Sähköinen liiketoiminta ja CRM: Savonlinnan oopperajuhlat

Sähköinen liiketoiminta tuo monia mahdollisuuksia, mutta myös rajoitteita yrityksen liiketoimintaan. Se avaa monia mahdollisuuksia esimerkiksi e-kaupan ja e-hankintojen muodossa. Verkkokauppapaikkoja käytetään eniten tiedon etsimiseen, joten kattavat verkkosivut on ehdoton edellytys yrityksille. Savonlinnan Oopperajuhlien toimeksiantona tutkittiin verkkoliiketoiminnan kehittämistä osana Oopperajuhlien kokonaisuutta.

Savonlinnan seudun välimurteiden analogiatapauksia

Summary: Cases of analogy in the transitional dialects of the Savonlinna district

Välimurteiden idiolektit. Variaatio Savonlinnan seudun yksilömurteissa

Summary: Idiolects of transitional dialects: variation in the dialects of individuals in the Savonlinna district

Näkökulmia matkailun ohjelmapalveluihin Case: Savonlinnan alue

Tutkielman päätavoitteena on kuvata ohjelmapalveluiden tilaa case-alueella. Ohjelmapalveluiden tilaa on käsitelty viidestä eri näkökulmasta: Alueellisessa näkökulmassa on haluttu saada tietoon todelliset syyt, miksi asiakas, eli turisti tulee juuri case-alueelle. Ohjelmapalveluryhmä –näkökulmassa on tarkasteltu, millaisia ohjelmapalveluita case–alueella käytetään. Asiakasyhteys –näkökulmassa on määritelty asiakaskunnat, jotka näitä ohjelmapalveluja käyttävät. Tyytyväisyys tarjontaan ja kehitystarpeet –näkökulmassa on tuotu esille ohjelmapalvelujen kehitystarpeita sekä tyytyväisyyttä ohjelmapalveluiden tarjontaan. Yhteistyön kehittämisnäkökulmassa on haettu vastauksia ohjelmapalveluyrittäjän sekä palvelun ostajan yhteistyötoimintaan ja sen kehittämiseen. Tutkielmassa on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimusmetodiltaan työ on case-tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin henkilökohtaisia haastatteluja. Todellinen tarve tietää alueen ohjelmapalveluiden tilasta sekä halu kehittää case-alueen ohjelmapalveluja antoi sysäyksen tälle tutkielmalle. Alueella toimii erilaisia ohjelmapalveluiden tarjoajia, jotka haluavat kasvattaa asiakasmääriään ja kehittää yhteistyötä välittäjäyritysten kanssa. Matkailun kehittyminen ja kova kilpailu pakottaa ohjelmapalveluyritykset muuntautumaan monipuolisiksi tarjoajiksi, jossa epäonnistumiseen ei ole varaa. Tutkielman tuloksina saatiin aikaan uusia kehittämisideoita. Kehittämisideat kohdistuivat mm. tarjontaan, palveluun, hinnoitteluun, ja yhteistyöhön. ***** The main aim of this qualitative case study is to examine the state of special events services in the case area. The state of the services is examined from five different perspectives. The first (regional) perspective determines the true reasons, why the tourist comes to the case area. The second (special events) perspective examines what kind of special events are arranged in the case area. The third (customer-oriented) perspective defines the tourists, who use these services. The fourth perspective (customer satisfaction and development targets) introduces some development targets and examines the satisfaction with the special events services offered. The fifth (co-operative) perspective examines the co-operation between the special events entrepreneur and the consumer and proposes some improvements. The data of the study was collected by interviews. This study was triggered by the need to examine the state of special events and to develop the special events services in the case area. There are different special events providers in the case area, who want to expand their clientele and improve the co-operation with the suppliers. The development of the tourist industry and the competition in the branch demands diversity from the special events entrepreneurs. The analysis revealed some new ideas on how to develop the service and pricing and how to improve co-operation in this particular branch.

Toimitusjohtajavaihdokset ja muuttunut pankkityö - case: Savonlinnan Osuuspankki 1981 - 2001

