Moottoripyörän rungon muuntelun valvontakriteerit muutoskatsastuksessa

Muutoskatsastusta koskeva lainsäädäntö aiheuttaa tulkintavaikeuksia ja rajoitteita moottoripyöräharrastajille ja alan toimijoille. Nykyinen asetus edellyttää tarvittaessa asiantuntijaselvitystä rakennemuutoksen lujuudesta ja hitsaustyöstä. Moottoripyörän geometria on laissa rajattu akselivälin ja emäputken kulman osalta. Moottoripyörien runkoja valmistetaan hitsaamalla seostamattomista teräksistä ja lämpökäsiteltävistä alumiini- ja terässeoksista. Runkojen muuntelu suoritetaan myös yleisesti hitsaamalla. Turvallisuuden kannalta tärkeiltä hitsausliitoksilta vaaditaan hyvää laatua, joka saavutetaan oikeilla hitsausparametreilla ja -suorituksella. Vaatimukset seostamattomalle teräkselle voidaan täyttää pätevöityneen hitsaajan toimesta. Lämpökäsiteltävät seokset vaativat lisäksi jälkilämpökäsittelyn, mikä edelleen vaikeuttaa runkojen hitsausta. Hitsien laadun merkitystä moottoripyörän rungossa tutkittiin soveltamalla rajoitetun vahingon periaatetta. Vauriotapauksena mallinnettiin satunnaisen rungon hitsausliitoksen murtuminen. Eri kuormitustilanteissa elementtimenetelmää hyödyntäen todettiin chopper-tyyppisten moottoripyörien runkojen olevan osittain vauriosietoisia ja havaittiin kriittiset hitsausliitokset emä- ja vaakaputken alueilla. Moottoripyörien runkojen kriittisiä hitsausliitoksia tarkasteltiin väsymisen kannalta. Soveltamalla tehollista lovijännitystä, vertailtiin emäputken hitsausliitosten väsymiskestävyyttä oletetulla kuormituksella. Tulosten perusteella muunneltu moottoripyörän runko voi olla alkuperäisrunkoa kestävämpi tai heikompi. Moottoripyörän akseliväli tai emäputken kulma eivät määrää kestävyyttä, vaan rakenteen yksityiskohtainen suunnittelu. Kriittisten liitosten väsymiskestävyyksissä havaittiin merkittäviä eroja eri mallien välillä.

Huoltoasentajien kannustava palkkiojärjestelmä: case Konecranes Service Oy

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli laatia Konecranes Service Oy:n huoltohenkilökunnalle kannustava palkkiojärjestelmä nykyisen kannustinjärjestelmän rinnalle. Diplomityö toteutettiin huhti- syyskuussa 2012 Konecranes Service Oy:ssä projektina, jonka työryhmän jäsenenä tutkija toimi. Tutkimusaineistoa kerättiin haastattelemalla yrityksen henkilökuntaa mahdollisimman laajasti sekä etsimällä käytössä olevia kannustinjärjestelmiä muista vastaavista yrityksistä. Työn teoreettisessa osiossa tarkasteltiin tulospalkkauksen kokonaisuutta sekä työhön liittyviä sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä. Teoriaosuudessa käsiteltiin lisäksi palkitsemisen kokonaisuutta sekä määriteltiin palkitsemiskohteen (huoltoasentajan) toimenkuvaa, jolloin mahdolliset, huoltoasentajan vaikutuspiirin alaiset mittarit, saatiin rajattua. Empiirinen osuus keskittyi mittareiden hakemiseen sekä sopivan mittariston kehittämiseen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksen tuloksena syntyi Konecranes Service Oy:n huoltohenkilökunnalle räätälöity mittaristo, jossa on pyritty ottamaan huomioon yrityksen eri toimipisteiden huoltoasentajien mahdollisuudet mahdollisimman kattavasti. Mittaristo on sovellettavissa eri toimintaympäristöihin, mikä vastaa yrityksen asettamiin tarpeisiin.