Periodontal Diseases in Tanzania

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata hampaiden kiinnityskudossairauksien esiintyvyyttä ja suuhygieniatottumuksia Tansaniassa. Viiden eri tutkimuksen avulla kartoitettiin suuhygieniatottumuksia, kiinnityskudosten tilaa, kiinnityskudossairauksien riskitekijöitä ja hoidon tarvetta (CPITN) sekä ienvetäymiä. Tutkimukset toteutettiin eri paikkakunnilla vuosien 1987 ja 2003 välillä. Tutkittavat valittiin satunnaisesti tai harkitusti; tutkittavien määrä vaihteli 201:stä 1764:ään. Aineistot kerättiin kysymyslomakkeilla ja kliinisten tutkimusten avulla. Kliinisesti mitattiin plakin, hammaskiven ja ienten verenvuodon määrä, ientaskujen syvyys, ienvetäymien laajuus ja puuttuvien hampaiden lukumäärä. Tutkimusvälineinä käytettiin peiliä, Williamsin ja WHO:n ientaskumittareita. Muoviharjaksista hammasharjaa ilmoitti käyttävänsä 51,5-97,8% tutkituista. Ns. harjaustikun käyttö vaihteli paljon: 0,9-32,0 %. Plakkia löydettiin 65-100 %:lla tutkituista. Hammaskiveä oli suurimmalla osalla tutkituista. Myös ienverenvuotoa löytyi valtaosalta (79-100%). Ienverenvuotoa oli enemmän miehillä kuin naisilla sekä alhaisemman koulutustason omaavilla. Neljäkymmentä vuotta täyttäneiltä löydettiin 4–5 mm:n syvyisiä ientaskuja 82,1 %:lta ja ≥ 6 mm:n taskuja 43,8 %:lta. Suun terveystottumusten ohjaamiseen oli tarvetta yli 90 %:lla, hammaskiven poistoon ja juurten pinnan tasoitukseen yli 80%:lla. Yleisimmät riskitekijät kiinnityskudossairauksille olivat ikä (≥ 35 vuotta), miessukupuoli, alhainen koulutustaso, plakin, hammaskiven ja ientulehduksen määrä sekä asuminen maaseudulla. Ienvetäymiä (≥ 4 mm) löytyi noin 54%:lla tutkituista. Ienvetäymiä oli useammin miehillä kuin naisilla ja ne olivat yhteydessä ikään sekä hammaskiven ja ienverenvuodon esiintymiseen. Suuhygieniataso tutkituilla henkilöillä oli huono ja ienvetäymien esiintyvyys korkea. Syviä ientaskuja löytyi kuitenkin harvoilta tutkituilta. Riskitekijät kiinnityskudossairauksille olivat ikä, miessukupuoli, alhainen koulutustaso, plakin, hammaskiven ja ientulehduksen määrä sekä asuminen maaseudulla. Ienvetäymien riskit olivat ikä, miessukupuoli, hammaskivi ja ienverenvuoto

Pregnancy and periodontium. A clinical, microbiological, and enzymological approach via a longitudinal study

The mechanisms leading to an enhanced susceptibility to gingivitis in pregnant women have not yet been completely described. Therefore, the current study series were performed to investigate longitudinally the influence of pregnancy on periodontal tissues, and to evaluate microbial and host response factors related to pregnancy gingivitis formation. Pregnancy-related periodontal changes were analysed in 30 generally healthy women (24- 35 years old) once per trimester, till the end of lactation. Matched non-pregnant women (n=24) served as the controls, and were examined three times, once per following month. Pregnancy-related gingival inflammation was observed as enhanced tendency towards gingival bleeding and pseudopocket formation with a concomitant decrease in plaque levels. Gingivitis reached its peak during mid-pregnancy and then decreased transiently visit by visit. After lactation, no differences in periodontal status were seen between the study and control populations. In contrast to previous studies reporting increased levels of Prevotella intermedia, a specific aim was to analyse phenotypically two identical species, P. intermedia and Prevotella nigrescens, separately using a 16S ribosomal DNA-based PCR. As a result, the increased levels of P. nigrescens were related to pregnancy gingivitis. Matrix metalloproteinases (MMPs) are involved in periodontal destruction. However, their role in pregnancy gingivitis is not well studied. Therefore, neutrophilic enzymes and proteinases, such as MMP and myeloperoxidase (MPO) levels were analysed from saliva and gingival crevicular fluid (GCF) samples during the follow-up. Despite increased inflammation and microbial shift towards anaerobes, the host response did not activate the MMP, elastase and MPO secretion during pregnancy. These results demonstrate that during pregnancy gingival inflammation is enhanced especially during the second trimester, when P. nigrescens levels in subgingival plaque were increased, whereas the neutrophilic enzymes and proteinase levels in both saliva and GCF remained low. These findings could explain, at least in part, why pregnancy gingivitis itself does not predispose or proceed to periodontitis.