Tutkielman tavoitteena oli tarkastella Savonlinnan Osuuspankissa toteutettuja muutoksia vuosina 1981 – 2001, ja sitä, miten henkilöstö on kokenut muutokset pankkityössä. Erityisesti tarkoitus oli tutkia, miten henkilöstö on kokenut toimitusjohtajavaihdokset. Tutkielma toteutettiin teoreettis-empiirisesti. Empiirinen osuus koottiin haastattelemalla kahdeksaa pankin työntekijää. Lisäksi apuna käytettiin pankista saatavaa kirjallista materiaalia. Kolmas osa empiriasta on tutkijan oma työhistoria pankissa ja tuona aikana tehdyt havainnot. Henkilöstö suhtautuu toimitusjohtajavaihdoksiin positiivisen odottavasti. Vahva sitoutuminen organisaatioon auttaa sopeutumaan jatkuviin muutoksiin. Muutosten tarpeellisuus ymmärretään paremmin ja niihin sitoudutaan, kun tietoa muutoksen tarpeellisuudesta saadaan riittävästi, ja kun henkilöstö pääsee osallistumaan muutoksen suunnitteluun. Muutosten ansiosta henkilöstö kokee usein myös oman osaamisensa ja uransa myönteisen kehittymisen

Nopeaan pyrolyysiin perustuvan bioöljyn tuotantolaitoksen liiketoiminnallinen malli ja kannattavuuslaskenta Savonlinnan seudulla

Pyrolyysiöljy on biomassasta nopealla hapettomalla lämpökäsittelyprosessilla valmistettavaa nestemäistä polttoainetta. Kasvavien uusiutuvan energian käyttötavoitteiden myötä pyrolyysiöljystä on tullut varteenotettava vaihtoehto fossiilisille polttoöljyille. Suurimmat käytön haasteet ovat alhainen lämpöarvo, happamuus ja korkeahkot kiintoainepitoisuudet verrattuna fossiilisiin polttoöljyihin. Nämä haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa. Työssä tarkasteltiin bioöljyn tuotantolaitoksen liiketoiminnallista mallia ja kannattavuutta Savonlinnan seudulle sijoitettuna. Tätä varten selvitettiin alueellinen raaka-aineen saatavuus ja hinta, sekä potentiaaliset markkinat pyrolyysiöljylle. Kannattavuuslaskentaa varten luotiin exel – pohjainen laskentatyökalu, jolla laskettiin pyrolyysiöljyn tuotannon omakustannushinnat ja kannattavuudet eri laitosvaihtoehdoille. Saaduille tuloksille tehtiin herkkyysanalyysi, jolla selvitettiin merkittävimmät kannattavuuteen vaikuttavat tekijät. Laskettujen tulosten perusteella pienemmät 100 BDMTPD (Bone Dry Metric Ton per Day) tuotantolaitokset eivät ole kannattavia investointeja. Suuremmat 400 BDMTPD tuotantolaitokset ovat kannattavia, kunhan raaka-aine saadaan kohtuulliseen hintaan ja investointikustannukset pysyvät kurissa.

Itä-Savon sairaanhoitopiiri Ky:n Savonlinnan keskussairaalan paikannustoiminnan kehittäminen

Terveydenhuollon ja siihen liittyvien palvelujen kustannusten jatkuva kohoaminen ja kuntien paheneva taloustilanne sekä terveydenhuollon pienenevät henkilöstöresurssit ovat lisänneet painetta toimintojen kustannustehokkaaseen toteuttamiseen. Edellä mainitusta johtuen, terveydenhuollon toimijoita kehotetaan etsimään uusia ratkaisuja, joilla voidaan taata jatkossa riittävä asiakaspalvelutaso, kustannustehokkuus ja – palvelujen turvallisuus. Tämän työn tavoitteena oli vastata kysymyksiin tunnistus- ja paikannustoiminnan hyödyntämisen mahdollisuuksista Itä-Savon sairaanhoitopiirin Savonlinnan keskussairaalassa. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia paikannus ja tunnistusteknologiaan liittyviä tavoitteita ja vaatimuksia terveydenhuollon toimialalla ja erityisesti Itä-Savon sairaanhoitopiirissä on ja millä tavalla RFID ja WLAN – teknologioilla saadaan kehitettyä asetettuihin tavoitteisiin ja hyötyodotuksiin vastaavat ratkaisut. Työssä pyrittiin selvittämään myös millaisia rahallisia säästöjä tunnistus- ja paikannusteknologioilla voidaan saada aikaan. Työn yhteydessä kartoitettiin tarpeita ja vaatimuksia tunnistus- ja paikannusteknologian hyödyntämiseen. Tarpeet ja vaatimukset testattiin tunnistus- ja paikannuspilotissa. Lisäksi perehdyttiin kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin tunnistus- ja paikannusteknologioista. Suunnitelman perusteella näyttää siltä, että hyödyntämällä tunnistus- ja paikannusteknologioita voitaisiin tehostaa Savonlinnan keskussairaalan toimintaa. Suunnitelman pilottivaiheen tuloksien perusteella toiminnan tehostaminen tarkoittaisi kustannussäästöjä, parantaisi potilasturvallisuutta sekä hoitotyön laatua. Tunnistus- ja paikannusteknologian käyttökohteita sairaalassa voisivat olla esimerkiksi reaaliaikaiseen prosessien ohjaaminen, kulunvalvonnan ja -ohjauksen automatisointi, potilaan automaattinen tunnistaminen, sekä sairaalan tutkimuslaitteiden seuranta.

