Marvel Cinematic Universe in translation: a study of intertextual coherence and inter-filmic discourse

The primary objective of the present thesis was to determine the extent of intertextual coherence and inter-filmic discourse retained in the Finnish DVD subtitles of the first twelve feature films set in the Marvel Cinematic Universe and ten episodes of the first season of Agents of S.H.I.E.L.D., a transmedia extension of the MCU. The cinematic world of Marvel was chosen as research data in this study for the inherence, abundance, and conspicuousness of its intertextuality. Two categories through which to retain intertextual coherence in translation were set as the premise of the study: 1) the consistent application of the same form of MCU-related proper names in translation and 2) the retention of MCU-related allusions in translation when the retention of the allusion is a strategic choice. The data was collected and analyzed primarily in this juxtaposition. The examination of the gathered data and the set research questions necessitated the division of audiovisual allusions into three categories: verbal visual allusions, secondary spoken allusions, and primary spoken allusions, the last of which was further divided into ambiguous and unambiguous types. Because of their qualitative inadequacies, unambiguous primary spoken allusions were not eligible as data in the present study. 33.3 percent of the proper names qualified as data were translated consistently in each installment they were referenced. In terms of allusions, 76.2 percent of the qualified source-text instances were retained in translation. The results indicate that intertextual elements are more easily identified and retained within the context of one narrative than when this requires the observation of multiple connected narratives as one interwoven universe.

Strategic supply lead time management. Case Nokia Networks, Hardware Services

Teollisuuden palveluiden on huomattu olevan potentiaalinen lisätulojen lähde. Teollisuuden palveluiden dynaamisessa maailmassa räätälöinti ja kyky toimia nopeasti ovat kriittisiä asiakastyytyväisyyden ja kilpailuedun luomisprosessin osia. Toimitusketjussa käytetyn ajan lyhentämisellä voidaan saavuttaa sekä paremmat vasteajat, että alhaisemmat kokonaiskustannukset. Tutkielman tavoitteena on kuvata teollisuuden palveluiden dynaamista ympäristöä: asiakastarvetta, sekä mahdollisuuksia kaventaa pyydetyn ja saavutetun toimitusajan välistä eroa. Tämä toteutetaan pääosin strategisen toimitusajan hallinnan keinoin. Langattomien tietoliikenneverkkojen operaattorit haluavat vähentää ydinosaamiseensa kuulumatomiin toimintoihin, kuten ylläpitoon sitoutuneita pääomia. Tutkielman case osiossa varaosapalvelujen toimitusketjun kysyntä-, materiaali- ja informaatiovirtoja analysoidaan niin kvalitatiivisten haastatteluiden, sisäisten dokumenttien, kuin kvantitatiivisten tilastollisten menetelmienkin avulla. Löydöksiä peilataan vallitsevaa toimitusketjun ja ajanhallinnan paradigmaa vasten. Tulokset osoittavat, että vahvan palvelukulttuurin omaksuminen ja kokonaisvaltainen toimitusketjun tehokkuuden mittaaminen ovat ajanhallinnan lähtökohtia teollisuuden palveluissa.