Did Christian Britain die in the 1960s?

Kirjallisuusarvostelu

Charta öfver gränsskilnaden mellan Tavastehus och Kymenegårds läner ifrån Kiältis till Naulasari råställe och vidare till Pyhäväsi sjön. Afmätt år 1748

1 kartta : käsinpiirros, vär. ; 42,5 x 24 cm, lehti 47 x 28,5 cm.

Faster for the master! : exploring issues of religious expression and alternative Christian identity within the Finnish Christian metal music scene

Populärkulturen har i dagens läge kommit att utgöra en allt mer viktig och central inspirationskälla för allt fler människors konstruktion av den egna religiösa identiteten även inom traditionella och institutionella kristna sammanhang. Denna avhandling belyser denna utveckling i ljuset av den finländska kristna metallmusik-kulturen - en sällsynt stark sammanblanding av protestantisk kristendom och en utpräglad och kontroversiell populärmusikform och dess kultur. Fokus riktas framför allt på hur den kristna metallmusik-kulturen blir meningsfull för sina medlemmar genom de sätt på vilka den konstrueras diskursivt, dvs. genom de sätt på vilka den representeras och talas om bland sina egna anhängare. Den diskursiva konstruktionen av den kristna metallmusik-kulturen utforskas på ett såväl bredare transnationellt som ett finländskt nationellt plan. Studien redogör även för den kristna metalmusikens och -kulturens huvudsakliga verbala, visuella och estetiska kännetecken. Uppbyggnaden och spridningen av dagens transnationella kristna metallmusik-kultur undersöks även i ljuset av det teoretiska konceptet scene. Avhandlingens centrala argument är att den kristna metallmusikscenen erbjuder sina medlemmar en mängd resurser för skapandet av ett alternativt och komplementärt religiöst uttrycksätt, religiös praxis och en alternativ kristen identitet.

Markkinoiden muodonmuutoksia. Turun markkinat vuoden 1827 suurpalosta markkinajärjestelyihin 1867

Tutkielmani käsittelee Turun markkinoiden kehitystä ja merkitystä kaupungin suurpalosta 1827 vuoden 1867 markkinajärjestelyihin saakka. Turun markkinoilla on pitkät perinteet aina keskiajalta saakka. Markkinoilla oli suuri merkitys ihmisten elämässä, kun elettiin suuressa määrin omavaraistalouden aikaa. Markkinat Suomessa kehittyivät samaan tahtiin kuin emämaassa Ruotsissa. Venäjän liittäessä Suomen Suuriruhtinaskuntanan itseensä Suomessa alkoi elämä uuden isäntämaan ohjastuksessa. Tutkimuksessani tarkastellaan markkinoiden ”loistovuosia” ja samalla vaatimuksia markkinoiden lopettamisesta. 1700-luvun lopulta lähtien väitettiin, etteivät markkinat enää vastanneet tarkoitustaan. Ne olivat muodostuneet pääosin huvittelutilaisuuksiksi. Mark-kinat olivat kuitenkin kaupungille ja sen kauppiaille tärkeä tulonlähde, joten oli ymmärrettävää, ettei niitä käyty hanakasti lopettamaan. Jo 1800-luvun alussa oli yritetty voimakkaasti puuttua asioihin, mutta markkinain järjestely-yritykset eivät onnistuneet. Vuonna 1821 senaatti totesi, etteivät maa- ja pitäjämarkkinat ole täyttäneet tarkoitustaan ja lopetti ne. Kaupunkimarkkinoihin senaatti ei sen sijaan vielä tällöin puuttunut. Vasta vuosien 1863-1864 säätyvaltiopäivillä oltiin valmiit toden teolla supistamaan markkinoita. Uusi markkinajärjestely astui voimaan vuoden 1867 alusta. Mikä oli se voima, joka oli vuosisadat vetänyt kansaa markkinoille? Markkinat olivat niin syöpyneet kansan mieliin, että niitä vielä vuoden 1867 jälkeenkin järjestettiin ”vanhasta” muistista. Markkinoiden merkitystä analysoitaessa on tarkasteltu tuotteiden tori- ja verohintojen muodostumista. Markkinoilta saatiin selville kulloisetkin hinnat, mikä oli talonpojille tärkeää, kun muitakaan tietolähteitä ei kovin paljon löytynyt. Tuotteiden tori- ja markkinahinnat antoivat pohjan myös verohintaluetteloille. Verotuksen pohjana oli vielä 1800-luvullakin tuotteiden verohinnat. Ne vahvistettiin vuosittain ja niistä laadittiin verohintaluettelo. Markkinat olivat verottajalle tärkeitä niin kauan kuin verotus pohjautui markkinahintoihin. Tutkimuksen pohjana ovat olleet aihetta käsitelleet historiankirjoitukset, erilaiset hintatilastot sekä 1800-luvulla ilmestyneiden sanomalehtien digiaineistot. Aina 1800-luvun alkupuolelta lukien lehtikirjoitukset olivat tuoneet julki markkinoiden varjopuolia. Toimittajien kirjoituksin ja ”kristillissiveellisten” mielipideilmaisuin vaadittiin markkinoiden lopettamista taikka saattamista muuten asiallisempaan järjestykseen.