Sotilaiden epäviralliset ryhmänormit kolmessa jalkaväkikomppaniaa koskevassa empiirisessä tutkimuksessa (Knut Pipping, Roger Little, John Hockey)

Tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää, millaisia sotilaiden epävirallisia ryhmänormeja tutkijat ovat havainneet eräissä sotilasyksiköissä jotka ovat toimineet sodassa tai sodan olosuhteita osittain vastanneissa tilanteissa. Keskeisinä lähteinä käytetään seuraavia kolmea sotilasyksikköön kohdistunutta tutkimusta: - Knut Pipping: "Kompaniet som samhälle Iakttagelser i ett finskt frontförband 1941-1944" (1947), suomenkielinen laitos ”Komppania pienoisyhteiskuntana” (1978), englanninkielinen laitos ”Infantry Company as a Society” (2008) - Roger W. Little: “Buddy Relations and Combat Performance” (1964) ja sen perustana ollut Littlen väitöskirja “A Study of the relationship between collective solidarity and combat role performance” (1955) - John Hockey: "Squaddies Portrait of a Subculture" (1986). Tutkimusongelmat olivat seuraavat: 1) Millaisia sotilaiden epävirallisia ryhmänormeja tai virallisista normeista poikkeavia käyttäytymismuotoja esiintyi kolmessa sodan ajan tai poikkeusolojen sotilasyksikössä Knut Pippingin, Roger Littlen ja John Hockeyn komppanioita koskeneiden tutkimusten mukaan? 2) Esiintyikö ao. tutkimuksissa (sotilasyksiköissä) samansisältöisiä tai edes suunnilleen samansisältöisiä normeja tai virallisista normeista poikkeavia käyttäytymismuotoja? Tutkimusmenetelmänä on Pippingin, Littlen ja Hockeyn tutkimusten ja tutkimustulosten systemaattinen läpikäynti ja vertailu sen selvittämiseksi, millaisia epävirallisia normeja kohteena olleissa sotilasyksiköissä on havaittu. Kohteina olevat tutkimukset käytiin läpi seuraavan skeeman mukaisesti: - sotilasyksikön virallinen organisaatio ml. viralliset johtajat - sotilasyksikön henkilöstö - sotilasyksikön toimintaympäristö ja tehtävät tutkimusajankohtana - sotilasyksikön sosiaaliset ryhmät - sotilasyksikössä havaittuja epävirallisia normeja. Tutkimuksessa tuli ilmi, että tutkituissa sotilasyksiköissä esiintyi joitakin samantyyppisiä epävirallisia normeja siitä huolimatta, että sotilasyksiköt olivat eri maista ja toimivat eri vuosikymmeninä ja erilaisissa sodissa ja tilanteissa. Sotilasyksiköissä havaittiin mm., että: - miehistöön kuuluvat sotilaat katsoivat, että heille annetut vaarallisetkin tehtävät, ainakin järkeviksi katsotut, piti hoitaa ainakin jollakin minimitasolla ja kaikkien piti osallistua tähän - miehistötasolla sotilaiden piti ainakin tietynlaisissa tilanteissa olla lojaaleja toisille samanarvoisille tai ainakin lähipiirissä oleville - lähipiirin sotilaihin kohdistuva lojaalisuus saattoi ohittaa viralliseen organisaatioon kohdistuvat velvoitteet - kaikissa yksiköissä esiintyi taistelussa käyttäytymistä koskevia epävirallisia normeja; esimerkiksi "liiallista rohkeutta" ei hyväksytty - joissakin tilanteissa vaaralliseen tilanteeseen liittyvän normin noudattaminen lisäsi yksittäiseen sotilaaseen kohdistuvaa välitöntä hengenvaaraa - lähipiirissä olevien sotilaiden henkilökohtaiseen omaisuuteen tai varusesineisiin ei saanut kajota - sen sijaan suhtautuminen muuhun valtion omaisuuteen oli liberaalimpaa.

Jääkiekko-ottelutapahtuman palvelun laatu : case : TuTo Hockey

Tämä tutkielma tehtiin toimeksiantona TuTo Hockeylle. Tutkielmassa tutkitaan palvelun laatua suomalaisessa jääkiekko-ottelutapahtumassa. Sen kartoittamiseksi ja palvelun laadun ymmärtämiseksi asetettiin seuraavat kolme osaongelmaa: • Mistä suomalaisen jääkiekko-ottelutapahtuman palvelun laatu koostuu? • Mitkä palvelun laadun ulottuvuudet ovat tärkeimpiä asiakkaille eli katsojille? • Miten palvelun laatu ja sen ulottuvuudet vaikuttavat kokonaistyytyväisyyteen? Tutkielmassa käydään läpi palvelun laadun mittaamisen eri menetelmiä. Palvelun laatua on tutkittu paljon, mutta urheilukontekstissa kovin vähän ja etenkin katsojaurheiluun liittyviä tutkimuksia on vain muutama. Tutkielman empiirinen osio toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena TuTo Hockeyn kahdessa kotiottelussa, jotka olivat 12.3.2008 TuTo – SaPKo ja 18.3.2008 TuTo – KooKoo ja internetissä Webrolpol-ohjeman avulla. Tutkimukseen hyväksyttyjä vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 327 kappaletta. Näistä Webropolin kautta tuli 182 kappaletta ja loput 145 kpl kerättiin otteluissa TuTo Hockeyn kotiotteluissa. Suomalaisen jääkiekko-ottelutapahtuman palvelun laatu koostuu useista eri asioista. Tutkimusta hankaloitti aiemman tutkimustiedon puute. Koska muut aiemmat tutkimukset oli tehty eri lajeissa ja eri maissa, suora vertaaminen ja aiempien kyselyiden toistaminen ei lajien ja kulttuurien erojen vuoksi ollut mahdollista. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että TuTo Hockeyn palvelun laatu on korkealla tasolla. Tärkeimpinä palvelun laadun ulottuvuuksina katsojat pitivät Halli- ja Saavutettavuus-ulottuvuuksia. Kokonaistyytyväisyyden kanssa jokainen palvelun laadun ulottuvuus korreloi positiivisesti. Regressioanalyysillä saatiin lisäksi selvitettyä, että suurimmat vaikutukset kokonaistyytyväisyyteen oli Lisäpalvelut ja ohjelma-, Tiedotus- ja Halli-ulottuvuuksilla.

