Ihminen - talo - kosmos : Aulis Blomstedt ja pythagoralainen harmoniikka

Artikkeli perustuu esitelmään Tieteen päivillä 2005 sessiossa "Taiteet ja suhdejärjestelmät" (15.1)

Joen rannalla on punanen talo

Soitinnus: piano.

Humanistista ympäristön tarkastelua : : Folklore ja ympäristö : Kansantietouden Tutkijain Seuran III kevätkoulu 9.5.2008, Tieteiden talo, Helsinki

Ajankohtaista

Iloinen talo? - lähikuvassa Väestörekisterikeskuksen logo

Tutkimuksessa lähiluetaan Väestörekisterikeskuksen logoa. Tutkimussuuntia on kolme: verrattuna Väestörekisterikeskuksen edelliseen logoon, Roland Barthesin myytti- sekä studium ja punctum -teorioiden pohjalta tarkasteltuna sekä VRK:n viestintä- ja markkinointitiimin haastattelun kautta pohdittuna. Tutkimuksen tärkeimmät lähdeteokset ovat Roland Barthesin Mytologioita ja Valoisa huone. Tutkimustulosten perusteella logoon on onnistuneesti koodattu Väestörekisterikeskuksen perustehtävä eli Väestötietojärjestelmä. Logon kolme avintekijää ovat sininen väri, talo ja kasvot. Sen monitulkintainen luonne kuitenkin mahdollistaa logoa luettavan toisin kuin on tarkoitettu. Tutkimuksen perusteella ehdotan Väestörekisterikeskuksen väelle sisäistä koulutusta logon sisältöä koskien. Logon vaihtamiseen en näe tutkimuksen perusteella syytä, sillä logo on toimiva ja kestää aikaa

Talo, kartano, puutarha. Kauppahuoneen omistaja Marie Hackman ja hänen kulutusvalintansa varhaismodernissa Viipurissa

Tutkimuksessa keskitytään tutkimaan kuluttamista elämäntavan ja identiteetin muovaajana yhden yksilön elämän kautta. Kuluttamista tutkitaan statuskuluttamisen (conspicious consumption), tilallisuuden ja sukupuolihistorian käsitteistöä hyväksi käyttäen. Tutkimuksen lähteinä on käytetty liikekirjeitä ja tilikirjoja, yksityistä kirjeenvaihtoa, päiväkirjoja ja sanomalehtiä sekä aikalaismuistelmia. Naista lähdemateriaaleista on koottu sekä tilastollista aineistoa että kvalitatiivista, lähilukuun ja mikrohistorialliseen tutkimusotteeseen nojautuvaa tutkimusta. Tutkimus alkaa vuodesta 1799 ja päättyy 1830-luvulle, jolloin seuraava sukupolvi otti vastuun liiketoimista ja lähdeaineistossa tapahtui muutoksia kuluttamisen kirjaamisen suhteen. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat statuskuluttaminen ja identiteetti. Näitä käsitteitä lähestytään Thorstein Veblenin, Norbert Eliaksen ja Pierre Bourdieun tutkimuksia apuna käyttäen. Tutkimus käsittelee erottautumisen ja jäljittelyn tematiikkaa merkittävimpänä kuluttamisen motivaattoreina. Lisaksi tutkimus nostaa esille hyvän maun ja muodinmukaisuuden kulutusvalintojen taustalla. Statuskuluttaminen kytkeytyy sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kuluttamisen kohteet ovat esineitä ja asioita, joita pidetään esillä seurapiireissä. Kuluttaminen tapahtuu seuraelämän ehdoilla, sen mukavoittamiseksi, aseman osoittamiseksi seurapiireissä tai sosiaalisen paineen vuoksi. Tutkimus osoittaa kotitalouden merkityksen kuluttamisen paikkana ja kohteena. Tutkimus myös osoittaa naisten toimintakentän olleen kytköksissä kotitalouden asemaan yhteisössään sekä osoittaa, että sukupuolta pitää tarkastella suhteessa yksilön sosiaaliseen asemaan. Tutkimus osoittaa, että Marie Hackmanin kuluttaminen muuttui ikääntymisen myötä. Aseman osoittaminen oli merkittävämpää nuorena ja aseman ollessa vielä vakiintumattomampi.

Laadun talo tukkukaupan toimittajavalinnassa

Tutkielmassa on selvitetty laadun talon käyttökelpoisuutta tukkukaupan toimittajavalinnan valintatyökaluna.