Ympäristökeskustelun elinkaari Pariisin ilmastokokouksen aikaisessa Twitter-keskustelussa

Tämän kandidaatintyön tavoittena on perehtyä ympäristökeskustelun elinkaarimalliin ja selvittää sen paikkansapitävyys Pariisin ilmastokokouksen aikaisessa Twitter-keskustelussa. Työssä analysoidaan myös keskustelun tunnelmia, ja selvitetään millainen yleinen mielipide Twitterissä vaikutti Pariisin kokouksen aikana. Menetelminä työssä käytetään laadullista tutkimusta ja sisällönanalyysiä. Ympäristökeskustelun elinkaari koostuu viidestä vaiheesta, joita ovat latenssi, synty, kasvu, kypsyys ja taantuma. Vaiheet eroavat toisistaan keskustelun intensiteetin ja keskustelijoiden taustan perusteella. Aineiston perusteella Twitter-keskustelusta erottuu selkeästi elinkaaren vaiheet niin intensiteetin, kuin keskustelijoiden taustojen puolesta. Kerätystä aineistosta erottuu erilaisia tunnelmia, jotka jaetaan seuraavasti: odottava, innokas, epäilevä ja neutraali. Suurin osa tviiteistä kuuluu neutraaliin ryhmään, mikä selittyy Twitterin luonteella ja elinkaaren vaikutuksella. Tunnelmat vaihtelevat keskustelun elinkaaren aikana siten, että alkuun keskustelu on neutraalia, sitten odottavaa ja innokasta, lopuksi epäilevää ja jälleen neutraalia. Työn tulokset kertovat, että elinkaarimallia voidaan soveltaa myös sosiaalisen median keskusteluun. Jatkotutkimuksissa voidaan keskittyä teemojen määrälliseen tutkimukseen.

@titmeister Twitterissä. Henkilöbrändin rakentuminen Arman Alizadin Twitter-profiilissa.

Tutkielmassa perehdytään esiintyjänä ja tuottajana tunnetun Arman Alizadin henkilöbrändiin ja sen rakentumiseen hänen Twitter-profiilinsa kautta. Henkilöbrändäys voidaan tässä käsittää itsensä esilletuonnin strategiaksi, joka tähtää esimerkiksi näkyvyyden ja taloudellisen hyödyn saavuttamiseen. Tarkoitukseni on selvittää millaisena Alizadin henkilöbrändi Twitterissä näyttäytyy ja millaisia keinoja hän käyttää henkilöbrändinsä rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tarkastelen myös sitä, miten Alizadin henkilöbrändi suhteutuu henkilöbrändäykseen liitettyihin vaatimuksiin ja ominaisuuksiin. Lisäksi käsittelen henkilöbrändäyksen suhdetta työhön ja mediatyön murrokseen. Pohdin Alizadin ja hänen Twitter-seuraajiensa välistä vuorovaikutusta ja sen vaikutusta Alizadin henkilöbrändiin. Tutkimusaihettani kehystää mediakonvergenssin käsite, joka voidaan ymmärtää medioiden, tuottajien ja vastaanottajien lähentymisenä ja yhdentymisenä. Tutkielman aineisto koostuu Alizadin twiiteistä ja uudelleentwiittauksista kolmen kuukauden ajalta keväältä 2015. Aineisto on käyty läpi ja kategorisoitu käyttäen metodina sisällönanalyysia.

Une étude sociolinguistique sur la communication multilingue des deux commissaires européens sur Twitter

