Über die Bildung zur Poësie und Beredsamkeit auf Schulen. Nebst Probearbeiten der Gymnasiasten zu Wiburg. Bei Gelegenheit des öffentlichen Examens am Kaiserl. Gymnasium zu Wiburg 1807. Verfasst und herausgegeben von Ludwig Purgold, Oberlehrer am Kaiserlichen Gymnasium zu Wiburg

Imprimatur: Mit Bewilligung der Censur.

Über die Bildung zur Poësie und Beredsamkeit auf Schulen. Nebst Probearbeiten der Gymnasiasten zu Wiburg. Bei Gelegenheit des öffentlichen Examens am Kaiserl. Gymnasium zu Wiburg 1807. Verfasst und herausgegeben von Ludwig Purgold, Oberlehrer am Kaiserlichen Gymnasium zu Wiburg

Imprimatur: Mit Bewilligung der Censur.

Über die Bildung zur Poësie und Beredsamkeit auf Schulen. Nebst Probearbeiten der Gymnasiasten zu Wiburg. Bei Gelegenheit des öffentlichen Examens am Kaiserl. Gymnasium zu Wiburg 1807. Verfasst und herausgegeben von Ludwig Purgold, Oberlehrer am Kaiserlichen Gymnasium zu Wiburg

Imprimatur: Mit Bewilligung der Censur.

Tähän asti yhteensopimattomilta näyttäneiden luonnonlakien sopusointu (1744)

Lähde: Mémoires de lA•cadémie Royale des Sciences, Pariisi, 15. huhtikuuta 1744. Suomennos Osmo Pekonen

Das Landgut Monrepos in Finnland. 1804 / von Ludwig Heinrich von Nicolay.

Front.: port. of L. H. v. Nicolay by Auguste Maurin. -- Plates by J. Jacottet illustrating Monrepos and surroundings. -- Ornamented pages. -- Paperback.

Wattenliljan

Simananniemen käsikirjoituskokoelma.

Den 6 Maj Festkantat till Johann Ludwig Runebergs minne [Partituuri]

Soitinnus: sekakuoro, orkesteri.

Suurten ajattelijoiden elämäkerrat ja elämänpolut. Bertrand Russellin, Ludwig Wittgensteinin ja Georg Henrik von Wrightin elämäkerrat bourdieulais-pragmatististen ja latourilaisten näkökulmien vertailussa

Perinteisesti elämäkertoja on kirjoitettu sankareista, suurmiehistä tai jollakin tapaa erityislaatuisina pidetyistä henkilöistä. Bertrand Russell, Ludwig Wittgenstein ja Georg Henrik von Wright täyttävät suuren ajattelijan kriteerit. Tämän tutkimuksen lähtökohta on, ettei suuren ajattelijan asemaa voi saavuttaa ilman yhteisön hyväksyvää arviota. Usein sankariaseman tai jopa neron maineen saavuttaneiden menestyksen taustalla on auttajia, kollegoita, oppi-isiä, sopiva työtilaisuus, joskus jopa maailmanpoliittinen tilanne. Keitä tai mitä ovat nämä muut, usein vähälle huomiolle jääneet, menestystekijät kolmen filosofin urapoluilla? Tässä tutkimuksessa menestyksen osatekijöitä etsitään filosofien elämä- ja omaelämäkerroista kahden työtä varten konstruoidun käsitteellisen lähestymistavan avulla. Niistä ensimmäinen nojaa pääosin ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun ajatuksiin habituksesta, kentästä ja kentällä tarvittavista pääomista yhdistettynä amerikkalaisen pragmatistifilosofin John Deweyn habit-käsitteeseen. Toinen lähestymistapa soveltaa ranskalaisen tieteensosiologin Bruno Latourin toimijaverkkoteoriaa. Paitsi metodologista hyötyä, lähestymistapojen vertailun tarkoitus on tuottaa apuvälineitä elämäkertojen analysoijille, lukijoille ja miksei myös niiden kirjoittajille.

Das Landgut Monrepos in Finnland. 1804.

Ludwig von Nicolay (1737-1820) oli Strassburgissa syntynyt oppinut, Venäjän hovin kotiopettaja, sittemmin salaneuvos ja Venäjän tiedeakatemian presidentti, tieteen ja taiteen suosija. Von Nicolay hankki itselleen Viipurin lähellä sijaitsevan Monrepos'n kartanon vuonna 1788. Yhdessä erään ystävänsä kanssa hän kokosi kartanoonsa merkittävän, 1700-luvun valistuskulttuuria kuvastavan kirjaston, jonka von Nicolayn jälkeläiset lahjoittivat ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin yliopistolle. Kartanon puistosta von Nicolay kehitti maineikkaan, englantilaistyylisen maisemapuiston. Hän kirjoitti puistosta runoteoksen Das Landgut Monrepos 1804 (St Petersburg 1806), jonka hänen poikansa Paul julkaisi uudelleen vuonna 1840. Tähän teokseen liitettiin ranskalaisen taiteilijan Jean Louis Jacottet'n puistoa esittäviä litografioita, jotka pohjautuivat tanskalaisen Christian Ferdinand Christensenin akvarelleihin.