Tutors as mediators of exchange student experiences: evaluation of the international student tutor system at the University of Turku

As academic student mobility is increasing, improving the functionality of international operations is recognised as a competitive advantage at tertiary education institutions. Although many scholars have researched the experiences of exchange students, the role of student tutors and their contribution to exchange students’ experiences is still an unknown factor. This research examines international tutoring at the University of Turku, and aims to understand better the way tutoring contributes to exchange experiences and to explore the functionality of the tutor system and discover areas for improvements. To achieve these goals, the research seeks to answer the fundamental research question: What is the role of tutors in mediating exchange experiences? The theoretical framework combines literature on mediating exchange experiences, the phenomenon of studying abroad, the process of adaptation, the importance of cross-cultural communication, and the role of student tutors as mediators. Based on the literature review, a theoretical model for studying the mediation of exchange experiences is introduced. The model’s applicability and validity is examined through a case study. Three methods were used in the empirical research: surveys, participant observations, and interviews. These methods provided extensive data from three major parties of the tutor system: tutors, exchange students, and the international office. The findings of the research reveal that tutoring – instrumental leading and social and cultural mediating – generates both negative and positive experiences depending on the individuals’ expectations, motivations, relationships, and the nature of the tutoring. Although functional, there are a few weaknesses in the tutor system. Tutors tend to act as effective instrumental leaders, but often fail to create a friendship and contribute to the exchange students’ experience through social and cultural mediation, which is significantly more important in the exchange students’ overall experience in terms of building networks, adapting, gaining emotional experiences, and achieving the stage of personal development and mental change. Based on the weaknesses, three improvements are suggested: (1) increasing comprehensive sharing of information, effective communication, and collective cooperation, (2) emphasising the importance of social and cultural mediation and increasing the frequency of interaction between tutors and exchange students, and (3) improving the recruitment and training, revising the process of reporting and rewarding, and finally, enhancing services and coordination.

Yhteisneuvottelu ja viranomaisyhteistyö ympäristöasioissa : YVA- ja lupamenettelyjen yhteyden vahvistaminen

Tähän raporttiin on koottu Uudenmaan ELY-keskuksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) yhteisen, YVA- ja ympäristölupa-menettelyjen yhteyttä edistävän kokeiluhankkeen ensimmäisen vaiheen (9 / 2015 – 8 / 2016) tulokset. Tavoitteena on ollut mm. selvittää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), ympäristölupaa ja mahdollista kemikaaliturvallisuuslupaa edellyttävien hankkeiden etenemis-tä nopeuttavia käytäntöjä sekä keinoja parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä. YVA- ja lupamenettelyjen ohella tarkasteltiin kaavoitusmenettelyä ja kaavoituksen liittymäpintoja muihin ympäristömenettelyihin. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluja, kyselyjä ja käytännön kokeiluja. Keskeinen tarkasteltu käytäntö oli toiminnanharjoittajan ja eri viranomaisten välinen yhteisneuvottelu. Neuvottelun tavoitteena on toiminnanharjoittajan hankkeeseen liittyvien YVA-, lupa-, Natura-arviointi-, ja kaavoitusmenettelyjen yhteensovittaminen. Lisäksi neuvottelussa on tarkoitus tunnistaa hankkeeseen liittyviä (ympäristö)selvitystarpeita sekä mahdollisuuksia parantaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa hankkeen kanssa tekemisissä olevien tahojen välillä. Vastaavantyyppisistä neuvotteluista on aiemmissa selvityksissä käytetty termiä ennakkoneuvottelu. Yhteisneuvotteluja voidaan järjestää hankkeen ja siihen liittyvien viranomaismenettelyjen eri vaiheissa. Neuvottelujen määrä, ajoittuminen ja osallistujat suunnitellaan tapauskohtaisesti, hankkeen tarpeista ja siihen liittyvistä viranomaismenettelyistä riippuen. Kaikissa hankkeissa yhteisneuvotteluja ei välttämättä tarvita. Tulosten perusteella raportissa suositellaan viranomaisten välisen yhteistyön parantamista mm. verkostoitumisen ja tiiviimmän yhteydenpidon keinoin. Samoin suositellaan viranomaismenettelyjen yhteensovittamista yhteisneuvottelujen avulla, menettelyjen tiiviimmän yhdistämisen kokeiluja, toiminnan asiakaslähtöisyyden lisäämistä ja viranomaistiedon saatavuuden parantamista. Neuvottelujen onnistumiseksi osallistujilta edellytetään luottamusta, yhteistyöhalukkuutta sekä vastuunottoa yhteensovittamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi suositellaan, että yhteisneuvottelu säädetään lailla joustavaksi ja tapauskohtaisen harkinnan mahdollistavaksi. Kokeiluhankkeen toisessa vaiheessa (9 / 2016 – 2 / 2017) selvitetään tarkemmin YVA- ja lupamenettelyjen yhteyden vahvistamista ja viranomaisyhteistyön parantamismahdollisuuksia lupavaiheen näkökulmasta. Hankkeen loppuraportti ilmestyy alkuvuodesta 2017.