significant enough to allow external investors to achieve abnormal profits after transaction costs and taxes. The thesis does not go into great detail about timing of transactions. Delay in publishing insiders’ transactions is not taken into account in the calculations and the closed windows are not studied in detail. The potential effects of these phenomena are looked into and they do not cause great changes in the findings. Additionally the remuneration policy of an insider or a company is not taken into account even though it most likely affects the trading patterns of insiders. Even with the limitations the findings offer promising opportunities for investors to improve their investment processes by incorporating additional information from insiders’ transaction into their decisions. The findings also raise questions on how insider trading should be regulated. Insiders achieve greater returns than other investors based on superior information. On the other hand, more efficient information transfer could warrant more lenient regulation. The fact that insiders’ returns are dominated by the large investment stake they maintain all the time in their own companies also speaks for more leniency. As Sarbanes Oxley Act considerably modified the insider trading landscape, this analysis provides information that has not been available before. The thesis also constitutes a thorough analysis of insider trading phenomenon which has previously been somewhat separated into several studies.

Editiovelvollisuus kilpailuoikeudellisissa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä

Tutkielmassa tarkastellaan lainopillisesta näkökulmasta asiakirjojen esittämisvelvollisuutta kilpailuoikeudellisissa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä. Kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsinyt on Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan oikeutettu vahingonkorvaukseen kärsimästään vahingosta. Vahingonkärsijä on kuitenkin kilpailunrajoitukseen osallistunutta heikommassa asemassa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä, sillä olennainen todistusaineisto on usein toisen asianosaisen tai kolmannen osapuolen hallussa. Erityisesti kilpailuviranomaisen leniency-menettelyn kautta saamat asiakirjat sisältävät vahingonkärsijän kannalta merkityksellistä tietoa. Tämän vuoksi vahinkoa kärsineet pyrkivätkin saada tutustua leniency-hakemukseen ja sen liitteisiin, sillä asiakirjojen tiedot voivat helpottaa vahingon määrän ja sen syyyhteyden kilpailunrajoitukseen todistamista. Vahingonkärsijän halu tutustua näihin asiakirjoihin ja toisaalta leniency-hakijan tarve suojella antamiaan tietoja aiheuttavat jännitteen kilpailuoikeuden julkisoikeudellisen ja yksityisoikeudellisen täytäntöönpanon välille. Euroopan unioni hyväksyi marraskuussa 2014 kilpailuoikeudellisesta vahingonkorvauksesta annetun direktiivin, joka pyrkii poistamaan täytäntöönpanojärjestelmien välisen jännitteen ja yhteensovittamaan ne siten, että molempien tehokkuus voidaan taata. Tutkielmassa havainnoidaan direktiivin edellyttämää editiosääntelyä ja työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän ehdotusta kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista annettavaksi laiksi. Lisäksi tarkastellaan, miten direktiivin ja ehdotetun lain ratkaisuehdotukset vaikuttavat vahingonkärsijän oikeuteen saada korvausta ja pystyvätkö ne ratkaisemaan kilpailuoikeuden julkisoikeudellisen ja yksityisoikeudellisen täytäntöönpanon välisen jännitteen. Leniency-menettelyllä on suuri merkitys salaisten kartellien havaitsemisen kannalta, minkä vuoksi myös yksityisoikeudellisen täytäntöönpanon näkökulmasta on tärkeää, ettei menettelyn tehokkuutta vaaranneta. Direktiivi suojaa kilpailuviranomaisten leniency-menettelyn kautta saamia yrityslausuntoja pyrkien varmistamaan, että elinkeinonharjoittajat tekevät yhteistyötä kilpailuviranomaisten kanssa myös vastaisuudessa. Lisäksi direktiivi asettaa vähimmäistason jäsenvaltioiden kansallisille editiosäännöksille. Näin se pyrkii vahvistamaan vahingonkärsijöiden asemaa oikeudenkäynneissä ja parantamaan heidän mahdollisuuksiaan saada korvausta kilpailunrajoituk-sesta aiheutuneesta vahingosta. Direktiivin edellyttämä sääntely laajentaa vahingonkärsijän mahdollisuuksia tutustua olennaiseen aineistoon verrattuna Suomen tämänhetkiseen sääntelyyn sekä yleisen editiosääntelyn että Kilpailu- ja kuluttajaviraston leniency-asiakirjojen tutustumisoikeuden osalta.