Sisäinen brändijohtamisprosessi huippu-urheilujoukkueessa : Case: Oy HIFK Hockey Ab ja Blues / Jääkiekko Espoo Oy

Johdonmukainen ja kokonaisvaltainen sisäinen brändijohtaminen mahdollistaa organisaation kaikkien toimijoiden paremman ymmärryksen, sitoutumisen ja samastumisen organisaation brändi-identiteettiin. Sisäisessä brändijohtamisessa ylimmän johdon asettama tavoiteidentiteetti määrittelee välitettyjen viestien sisältöä. Tavoiteidentiteetti voi sisältää monia erilaisia organisaatioon liittyviä arvoja tai elementtejä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli ymmärtää kahden jääkiekon SM-liigassa toimivan huippu-urheilujoukkueen brändijohtamisstrategiaa sekä pyrkiä tulkitsemaan niiden toteutuksen johdonmukaisuutta ja kokonaisvaltaisuutta läpi organisaation. Tutkimuskysymys jaettiin neljään osaongelmaan: 1) Miten urheilujoukkueen identiteetti rakentuu? 2) Mistä urheilujoukkueen brändi rakentuu? 3) Millainen brändistrategia urheilujoukkueelle on asetettu? 4) Miten brändistrategia välittyy urheilujoukkueen eri tasoille? Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jossa aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimuskohteiksi valittiin Helsingin IFK ja Espoon Blues. Tutkimuksen tuloksena saatiin mielenkiintoista informaatiota kummankin organisaation hyödyntämistä tekniikoista ja eri osa-alueiden painotuksesta. Sisäistä brändijohtamista tarkasteltiin neljän eri alateeman kautta: 1) brändikeskittynyt henkilöstöjohtaminen, 2) brändiviestintä, 3) brändijohtamisen syvyys ja 4) brändikansalaisuus. Tutkimuksessa havaittiin, että identiteetin pelillisiin ominaisuuksiin liittyen differointia ei ole kovinkaan helppo tehdä. Sen sijaan erilaisilla arvoja ja koko organisaation tekemistä kuvaavilla elementeillä on mahdollista luoda suuriakin eroja kilpailijoihin. HIFK:n tavoiteidentiteetti oli huomattavasti selkeämpi kuin Bluesilla ja oletettavasti tämän seurauksena oli havaittavissa selvä etu HIFK:n puolesta myös sisäisen brändijohtamisen kokonaisvaltaisessa onnistumisessa. Molemmissa tapausorganisaatioissa kuitenkin hyödynnettiin joko tietoisesti tai tiedostamatta kaikkia sisäisen brändijohtamisen elementtejä.

The Rebirth of Dinamo Riga: From the Glorious Soviet Past to the Kontinental Hockey League

Since the end of Cold War rivalries, the world of international hockey was deemed to becoming increasingly homogenized along western sportization patterns. The introduction of the Russian-sponsored Kontinental Hockey League (KHL) signified a new era in the global diffusion of modern sports. Its recent expansion in the post-Soviet space and European countries significantly reshuffled the landscape of international hockey, offering new prospects for the studies of the intersection of sports, history, geopolitics and nationalism in the age of globalization. The aim of this study is to conceptualize the KHL and illuminate the role of ice hockey in post-Soviet Latvia. I treat the creation of the KHL and the integration of a Latvian-based team, “Dinamo Riga,” into the KHL within the broader discussion on the globalization of sports and its effects on national communities. The research is based on a case study of the modern rebirth of “Dinamo Riga” and its participation in the KHL and is confined to the scholarly themes in sports research, such as the history of modern sports and globalization, sports and nationalism. The study pays special attention to unveiling the geopolitical links between the restart of Latvian-Russian relations after the EU’s eastern enlargement and the re-emerging Latvian-Russian contacts in ice hockey. The research concludes that with the creation of the KHL, European hockey received a new charismatic “zone of prestige” for sports interaction. The project of “Dinamo Riga” became the new global phenomenon in Latvian sports in terms of its capabilities to transcend the post-Soviet geopolitical stereotypes in relation to Russia and serve as a new national symbol in the promotion and celebration of Latvian sporting nationalism. Further sociological research would require the clarification of the impact of Latvian-Russian cooperation in hockey on the bilateral relations of both countries and the formation of a national community in Latvia.