L’objectif de cette étude est d’examiner le discours des deux commissaires européens sur Twitter. L’étude se concentre à déterminer les langues principales du discours, la présence du dialogue multilingue et quelques caractéristiques des ressources utilisées par les participants. La recherche examine également les sujets du discours et le rôle des hashtags. Le corpus de l’étude consiste en 20 tweets par commissaire et ses réactions. La méthode de recherche est ethnographique. Le cadre théorique de l’étude se base sur la sociolinguistique de la globalisation (Blommaert, Heller) et les théories sur la communication médiée par l’ordinateur (Androutsopoulos). Les résultats de l’analyse montrent que les deux commissaires communiquent en plusieurs langues et les participants en introduisent encore plus dans leurs réactions. Il n’y a pas d’interaction entre les politiciens et les participants. La réflexivité métalinguistique est présente dans les réactions – les participants critiquent le choix de langue des commissaires. Ainsi, le choix de la langue des politiciens devient le sujet de la discussion. L’utilisation des pronoms je et nous dans le discours des politiciens fait également l’objet de la recherche. Les nous collectifs du corpus expriment surtout une collectivité professionnelle mais également une collectivité idéologique. Les sujets du discours des politiciens sont principalement liés à l’actualité de l’UE tandis que les participants introduisent surtout des sujets où les politiciens sont critiqués. En ce qui concerne les hashtags, deux catégories ont été identifiées : les hashtags qui ont comme objectif de faire le concept visible ou bien les hashtags qui ont comme but de guider les participants à interpréter le message d’une façon spécifique. L’étude montre également que le principe du multilinguisme n’est pas respecté par les politiciens sur Twitter. Pourtant, Twitter peut fournir une plate-forme égalitaire pour la discussion. Ainsi, il serait intéressant d’étudier Twitter du point de vue de l’égalité linguistique.

Sosiaalisen median mahdollisuudet ja riskit puolustusvoimissa

Sosiaalinen media on uusi ilmiö, jonka käyttö on erittäin yleistä. Tärkeä osa ilmiötä on vuorovaikutteisuus. Myös useat eri maiden sotilasorganisaatiot käyttävät sosiaalista mediaa. Tutkimuksessa tutkittiin sosiaalista mediaa sotilaallisesta näkökulmasta painopisteenä maineenhallinta. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää sosiaalisen mediaan liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jossa menetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa tutkittiin seuraavia sosiaalisia medioita: Facebook, Twitter, YouTube ja blogit. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että puolustusvoimille sosiaalisen median käyttö tarjoaa hyvän välineen tiedonhankintaan. Se mahdollistaa myös kansalaisten keskuudessa käytävien, puolustusvoimiin liittyvien keskustelujen seuraamisen siellä missä niitä käydään. Sosiaalisen median sisältöön vaikuttaminen ei ole puolustusvoimien hallinnassa tai päätettävissä, mutta osallistumalla siihen haluttua sanomaa voidaan viedä oikeaan suuntaan ja ohjata kävijöitä puolustusvoimat.fi sivustolle. Editoimattoman ja muun kuin ammattilaisen kuvaaman materiaalin käyttöönottoa tulee harkita. Sosiaalisen media käyttöön liittyy eritasoisia riskejä, mutta osa niistä on hyväksyttävissä. Sosiaalisen median mahdollisuuksia ei voi ymmärtää, jollei sitä käytä. Jos sitä käyttää, täytyy ymmärtää siihen liittyvät riskit. Puolustusvoimista tehtyjä televisiosarjoja ei hyödynnetä johdonmukaisesti. Sarjoista käytävä keskustelu tapahtuu puolustusvoimien ulkopuolella. Sosiaalista mediaa tultaneen käyttämään tulevaisuudessa yhä enemmän mitä erilaisimmissa käyttötarkoituksissa. Puolustusvoimat ei voi olla ulkona tästä kehityksestä. Kaikki suomalaiset eivät käytä sosiaalista mediaa. Yhdenvertaisuuden nimissä tulee heille tuottaa informaatiota perinteisin keinoin.

Digital Humanities For Everyone’s Benefit?: interplay in social media with the great audience, high-esteemed researcher and self-conscious library

The National Library of Finland realizes the Digitization Project of Kindred Languages in 2012–15. The project is financially supported by the Kone Foundation. During this project the National Library of Finland has digitized and made available approximately 1200 monograph and more than 100 newspaper titles in several Uralic languages. The materials are available to both researchers and citizens in the National Library’s Fenno-Ugrica collection. The project will produce digitized materials in the Uralic languages as well as their development tools to support linguistic research and citizen science. The resulting materials will constitute the largest resource for the Uralic languages in the world. Through this project, researchers will gain access to corpora which they have not been able to study before and to which all users will have open access regardless of their place of residence. In my presentation, I will discuss 1) how we utilized the social media (Facebook, Twitter, VKontakte etc) to gain audience for our collection and 2) how the needs of researchers and laymen were met in crowdsourcing.

