Consistency and change in Finnish broadcasting policy : the implementation of digital television and lessons from the Canadian experience

Konsistens och förändring i finländsk etermediapolitik. Implementering av digital television och en jämförelse med Kanada Avhandlingen handlar om hur det finländska televisionssystemet förändrades i slutet av 1990-talet från en nationell institution till ett dualistiskt system som präglas av stark marknadsorientering. Syftet med avhandlingen är att förstå på vilket sätt en så snabb förändring kunde ske och analysera de institutionella faktorerna bakom utvecklingen. På teoretisk nivå diskuteras tesen om det nära sambandet mellan statliga politiska institutioner och rundradioverksamhetens institutioner. Avhandlingen består av två fallstudier. Den första sätter fokus på de första åren av den finländska televisionens digitaliseringsprocess som startade med starka industriell-nationalistiska motiveringar. Analysen, som baserar på offentliga dokument, sträcker sig framtill hösten 2001 då de digitala televisionssändningarna startade och regeringspropositionen om den nya kommunikationsmarknadslagen lämnades till riksdagen. Dessa policy-processer analyseras som en ”marknadisering” av de traditionella styrningsprinciper och idéer gällande finländsk rundradioverksamheten. En jämförelse mellan Finlands och Kanadas nationella rundradiopolitik gör att man kan koppla slutsatserna till den internationella utvecklingen. Jämförelsen visar hur kommunikationspolitiska linjen i de två länderna har kommit att likna varandra trots att ländernas tv-system och deras styrordningar är mycket olika. Exemplet med Kanada visar att den särskilda teknologin inte är viktig utan snarare de kommersiella intressen som står bakom och som beslutsfattare gärna döljer i en nationalistisk retorik. Studien visar att det är viktigt att beakta vilken tyngd man i politiken ger de två sidor som rundradioverksamheten består av: sändningsteknologin och verksamheten som en speciell kulturform. Nationalstatens handlingsutrymme minskar inom fältet om målet är att vara framgångsrik i konkurrensen i den nya internationella ekonomin. Enligt de nyliberalistiska principer som det politiska systemet överlag har tillägnat sig det är önskvärd men också helt inhemska institutionella traditioner och praxis som följdes i den finländska digitaliseringsprocessen främjade utvecklingen som ledde till att nästan alla ursprungliga nationella syften föll sönder.

Tavallisia tarinoita : rivikansalaiset television uutisjutuissa

Tässä opinnäytetyössä käsittelen tavallisia ihmisiä televisiouutisten jutuissa käyttäen esimerkkeinä uutisjuttuja Nelosen ja MTV3:n kotimaan uutisista. Tavoitteeni on tutkia tavallisen ihmisen rooleja ja tehtäviä television uutisjutuissa, sekä tarkastella ”rivikansalaisten” käyttämistä uutisjutuissa toimittajantyön kannalta. Valotan sitä, mitä MTV3 ja Nelonen uutisillaan tavoittelevat, millaisista lähtökohdista kanavat toimivat ja miten kanavien arvot vaikuttavat tavallisten ihmisen esiintymiseen uutisjutuissa. Esittelen ja analysoin erilaisia juttutyyppejä, joissa tavallisia ihmisiä uutisissa esiintyy, pohdin millaisia tarinoita ja sisältöjä heidän kannaltaan kerrotaan ja millaisissa rooleissa he esiintyvät. Pohdin myös sitä, mitä lisäarvoa tavallisilla ihmisillä uutisjuttuihin haetaan ja sitä, voisiko arjen näkökulmaa laajentaa niistä juttutyypeistä, joissa se nyt jo esiintyy. Tarkastelen omien kokemuksieni pohjalta myös, millaisia käytännöllisiä, moraalisia ja journalistisia pulmia ja mahdollisuuksia tavallisten ihmisten käyttämiseen television uutisjutuissa liittyy. Käsittelen myös sitä, mihin tavalliset ihmiset asettuvat uutisten hierarkiassa, ja miten heidän esiintymisensä uutisjutuissa vaikuttaa uutisen objektiivisuuteen. Tavallinen ihminen on uutisjutussa elävöittävä kokija, toimija tai passiivinen toiminnan kohde. Hän voi esiintyä lähes minkä tahansa tyyppisessä uutisjutussa kuvittajana, kommentoijana, uutiskuorman keventäjänä tai jutulle rakenteen antavana tapauksena. Tavalliset ihmiset esiintyvät televisiouutisten gallupeissa tai avaamassa keskustelunaiheita elämäntilanteellaan. Usein he esiintyvät toimittajan tai toimituksen alter egoina, ottavat kantaa asioihin vapaina uutishuoneen objektiivisen totuuden oletusarvosta. Televisio on arkinen, perhekeskeinen ja tasa-arvoinen väline, joka joutuu taistelemaan huomiosta kodin muiden tapahtumien kanssa. Viihtymisen kannalta on olennaista kuvata ihmiskasvoja, tehdä uutisista tarinoita ja tarjota samaistuttavia elementtejä katsojalle. Vaikka monet tutkijat sijoittavat tavallisen ihmisen uutishierarkian alimmalle portaalle, heillä on uutisjutuissa viihdyttäjän osan ohella tärkeä tehtävä totuudenpuhujina.

Tasavallan Presidentin valtiovierailu Neuvostoliittoon 17.-24.5.1977 (Neuvostoliiton television välittämä Tasavallan Presidentin tervehdys 18.5.1977)

Puhe

Republikens Presidents tal i radio och television 7.5.1973

Puhe

Turun yliopiston julkaisut 2006 - Publications of the University of Turku 2006

Bibliografia Turun yliopiston tieteellisestä julkaisutoiminnasta vuodelta 2006.