Finnish embryo transfer breeding program "ASMO" : description of the goals and a summary of the results of initial selection

Selostus: Alkionsiirtojalostusohjelma "ASMO", sen tavoitteet ja yhteenveto alkuvalinnan tuloksista

Effect of feeding level during autumn and winter on breeding weight and result in single and pair-housed minks

Selostus: Syys- ja talviruokinnan vaikutus yksin ja pareittain kasvatettujen minkkien lisääntymistulokseen

Sustainability - a challenge to animal production and breeding

Selostus: Kestävän kehityksen vaatimukset kotieläintuotannossa ja -jalostuksessa

Optimizing anther culture for barley breeding

Selostus: Ponsiviljelymenetelmän optimointi ohranjalostuksen käyttöön

The key elements for genetic response in Finnish dairy cattle breeding

Selostus: Perinnöllinen edistyminen suomalaisessa lypsykarjan jalostusohjelmassa

Comparison of two breeding systems for timing of whelpings in farmed silver foxes

Selostus: Vertaileva tutkimus kahden paritusjärjestelmän vaikutuksista tarhattujen hopeakettujen penikoimisten ajoittumiseen

A comparison of one- and two-compartment neighbourhoods in heuristic search with spatial forest management goals

Abstract

Evaluation of reed canary grass for different end-uses and in breeding

Selostus: Ruokohelven soveltuvuus non-food-, rehun- ja siementuotantoon

Virtuaaliorganisaation toiminta innovaationäkökulmasta: kommunikaatio, tietojärjestelmät ja työkalut

Tutkimuksessa perehdytään virtuaaliorganisaatioiden ja virtuaalitiimien toimintaan sekä etsitään työkaluja, joilla maantieteellisesti hajallaan olevat ryhmät pystyvät kommunikoimaan ja jakamaan tietoa keskenään. Työssä käsitellään myös ympäristöjä, jotka tukevat virtuaaliyhteistyön syntyä. Lisäksi työssä etsitään keinoja, joilla yhteistyötä tekevät yritykset pystyvät yhdistämään tietojärjestelmiään ja luomaan niistä läpinäkyviä koko yhteistyöverkostossa. Tavoitteena on luoda laaja-alainen johdatuspaketti yhteistyötä aloittaville yrityksille ja esitellä keskeisiä virtuaalityöskentelyyn liittyviä elementtejä, kutenryhmädynamiikkaa, kollektiivista muistia, tiedon läpinäkyvyyttä, yhteistyöohjelmistoja ja yhteistyön syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Työ on suurelta osin teoriapohjaista, mutta sen tukemiseksi on liitetty työtä varten hankittua empiiristä aineistoa. Empiria on koottu haastattelemalla yrityksiä ja asiantuntijoita. Työn tuloksena saatiin seuraavanlaisia johtopäätöksiä: virtuaalityöskentely eroaa perinteisestä tiimitoiminnasta siten, että suurin osa kommunikoinnista tapahtuu sähköisesti. Tähän tarvitaan työkaluja, joissa kuitenkin on vielä kehitettävää esimerkiksi standardoinnin suhteen. Yhteistyöohjelmistojen kehityksessä ja tietojärjestelmien yhdistämisessä on keskitytty vain sähköiseen tietoon, eikä olla kiinnitetty huomiota ihmisten osaamisen ja tietämyksen jakamiseen. Tätä varten viimeaikoina onkin alettu kehittämään erilaisia innovaatioympäristöjä, joista yksi on esitelty työssä. Virtuaalisesti toteutettavan yhteistyön keskeisenä elementtinä on luottamus kumppaneiden välillä ja tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Innovaatioprosessin ja virtuaaliorganisaation tehokkuuden kannalta on tärkeää, että osapuolet ovat halukkaita jakamaan tietoa ja osaamista yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että pienet yritykset ovat halukkaampia jakamaan osaamistaan kuin suuret.