Melartinin Aino-oopperan reseptiohistoria

Musiikin reseptiotutkimuksen piirteitä ; Lähdeaineisto ja metodiset rajaukset ; Teoksen syntyhistoria ; Ensiesitys ja sen saama vastaanotto joulukuussa 1909 ; Savonlinnan ensimmäiset oopperajuhlat ja Ainon vastaanotto 1912 ; Ensimmäinen uusintaesitys itsenäisessä Suomessa ; Kalevalan juhlavuosi 1935 ja Sortavalan laulujuhlat ; Välirauhan aikainen esitys 1941 ; Oopperaan Aino liitetyt lajimääreet ja toistuvat attribuutit ; Melartin symbolistisen taiteen vaikutuspiirissä ; Symbolistiset tunnusmerkit ja niiden yhteenkietoutuminen Ainossa ; Epilogi.

Savonlinnan rauhanystävät r.y. säännöt

12 x 18 cm

Savonlinnan Kaamanniemen pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Suojelusuunnitelma on päivitetty EAKR-osarahoitteisen hankkeen nimeltään Pohjavesien suojeluohjelma, Itä-Suomi yhteydessä. Kaamanniemen pohjavesialueilla on käytössä vedenottamo. Pohjavesialue ei ole luokiteltu vesipuitedirektiivin mukaiseksi riskialueeksi. Kaamanniemen pohjavesialueen länsiosassa kulkee yhdystie 15383. Kaavoituksessa on huomioitava se, että riskitoimintoja ohjataan pohjavesialueiden ulkopuolelle tai määrätään toiminnallisia rajoituksia. Uusia maa-ainestenottoalueita, asfalttiasemia tai murskausasemia ei pidä perustaa pohjavesialueen luonnontilaisille osille. Edellä mainitusta periaatteesta voidaan poiketa, mikäli maaperä- ja pohjavesitutkimukset osoittavat, että hydrogeologiset olosuhteet alueella ovat sellaiset, että toimintojen sijoittumisesta ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottoalueiden lähisuoja-alueilla ei tule suorittaa lainkaan maa-ainestenottoa. Ottoalueilla on seurattava pohjaveden pintaa ja laatua. Vanhat maaainestenottoalueet tulee kunnostaa ja maisemoida. Suojelusuunnitelman yhteydessä laadittiin toimenpideohjelma, jossa esitetään toimenpidesuositukset toiminnoittain, valvontavastuutahot ja aikataulut. Toimenpideohjelmia seurataan ja päivitetään vuosittain. Seurantaryhmän koollekutsujan tulisi olla Savonlinnan kaupungin tekninen toimiala.Suojelusuunnitelmien seurantaryhmät ja vesienhoitosuunnitelmien työryhmät voidaan yhdistää. Suunnitelma tulee viedä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Savonlinnan Lähteelän pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys

Suojelusuunnitelma on päivitetty EAKR-osarahoitteisen hankkeen nimeltään Pohjavesien suojeluohjelma, Itä-Suomi yhteydessä. Lähteelän pohjavesialueella on käytössä vedenottamo. Lähteelän pohjavesialue ei ole luokiteltu vesipuitedirektiivin mukaiseksi riskialueeksi. Lähteelän pohjavesialueella sijaitsee vedenottamo, josta keskimääräinen vedenottomäärä vuorokautta kohti on noin 500 m3/d. Vedenottamoa käytetään viikonloppuisin jolloin vettä pumpataan noin 3500 m3. Lähteelän pohjavesialueen eteläosan läpi kulkee valtatie 14, jolle on rakennettu pohjavesisuojaukset. Kaavoituksessa on huomioitava se, että riskitoimintoja ohjataan pohjavesialueiden ulkopuolelle tai määrätään toiminnallisia rajoituksia. Uusia maa-ainestenottoalueita, asfalttiasemia tai murskausasemia ei pidä perustaa pohjavesialueen luonnontilaisille osille. Edellä mainitusta periaatteesta voidaan poiketa, mikäli maaperä- ja pohjavesitutkimukset osoittavat, että hydrogeologiset olosuhteet alueella ovat sellaiset, että toimintojen sijoittumisesta ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottoalueiden lähisuoja-alueilla ei tule suorittaa lainkaan maa-ainestenottoa. Suojelusuunnitelmien yhteydessä laadittiin toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimenpidesuositukset toiminnoittain, joissa esitetään vastuutahot, valvontavastuutahot ja aikataulut. Toimenpideohjelmia seurataan ja päivitetään vuosittain. Savonlinnan kaupungin teknisen toimialan tulisi olla seurantaryhmän koollekutsuja. Suojelusuunnitelmien seurantaryhmät ja vesienhoitosuunnitelmien työryhmät voidaan yhdistää. Suunnitelma tulee viedä Savonlinnan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Savonlinnan Punkasalmen, Punkaharjun ja Kuikonniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys

