Tragicall Historie and Phantasticall Trifles: On Evaluation of the Book in Sixteenth-Century Translators’ Paratexts

Tässä tutkielmassa tarkastelen kirjoihin ja kirjallisuuteen kohdistuvaa arvottavaa kieltä 1500-luvun Britanniassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia positiivisia ja negatiivisia evaluaatioita esiintyy kääntäjien parateksteissä ja mitä nämä ilmaukset kertovat kirjan arvostuksesta aikalaisyhteiskunnassa. Genetten mukaan paratekstien tarkoitus on paitsi antaa lukijalle informaatiota tekstistä, myös ohjata teoksen luentaa ja vaikuttaa tekstin tarjoaman tulkinnan vastaanottoon. Tutkielman materiaalina käytettyjä kuuttatoista paratekstiä, tarkemmin sanottuna prologia tai dedikaatiota, on lähestytty lähiluennan kautta. Luennassa keskityttiin ilmauksiin, joilla tuodaan esiin kirjoihin ja kirjallisuuteen liittyviä asenteita ja arvotuksia. Näin kerätyt evaluoivat ilmaukset analysoin Martinin ja Whiten kehittämän, systeemis-funktionaalisen kieliopin tutkimusperinteestä syntyneen Appraisal Framework-mallin avulla. Tämän teoreettisen viitekehyksen etuna on leksikaalinen lähestymistapa, joka verrattuna muihin arvottavaa kieltä pääasiallisesti kieliopillisista näkökulmista kartoittaviin teorioihin kattaa suuremaan esiintymäkentän. Analyysin alussa materiaalin evaluaatiota käsittelevät ilmaukset jaetaan kahteen ryhmään: kirjaa arvottavat sekä kirjan tekijöitä ja taustahahmoja, tavallisesti kirjailijaa ja kääntäjää, arvottavat ilmaukset. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta että kirjaa ja kirjailijaa arvottavista ilmauksista tyypillisimpiä ovat paratekstin genrevaatimusten sanelemat positiivisen evaluaation ilmaukset. Kirjaa evaluoidaan muun muassa tyylin, sisällön ja tekstin vaikutusten osalta. Käännöstä ja kääntäjää evaluoivien ilmausten havaittiin muodostavan oman ryhmänsä, jossa tyypillisin evaluoiva ilmaus on eksplisiittisen kielteinen, mutta jossa myös esiintyy positiivisia ilmauksia. Käännökseen ja kääntäjään kohdistuvaa positiivista evaluaatiota esiintyy implisiittisessä, ideationaaliseen viestiin nojaavassa diskurssissa. Lukijalle tarjotaan kahta eri evaluatiivista viestiä. Tästä johtuen tutkielmassa katsotaan, että kirjaan kohdistuva evaluaatio on olevan pääasiallisesti epäluotettavaa, ja että hedelmällisimmät tulokset tutkiessa aikalaiskäsityksiä kirjallisuudesta on löydettävissä implisiittisistä- sekä kiertoilmauksista.

Kruunun taloudenpito Hämeen linnassa 1500-luvun puolivälissä

Summary: Financial management at Häme Castle in the mid-sixteenth century (from 1539 to about 1570)

Libellus musicus

Kirjanen on Michael Michaeliksen, Naantalin kappalaisen, Mikael Agricolan aikalaisen ja oppilaan käsikirjoitus, joka voidaan ajoittaa 1500-luvun lopulle. Kyseessä on ns. sekakirjanen, joka sisältää eri kirkkolaulujen traditioista syntyneitä sävelmiä erikielisine sanoituksineen. Kirjaseen kuuluu mm. luterilainen graduale, ruotsalainen kyriale, latinalainen hymnikokoelma, Te Deum käännöksineen ja muutamia muita kappaleita, joita joko seurakunta tai kuoro lauloivat kirkoissa.

A liturgical miscellany, consisting of a tonarium, parts of a graduale (including a kyriale), sequentiarium and a hymnarium, produced by one scribe, probably for his own use, in the last quarter of the sixteenth century. Complete critical and codicological description of the book and its contents available in the Codices Fennici -database.

Contents: Fols. 1r–8v, 9r–v, tonarium (defect); Fols. 10r–14v, sequentiarium in Latin (defect); Fols. 15r–24r, Te Deum in Latin (defect), O Jumala sinua me kijtämme (Te Deum in Finnish), O Gudh wij lofwe tig och bekenne tig (Te Deum in Swedish), O Gudh wij lofwe tig, o Gudh wij tacke tig (rhymed Te Deum in Swedish) and O Jumal sinua kijtäm (rhymed Te Deum in Finnish); Fols. 24r–32r, Kyriale in Swedish; Fols. 32r–40v, sequentiarium in Latin; Fols. 41r–42v, 43br–v, 43r–v, 44r–56v, hymnarium in Latin; Fol. [b]. "| co | side [verso] |orum | signifi |"; Fols. [c–k], fragments without legible text.

Graduale (MS C.III.36, "Ilmajoen Graduale II")

A very small gradual and hymnary, for the most part copied in the last years of the sixteenth century or in the first quarter of the seventeenth. Assuming that Henricus Jacobi indeed signed his name in the sixteenth century (as Kurvinen reports), some of the manuscript was copied in that century: in lieu of a more accurate indicator the date of the manuscript appears to fall between 1589 and Mathias Benedicti's additions in 1635. The book was kept, perhaps even copied but certainly used, at Ilmajoki from the seventeenth century, and came from there to the University Library.

Graduale (MS Coll. 762.3)

A Lutheran gradual copied apparently by one scribe at the end of the sixteenth century and probably repaired (fol. 29) in the beginning of the seventeenth century.

Antiphonarium (MS C.ö.III.22, "Pöytyän antifonarium")

A Lutheran copy of a Dominican antiphonary, copied with modifications some time after the middle of the sixteenth century. The very selective sanctoral reflects Lutheran tastes, with only biblical saints (and possibly St Henry).

Antiphonarium (MS C.ö.III.20, "Michael Ericin antifonarium")

A copy of a Dominican antiphonary produced for Lutheran use in the second half of the sixteenth century. The sanctoral reflects Lutheran tastes, with St Henry, the patron of Finland, being the only non-biblical saint.

The discourse on political pluralism in early eighteenth-century England : a conceptual study with special reference to terminology of religious origin

Doctoral dissertation, University of Jyväskylä

Changes in the thermal growing season in Nordic countries during the past century and prospects for the future

Selostus: Termisen kasvukauden muutokset Pohjoismaissa viimeisen vuosisadan aikana ja tulevaisuudessa