Inviting the Audience – Interactive, Participatory, and Social Television in Finland

The television and the ways it has invited the audience to take part have been changing during the last decade. Today’s interaction, or rather participation, comes from multiplatform formats, such as TV spectacles that combine TV and web platforms in order to create a wider TV experience. Multiplatform phenomena have spread television consumption and traditional coffee table discussions to several different devices and environments. Television has become a part of the bigger puzzle of interconnected devices that operates on several platforms instead of just one. This thesis examines the Finnish television (2004–2014) through the notion of audience participation and introduces the technical, thematic, and social linkages as three different phases, interactive, participatory, social, and their most characteristic features in terms of audience participation. The aim of the study is also to focus on the idea of a possible change by addressing the possible and subtler variations that have taken place through the concept of digital television. Firstly, Finnish television history has gone through numerous trials, exploring the interactive potential of television formats. Finnish SMS-based iTV had its golden era around 2005, when nearly 50% of the television formats were to some extent interactive. Nowadays, interactive television formats have vanished due to their negative reputation and this important part of recent history is mainly been neglected in the academic scope. The dissertation focuses also on the present situation and the ways television content invites the audience to take part. “TV meets the Internet” is a global expression that characterises digital TV, and the use of the Web combined with television content is also examined. Also the linkages between television and social media are identified. Since television can nowadays be described multifaceted, the research approaches are also versatile. The research is based on qualitative content analysis, media observation, and Internet inquiry. The research material also varies. It consists of primary data: taped iTV formats, website material, and social media traces both from Twitter and Facebook and secondary data: discussion forums, observations from the media and Internet inquiry data. To sum up the results, the iTV phase represented, through its content, a new possibility for audiences to take part in a TV show (through gameful and textual features) in real-time. In participatory phase, the most characteristic features from TV-related content view, is the fact that online platform(s) were used to immerse the audience with additional material and, due to this, to extend the TV watching enjoyment beyond the actual broadcast. During the Social (media) phase, both of these features, real-timeness, and extended enjoyment through additional material, are combined and Facebook & Twitter, for example, are used to immerse people in live events (in real-time) via broadcast-related tweets and extra-material offered on a Facebook page. This thesis fills in the gap in Finnish television research by examining the rapid changes taken place on the field within the last ten years. The main results is that the development of Finnish digital television has been much more diverse and subtle than has been anticipated by following only the news, media, and contemporary discourses on the subject of television. The results will benefit both practitioners and academics by identifying the recent history of Finnish television.

Strateginen kommunikaatio sosiaalisessa mediassa : tutkimuskohteena Libya

Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa teoriapohja strategisesta kommunikaatiosta ja tämän kautta vastata tutkimuskysymyksiin. Päätehtävänä oli analysoida William Haguen ja Anders Fogh Rasmussenin twiittejä vuoden 2011 libyan kriisin ajalta. Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksella vastasin sivututkimuskysymyksiin ja loin teoriapohjaa sekä strategisesta kommunikaatiosta että viestinnästä tutkimukseeni. Tutkielmassa vastattiin päätutkimuskysymykseen: Miten strategista kommunikaatiota voi käyttää sotilasoperaatiossa, kun viestikanavana on sosiaalinen media? Aiheeni on median ja viestinnän muutoksen aikakaudella ajankohtainen ja mielenkiintoinen myös sotataidollisesta näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä käytin tekstianalyysiä ja kirjallisuuskatsauksella loin kuvan strategi-sesta kommunikaatiosta, johon peilasin ja jonka pohjalta analysoin Haguen ja Rasmussenin Twitter -viestintää. Viesteistä etsin eritoten viitteitä kansallisen narratiivin edistämiseen, responsibility to protect periaatteeseen sekä oikeutuksen hakemiseen länsikoalition toimille. Tutkimuksen perusteella havaitaan, että sekä Haguen että Rasmussenin viesteistä löytyy strategisen kommunikaation periaatteet ja heidän viestintä on ollut tavoitejohtoista. Molempien viestinnän diskurssit keskittyvät libyalaisiin siviileihin ja r2p -periaatteeseen. Molempia edellä mainittuja käytettään hyödyksi omien toimien oikeuttamiseen, eikä Haguen ja Rasmussenin viestinnässä ole suuria eroja tässäkään mielessä.

