1 resultado para könsstereotypa föreställningar

em Doria (National Library of Finland DSpace Services) - National Library of Finland, Finland


Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Doktorsavhandlingen synliggÃr avgÃrande etiska och estetiska aspekter av Per Olov Enquists poetik. Studien belyser den i fÃrfattarskapet centrala frÃ¥gan om vad en människa är och demonstrerar dess intima koppling till en utforskning av berättandets kritiska och kreativa kraft. I avhandlingen kartläggs en fÃrkroppsligande estetik i romanerna NedstÃrtad ängel (1985), Livläkarens besÃk (1999) och Boken om Blanche och Marie (2004). Gemensamt fÃr romanerna är en problematisering av moderniteten som tar sig uttryck i en tematisering av sambanden mellan kvinnlighet, kroppslighet, marginalisering och mänsklighet. Problematiseringen är fÃrbunden med ett mÃnster romanerna delar, där en specifik karaktär fungerar som ett koncentrat av romanbygget. Avhandlingens tes är att det tvehÃvdade monstret Pasqual och Maria Pinon, flickdrottningen Caroline Mathilde och hysterikan Blanche Wittman utgÃr fÃrkroppsliganden av de romaner i vilka de figurerar. Genom en kombination av feministiska, nymaterialistiska, genreteoretiska och narratologiska perspektiv synliggÃrs det samspel mellan form och innehÃ¥ll, tematik och poetik, som fÃrkroppsligandet innefattar. Idén om romangenrens nära koppling till föreställningar om subjektiviteten genomsyrar analysen där sÃ¥väl romanens kroppslighet som subjektivitetens textualitet framträder. Kartläggningen av fÃrkroppsligandets manifestationer och effekter blottlägger berättandet som maktordning och makthandling och synliggÃr ett komplext fÃrhÃ¥llande mellan roman och människa, berättande och subjektivitet, estetik och etik. UndersÃkningen ringar in en genomgÃ¥ende produktiv spänning i Enquists berättande, mellan en strävan att formulera och bejaka alternativa visioner av subjektiviteten och en metafiktiv rannsakan av de etiska implikationerna av denna strävan. Studien bidrar till kunskapen om ett av de stora, samtida svensksprÃ¥kiga fÃrfattarskapen och ger därigenom en mÃ¥ngfasetterad bild av berättandets potential i vÃ¥r tid. ------------------------------------------------------------- VäitÃskirja pohtii Per Olov Enquistin poetiikassa merkittäviä eettisiä ja esteettisiä ulottuvuuksia. Tutkimus valottaa Enquistin tuotannon keskeistä kysymystä â kysymystä siitä mikä ihminen on â ja osoittaa sen kytkeytyvän läheisellä tavalla kerronnan kriittisen ja luovan voiman tutkimiseen. VäitÃskirjassa kartoitetaan ruumiillisuuden estetiikkaa romaaneissa NedstÃrtad ängel (1985, Suistunut enkeli 1986), Livläkarens besÃk (1999, Henkilääkäri 2000) ja Boken om Blanche och Marie (2004, Blanche ja Marie 2005). Romaaneja yhdistää niiden tapa problematisoida moderniteetti etsimällä naisellisuuden, ruumiillisuuden, marginalisoitumisen ja ihmisyyden välisiä yhteyksiä. Problematisointiin liittyy romaaneille yhteinen kuvio, jossa tietty henkilÃhahmo toimii romaanirakennelman tiivistelmänä. VäitÃskirjan keskeinen väittämä on, että kaksipäinen hirvià Pasqual ja Maria Pinon, tyttÃkuningatar Caroline Mathilde ja hysteerikko Blanche Wittman, ruumiillistavat ne romaanit joissa ne esiintyvät. Teoreettisesti tutkimus yhdistää feministisen, uusmaterialistisen, lajiteoreettisen ja narratologisen tutkimuksen näkÃkulmia, joiden kautta tulee näkyväksi ruumiillisuuden kytkeytyminen niin muotoon kuin sisältÃÃnkin. Ajatus romaanilajin yhteydestä yksilÃkäsityksiin on keskeinen analyysissä, jossa hahmottuu sekä romaanin ruumillisuus että subjektin tekstualisuus. Ruumiillisuuden ilmentymien ja vaikutusten kartoittaminen paljastaa kerronnan valtajärjestyksenä ja vallantekona. Se tekee näkyviksi romaanin ja ihmisen, kerronnan ja subjektiuden sekä estetiikan ja etiikan väliset moninaiset yhteydet. Tutkimus tuo esille Enquistin tuotannon läpäisevän hedelmällisen jännitteen, jossa pyrkimys ilmaista ja vahvistaa vaihtoehtoisia näkemyksiä subjektiudesta kohtaa metafiktiivisen tutkiskelun tämän pyrkimyksen eettisistä implikaatioista. VäitÃskirja lisää tietämystä yhdestä merkittävimmästä ruotsinkielisestä nykykirjailijasta ja antaa samalla monitahoisen kuvan kerronnan mahdollisuuksista nykymaailmassa.