Suojelusuunnitelma on laadittu Savonlinnan Punkasalmen, Punkaharjun ja Kuikonniemen pohjavesialueille EAKR-osarahoitteisessa Pohjavesien suojeluohjelma, Itä-Suomi -hankkeessa. Hankkeen muut rahoittajat ovat Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Mikkelin Vesilaitos, Pieksämäen Vesi, Savonlinnan Vesi ja JJR (Juva-Joroinen-Rantasalmi). Savonlinnan pohjavesialueista vain Punkasalmen pohjavesialue on luokiteltu vesipuitedirektiivin mukaiseksi riskialueeksi. Punkasalmen pohjavesialueen vedessä on havaittu torjunta-ainejäämiä, joiden päästölähteen selvitystyö on parhaillaan käynnissä. Verkostovedessä on todettu yli talousvesiasetuksen raja-arvon oleva pitoisuus torjunta-ainetta vuonna 2003 ja lähtevästä vedestä vuonna 2006. Vedenottamon kuilukaivosta on todettu yli raja-arvon olevia pitoisuuksia torjunta-aineita ja myös siiviläputkikaivosta on todettu torjunta-aineita pieniä pitoisuuksia. Punkasalmen pohjavedessä näkyy tiesuolauksen vaikutus, vaikkakin vedenottamon kloridipitoisuudet eivät ole niin korkeita kuin aikaisemmin ovat olleet. Punkaharjun pohjavesialueella on tiesuolauksen aiheuttama kloridipitoisuus ollut varsin korkea, korkeimmillaan se oli vuosina 1974-75 yli 50 mg/l. Vuonna 1995 vedenottamon raakaveden kloridipitoisuus on ollut 14 mg/l, vedenlaadun ollen siltä osin kohtalaista. Kuikonniemen vedenottamon ollessa aiemmin käytössä korkeita Fe ja Mn-pitoisuuksia on esiintynyt. Punkasalmen pohjavesialueella sijaitsevalla kiinteistöllä (ent. Shell-huolto, Kauppatie 11) tulisi maaperän tila selvittää riittävällä määrällä maa- ja pohjavesinäytteitä. Punkasalmen pohjavesialueella sijaitsee polttonestesäiliöitä, joiden kunto ja tila tulee tarkastaa. Jakeluaseman ympäristölupa tulee päivittää ja luvassa tulee antaa määräykset pohjaveden ja maaperän tarkkailusta. Pohjavesialueilla sijaitsevat muuntamot ja etenkin pohjavedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevat muuntamot tulee vaihtaa öljyttömään muuntajaan tai niihin tulee rakentaa riittävät suojaukset. Pohjavesialueilla lannoitteiden sekä torjunta-aineidenkäyttö tulee rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi. Uusia maa-ainestenottoalueita, asfalttiasemia tai murskausasemia ei pidä perustaa luonnontilaisille alueille. Edellä mainitusta periaatteesta voidaan poiketa, mikäli maaperä- ja pohjavesitutkimukset osoittavat, että hydrogeologiset olosuhteet alueella ovat sellaiset, että toimintojen sijoittumisesta ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottoalueiden lähisuoja-alueilla ei tule suorittaa lainkaan maa-ainestenottoa. Kaavoituksessa on huomioitava se, että riskitoimintoja ohjataan pohjavesialueiden ulkopuolelle tai määrätään toiminnallisia rajoituksia. Suojelusuunnitelmien yhteydessä laadittiin toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimenpidesuositukset toiminnoittain, joissa esitetään vastuutahot, valvontavastuutahot ja aikataulut. Toimenpideohjelmia seurataan ja päivitetään vuosittain. Etelä-Savon ELY-keskuksen tulisi olla seurantaryhmän koollekutsuja. Suojelusuunnitelmien seurantaryhmät ja vesienhoitosuunnitelmien työryhmät voidaan yhdistää. Suunnitelma tulee viedä Savonlinnan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Savonlinnan seudun kuntien sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimeksiannosta. Suunnitelma on laadittu rinnan ja tiiviissä vuorovaikutuksessa seudun aluerakennemallityön ja liikenneturvallisuussuunnitelman kanssa.