Digital Content Marketing in the Business-to-Business Context. A Case Study on Marketing Communications Agencies.

Marketing has changed because of digitalization. Marketing is moving towards digital channels and more companies are transitioning from “pushing” advertising messages to “pull” marketing, that attracts audience with the content that interests and benefits the audience. This kind of marketing is called content marketing or “inbound” marketing. This study focuses on how marketing communications agencies utilize digital content marketing and what are the best practices with the selected digital content marketing channels. In this study, those channels include blogs, Facebook, Twitter, and LinkedIn. The qualitative research method was utilized in order to examine the phenomenon of digital content marketing in-depth. The chosen data collecting method was semi-structured interviewing. A total of seven marketing communications agencies, who currently utilize digital content marketing, were selected as case companies and interviewed. All the case companies are from the marketing communications industry because that industry can be assumed to be well adapted to digital content marketing techniques. There is a research gap about digital content marketing in the B2B context, which increases the novelty value of this research. The study examines what is digital content marketing, why B2B companies use digital content marketing, and how should digital content marketing be conducted through blogs and social media. The informants perceived digital marketing to be a fundamental part of their all marketing. They conduct digital content marketing for the following reasons: to increase sales, to improve their brand image and to demonstrate their own skills. Concrete results of digital content marketing for the case companies include sales leads, new clients, better brand image, and that recruiting is easier. The most important success factors with blogs and social media are the following: 1) Audience-centric thinking. All content planning should start from figuring out which themes interests the target audience. Social media channel choices should be based on where the target audience can be reached. 2) Companies should not talk only about themselves. Instead, content is made about themes that interests the target audience. On social media channels, only a fragment of all shared content is about the company. Rather, most of the shared content is industry-specific content that helps the potential client.

140 merkin demokratiaa. Kuinka demokratia voi Twitterissä

Twitter on internetissä toimiva lyhytviestipalvelu, joka voidaan lukea osaksi sosiaalista mediaa. Sen käyttäjät voivat julkaista korkeintaan 140 merkin mittaisia viestejä, eli twiittejä, sekä lukea, jakaa ja kommentoida toisten käyttäjien lähettämiä twiittejä. Palvelun piirissä lähetetään tätä kirjoitettaessa kymmeniä tuhansia suomenkielisiä twiittejä päivittäin. Twiitit koskevat usein ajankohtaisia aiheita ja tapahtumia. Tässä tutkimuksessa haetaan vastausta siihen, toteutuuko Twitterissä käytävässä eduskuntavaaliaiheisessa keskustelussa aggregatiivisen, deliberatiivisen tai agonistisen demokratiakäsityksen piirteitä. Normatiivisten demokratiateorioiden operationalisoinnnissa tutkielmassa on käytetty erityisesti Raphael Kiesin deliberatiivisen demokratian operationalisointikehikkoa sekä Lincoln Dahlbergin digitaalisen demokratian positiomallia. Aineistona on Twitterin tietokannasta vuoden 2015 eduskuntavaalien alla suodatettu ja kerätty kokoelma twiittejä (n=870), jotka muodostavat yhteensä 25 kokonaista keskustelua. Analyysimenetelminä on käytetty laadullista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä kuvailevia kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysin johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaikkien edellä mainittujen demokratiateorioiden mukaisia piirteitä oli havaittavissa tutkituista keskusteluketjuista. Kokonaisuutena aineistosta havaitut vuorovaikutuksen piirteet muodostavat kuvan keskustelukulttuurista, joka muistuttaa käsitellyistä demokratiaihanteista eniten aggregatiivista, liberaalia demokratiaa. Mainittua normatiivista demokratiakäsitystä tukevat myös Twitterin asettama 140 merkin yläraja viestien pituudelle sekä Twitterin tämän tutkielman kirjoitusvaiheessa julkaisema äänestystoiminto. Merkillepantava huomio on myös se, että osallistujien välistä näkyvää vuorovaikutusta esiintyy Twitterissä vähän suhteessa twiittien kokonaisvolyymiin.

Personal branding on social media - The characteristics of strong personal brands in Finland

The purpose of the study is to define the characteristics of strong personal brands on social media in Finland. Personal branding as a phenomenon is no longer limited to celebrities and political leaders. The digital revolution and the change in online behavior have created the need for a deeper investigation of the characteristics of strong personal brands on social media. The work of different academics on personal branding are examined to gain a comprehensive understanding on this research topic that has gone through a revolution during the last decade. Early impression management theory is refined to include elements from more modern literature related to personal branding, brand identity management and social media to create a theoretical framework that simplifies the process of personal brand building on social media. The framework consisting of three phases clarifies the process of modern personal branding. The results of the study are presented in line with three research themes derived from the theoretical framework: the background of the brand, the brand identity management and the social media behavior and activities. Mixed methods are used in the research as means to broaden perception on the subject. The quantitative part of the study defines general characteristics concerning the most follower personal brands in Finland in three social media channels – Facebook, Instagram and Twitter. The other part of the research was conducted by single case study including two Finnish personal brands cases to provide a deeper understanding of personal branding practices of strong social media personal brands. The results of the study show that the most used social media channels differ in terms of the personal brand characteristics and personal branding activities. Due to the characteristics of the channels also the post activities of the personal brands differ quite significantly. It can be also inferred that there is a difference between brands with an existing offline awareness and the brands with no awareness before joining the social media. In order to reduce the gap between the ideal brand image and the current image, the brand should have a clear vision as well as a good understanding of the target group and the value it creates for its target audience. The brand identity needs to be managed by communicating with the target audience authentically in the right channels, with relevant content. The dedication, the target group’s behavior and the ability to create valuable and relevant content determines the right tactics for social media personal branding.  

140 merkin demokratiaa. Kuinka demokratia voi Twitterissä.

Twitter on internetissä toimiva lyhytviestipalvelu, joka voidaan lukea osaksi sosiaalista mediaa. Sen käyttäjät voivat julkaista korkeintaan 140 merkin mittaisia viestejä, eli twiittejä, sekä lukea, jakaa ja kommentoida toisten käyttäjien lähettämiä twiittejä. Palvelun piirissä lähetetään tätä kirjoitettaessa kymmeniä tuhansia suomenkielisiä twiittejä päivittäin. Twiitit koskevat usein ajankohtaisia aiheita ja tapahtumia. Tässä tutkimuksessa haetaan vastausta siihen, toteutuuko Twitterissä käytävässä eduskuntavaaliaiheisessa keskustelussa aggregatiivisen, deliberatiivisen tai agonistisen demokratiakäsityksen piir teitä. Normatiivisten demokratiateor ioiden operationalisoinnnissa tutkielmassa on käytetty erityisesti Raphael Kiesin deliberatiivisen demokratian operationalisointikehikkoa sekä Lincoln Dahlbergin digitaalisen demokratian positiomallia. Aineistona on Twitterin tietokannasta vuoden 2015 eduskuntavaalien alla suodatettu ja kerätty kokoelma twiittejä (n=870), jotka muodostavat yhteensä 25 kokonaista keskustelua. Analyysimenetelminä on käytetty laadullista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä kuvailevia kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysin johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaikkien edellä mainittujen demokratiateorioiden mukaisia piirteitä oli havaittavissa tutkituista keskusteluketjuista. Kokonaisuutena aineistosta havaitut vuorovaikutuksen piirteet muodostavat kuvan keskustelukulttuurista, joka muistuttaa käsitellyistä demokratiaihanteista eniten aggregatiivista, liberaalia demokratiaa. Mainittua normatiivista demokratiakäsitystä tukevat myös Twitterin asettama 140 merkin yläraja viestien pituudelle sekä Twitterin tämän tutkielman kirjoitusvaiheessa julkaisema äänestystoiminto. Merkillepantava huomio on myös se, että osallistujien välistä näkyvää vuorovaikutusta esiintyy Twitterissä vähän suhteessa twiittien kokonaisvolyymiin.